Vaasan keskusta
Keskusta | |
---|---|
Centrum | |
![]() Kaupungin kartta, jossa Keskusta korostettuna. |
|
Kaupunki | Vaasa |
Suurpiiri | Keskustan suuralue |
Kaupunginosa nro | 1 |
Väkiluku | 9 619 (1.1.2015) |
Postinumerot | 65100 |
Lähialueet | Hietalahti Vöyrinkaupunki, Onkilahden ranta, Vaasan yliopisto |
Vaasan keskusta (ruots. Centrum)[1] sijaitsee Vaasan torin ympäristössä, jonne suuri osa keskustan palveluista on keskittynyt. Tavallisimmin Vaasan keskustan tilastoalueeseen luetaan kuuluvaksi alue, joka rajoittuu koillisessa ja idässä rautatiehen, kaakossa ja etelässä Hietalahdenkatuun sekä lännestä koilliseen merenrannassa kulkevaan kaupunginselkään.
Keskusta-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Setterbergin asemakaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan keskustan kaupunkirakenne pohjautuu Setterbergin vuonna 1855 laatimaan asemakaavaan. Vaasan palon jälkeen vuonna 1852 tehtiin päätös siirtää kaupunki nykyiselle paikalleen ensisijaisesti sen otollisten satamaolosuhteiden takia. Asutusta on nykyisen Tammikartanon alueella, Klemetsön saarella, ollut kuitenkin 1500-luvulta asti. Vanhimmat nykyiset rakennukset ovat peräisin 1770-luvulta.[2]
Setterbergin kaavassa pääelementtejä olivat selkeä ruutukaava, leveät puistikot, kortteleiden läpi kulkevat palokadut, vapaamuotoinen rantapuistovyöhyke sekä puistoympäristössä sijaitsevat julkiset rakennukset, jotka ovat yhä näkyvissä Vaasan kaupunkirakenteessa. Kaavan ratkaisut perustuivat niin paloturvallisuuden edistämiseen kuin Vaasan hallinnollisen aseman korostamiseen. Kaavaratkaisut ovat kulttuurihistoriallisen merkityksen perusteella luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.[2]
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan keskustan alueella valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Vaasan vanha hautausmaa, Vaasan rautatieasema sekä Vaasan tarkka-ampujakasarmit. Vanha hautausmaa on osa kaupunkipalon jälkeen siirretyn Vaasan rakentamista sekä varhainen kirkosta ja asutuksesta erilleen sijoitettu hautausmaa. Tarkka-ampujakasarmit liittyvät kaupungin ja maan sotahistoriaan, kun Vaasaan jäi Suomen sodan jälkeen laaja venäläinen jääkärirykmentti. Setterberg kaavoitti venäläiselle kasarmialueelle paikan ortodoksisen kirkon eteläpuolelle. Tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneitä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista.[3]
Rautatieasema valmistui vuonna 1883, kun Vaasaan avattiin raideyhteys. Raideyhteyden myötä Vaasasta kehittyi entistä tärkeämpi teollisuuskaupunki. Teollisuuskaupungin vaiheista kertovat Onkilahden konepaja, Villatavaratehdas sekä Vaasan höyrymylly elevaattoritorneineen ja jyväsiiloineen. Etelä-Klemettilän alueella on säilynyt tältä ajalta useita pienimittakaavaisia teollisuusrakennuksia.[3]
1960-luvun kaupunkikuvallinen muutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkikuvallisesti Vaasa muuttui 1960- ja 1970-luvuilla, kun keskustaa saneerattiin arkkitehti Erik Kråkströmin modernistisen kaavan mukaan. Huomattava osa kaupungin historiallisesta rakennuskannasta purettiin tuolloin ja tilalle nousi monotonisia kerrostalolamelleja, joiden myötä keskustan korkeusmittakaava kasvoi merkittävästi. Uudet rakennukset sijoitettiin tonttien keskiosaan, kun Setterbergin empiretyylisessä rakenteessa matalat ja keskikorkeat rakennukset sijaitsivat kadun varressa.[3]
Nykyinen kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan kaupunkikuvaa kuvaa rakennustyylien kerroksellisuus ja kaupunkikuvan vaihtelevuus. Kerroksellisessa kaupunkikuvassa heijastuu kaupungin historian vaiheet.[3]
Kuvia Vaasan keskustasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Åbo Akademi ja vanha höyrymylly
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vaasan kaupunki: Vaasan keskustan osayleiskaava 2040. Vaasan kaupunki, 2017.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan palot | Vaasan palo |
Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
Päätiet | ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |