Siirry sisältöön

Vähänkyrön suuralue

Wikipediasta
Vähänkyrön suuralue
Lillkyro storområde
Kaupunki Vaasa
Suuralue nro 12
Väkiluku 4 526 (31.12.2017) 
Kaupunginosat Merikaarto
Kirkonkylä
Tervajoki

Vähänkyrön suuralue on Vaasan seitsemänneksi suurin suuralue[1]. Mustasaaren kunta erottaa Vähänkyrön muusta Vaasasta, mikä tekee siitä Vaasan eksklaavin. Suuralueella asuu 4 526 ihmistä (31.12.2017).[2]

Kaupunginosat ja osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähänkyrön suuralue koostuu viidestä pienalueesta ja kolmesta kaupunginosasta. Vähässäkyrössä sijaitsevat kaupunginosat ovat seuraavat:[3][4][5]

  1. Merikaarto
  2. Vähänkyrön kirkonkylä
  3. Tervajoki

Suuralueella harvaan asuttu seutu on lisäksi jaettu kahteen haja-asutusalueeseen, jotka muodostavat yllä lueteltujen alueiden kanssa Vähänkyrön tilastolliset pienalueet.[6][7]

Kielijakauma Vähänkyrön suuralueella (2015)[6]

  suomi (96,4 %)
  ruotsi (1,9 %)
  muut (1,7 %)

Vähänkyrön suuralueella oli 4 526 asukasta vuonna 2017.[2] Väkiluku on ollut pitkään laskusuuntainen ja vuonna 2024 Vähässäkyrössä asui 4 045 ihmistä.[8] Pienalueista Kirkonkylässä on eniten asukkaita (1 560 vuonna 2024) sekä työpaikkoja (351 vuonna 2023).[8] Vähänkyrön haja-asutusalueet ovat pienimmät pienalueet suuralueella, niissä asui vuonna 2015 yhteensä 151 asukasta.[6] Vuonna 2024 eteläisen haja-asutusalueen asukasluku oli 35 ja pohjoisella haja-asutusalueella asui 82 ihmistä. Vuonna 2023 haja-asutusalueilla oli viisi työpaikkaa, kaikki pohjoisella puolella.[8]

Kielijakaumaltaan Vähäkyrö on selkeästi Vaasan suomenkielisin suuralue; väestöstä äidinkielenään suomea puhui noin 96 prosenttia vuonna 2015. Ruotsin- ja muunkielisten osuus oli kumpikin vajaa kaksi prosenttia.[6]

Opiskelijoiden osuus Vähänkyrön suuralueen työvoimasta oli 13,8 % ja työttömien 8,8 % vuonna 2013.[6]

Vaaleissa Vähänkyrön suuralue on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Tervajoki, Kirkonkylä ja Merikaarto. Vuoden 2025 kuntavaaleissa kannatetuin puolue oli Tervajoella ja Kirkonkylässä Suomen Keskusta ja Merikaarrossa Kansallinen Kokoomus.[9]

  1. Reetta Marttinen: Vaasan väkiluku suuralueittain 1973-2017 6.11.2018. Vaasan kaupunki. Arkistoitu 26.5.2019. Viitattu 26.5.2019.
  2. a b Vaasa vaasa.fi. Arkistoitu 12.11.2017.
  3. Asemakaava 994, kaavakartta (PDF) 3.5.2013. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  4. Asemakaava 1048, kaavakartta (PDF) 4.11.2014. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  5. Asemakaava 1119, Köpinginranta, kaavaselostus (PDF) (sivu 1) 16.5.2022. Vaasan kaupunki. Viitattu 14.1.2025.
  6. a b c d e Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 57–58, 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 18.1.2026.
  7. Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 14.4.2025.
  8. a b c Kuntien aluetieto ja saavutettavuus vasek.fi. Vaasanseudun kehitys Oy. Viitattu 18.1.2026.
  9. Vaasa kuntavaaleissa 2025 Tulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 18.1.2026.