Korkeamäki

Korkeamäki
Högbacken
	; Kaupungin kartta, jossa Korkeamäki korostettuna. ; Vaasan alueellinen jako
Kaupunki	Vaasa
Suurpiiri	Suvilahden suuralue
Kaupunginosa nro	25
Väkiluku	927 (1.1.2015)
Postinumero(t)	65350
Lähialueet	Suvilahti, Hietalahti, Huutoniemi (Strömberg Park)
	Infobox OK

Tämä artikkeli kertoo Vaasan kaupunginosasta. Korkeamäki voi tarkoittaa myös Radiomäkeä Lahdessa.

Korkeamäki (ruots. Högbacken)^[1] on osa-alue Vaasassa. Nimensä se on saanut Vaasan nykyisestä keskustasta Vanhaan Vaasaan johtavan Rantamaantien korkeimman mäen mukaan.

Aluetta ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvun alussa. Korkeamäen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1953. Ensin alueelle rakennettiin puolitoistakerroksisia rintamamiestaloja. Myöhemmin 1960-luvulla Hirventien länsipuolelle Karhuntien varrelle rakennettiin kymmenkunta kerrostaloa.^[2]

Alueen tien nimet (Hirventie, Karhuntie, Sudentie, Näädäntie, Ahmantie, Ilveksentie) viittaavat Suomen metsien eläimiin.

Vaasan kaupunginhallinnon tilastoalueista Korkeamäen pienalue kuuluu Suvilahden suuralueeseen ja muodostaa Suvilahden kanssa asemakaavoissa määritellyn Vaasan 25. kaupunginosan.^[1]^[3]^[4]

Väestö

Vuonna 2015 Korkeamäen alueella asui 927 asukasta.^[5]

Korkeamäen asukkaista äidinkielenään suomea puhui 80,8 %, ruotsia 13,7 % ja muita kieliä 5,5 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta oli opiskelijoita 13,4 % ja työttömiä 11,1 % vuonna 2013.^[5]

Lähteet

↑ ^a ^b Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (PDF) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 23.2.2018.
↑ Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 74–75. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 26.1.2025.
↑ Asemakaava 1104, Suvilahden teollisuusalue, kaavaselostus (PDF) 11.3.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
↑ Asemakaava 1130, kaavaselostus, luonnosvaihe (PDF) (sivut 2–3) 2024. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
↑ ^a ^b Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 26.1.2025.

Vaasan kaupunginosat ja pienalueet suuralueittain

1. Keskusta	1. 2. 3. 4. 6. 7. 8. 9.–10. Hietalahti 11.
2. Vöyrinkaupunki	4. Eteläinen Vöyrinkaupunki, Klemettilä 5. Pohjoinen Vöyrinkaupunki
3. Vaskiluoto	12. Satama 13. Sokeri 14. Niemeläntie
4. Palosaari	15. Yliopisto 16. Onkilahden ranta 17. Sunti 18. Palosaaren keskus 19. Vikinga
5. Gerby	20. Vetokannas, Isolahti 31. Länsimetsä, Vanha Gerby, Gerbyn niemi 32. Kortelaakso 33. Lillby 34. Pukinjärvi 35. Rajarinne 36. Västervik 38. Gerbyn kylä Gerbyn saaristo
6. Kotiranta	21. Kustaala 22. Kotiranta 40. Metsäkallio 41. Länsiniitty* Böle
7. Huutoniemi	23. Asevelikylä, Purola 24. Huutoniemi, Teeriniemi 30. Melaniemi
8. Ristinummi	26. Alkula 27. Haapaniemi 28. Vanha Vaasa 29. Ristinummi 37. Vanhasatama
9. Höstvesi	42. Laajametsä* Pilvilampi Höstvesi Runsor
10. Suvilahti	25. Korkeamäki, Suvilahti
11. Sundom	50. Björsinkallio* 51. Sundomin keskus* 52. Kronvik* Yttersundom Översundom Sundomin saaristo
12. Vähäkyrö	71. Merikaarto 72. Kirkonkylä 73. Tervajoki

Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[alueet-1] Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (PDF) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 23.2.2018.

[historia-2] Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 74–75. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 26.1.2025.

[suvilahti-3] Asemakaava 1104, Suvilahden teollisuusalue, kaavaselostus (PDF) 11.3.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.

[korkeamäki-4] Asemakaava 1130, kaavaselostus, luonnosvaihe (PDF) (sivut 2–3) 2024. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.

[väestö-5] Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 26.1.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]