Eero Lehti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eero Lehti
Eero Lehti Lahden kirjamessuilla 2009.
Eero Lehti Lahden kirjamessuilla 2009.
Syntynyt 23. elokuuta 1944 (ikä 72)
Tuusula
Puolue Kansallinen Kokoomus
Asema kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Kerava
Kotisivu http://www.eerolehti.fi/

Eero Heikki Lehti (s. 23. elokuuta 1944 Tuusula) on suomalainen poliitikko ja yrittäjä. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2007 Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on ollut Keravan kaupunginvaltuutettu vuodesta 1968 ja toiminut pitkään myös valtuuston puheenjohtajana.[1]

Koulutukseltaan Lehti on valtiotieteiden maisteri. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 2000.[1] Vaasan yliopisto myönsi Lehdelle kauppatieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 2006.[2]

Elämä ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehti valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1969.[1] Valmistumisensa jälkeen hän aloitti Keskossa markkinatutkijana.lähde? Vuonna 1971 Lehti perusti Taloustutkimus-yrityksen ja omistaa nykyisin Taloustutkimus Oy:n. Lehti omisti myös perustamansa Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kunnes myi sen maaliskuussa 2013 Keskisuomalainen-konsernille.[3] Hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana Taloustutkimuksessa sen perustamisesta lähtien ja Lehtiyhtymässä 1978–2013. Vuosina 2002–2008 Lehti toimi Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. Hän oli Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean jäsen vuosina 1995–2008.[1]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehti valittiin eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa,[1] joissa hänellä oli Suomen suurin vaalibudjetti, 119 335 €.lähde? Lehti nousi eduskunnan varakkaimmaksi vuonna 2007.

Ennen valintaansa kansanedustajaksi Lehti herätti keväällä 2007 huomiota useilla kommenteillaan. Helmikuussa 2007 hän sai runsaasti julkisuutta ehdottaessaan luottamusmiesten irtisanomissuojan poistamista, koska luottamusmiehellä ei voi olla erityisasemaa eikä erivapautta toimia: ei saa ajaa firmaa niin kuralle, että muut joutuvat lähtemään, ja itse jää viimeiseksi. Lehden mukaan valta pitäisi olla kytketty vastuuseen.[4] Asia nousi esiin myös eduskunnassa, missä kaikki puolueet tyrmäsivät sen.[5]

Helmikuun 2007 alussa Lehti kutsui vaaliseminaarissa Hämeenlinnassa kiinalaisia ”vinosilmiksi”. Hän totesi myöhemmin, ettei pidä ilmausta rasistisena. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kuitenkin tuomitsi sanavalinnan.[6] Maaliskuussa 2007 Vasemmistoliiton vaaliehdokas Katja Syvärinen kertoi Lehden puhuneen hänelle asiattomasti Lohjalla pidetyssä vaalitilaisuudessa ja syytti tätä seksuaalisesti häirinnästä. Lehden mukaan kyse oli keskustelussa sattuneesta väärinkäsityksestä.[7]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden mielestä heikko-osaisten suhteen pitäisi toimia joustavasti niin, että ihminen saa tuottavuutensa mukaisen palkan, mutta sosiaaliset järjestelmät antavat hänelle yhteiskunnassa sovitun lopun elintason. Hän kannattaa erityisesti Osmo Soininvaaran perustuloehdotusta.lähde?

Lehti kannattaa Pendolino-junia vaihtoehtona lentoliikenteelle. Hänestä Pendolinojen tulisi kulkea siten, että ne kykenisivät käyttämään huippunopeuttaan koko matkan, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Kuopioon, Seinäjoelle, Tampereelle, Lappeenrantaan sekä Pietariin.[8]

Eduskunnassa Lehti on vaatinut valtion rahoitusta kehäradan suunnitteluun, jonka hän arvioi olevan nopea, auton ja lentokoneen käyttöä korvaava, ja ympäristöystävällinen.[9]

Vuonna 2011 Lehti epäili Keskisuomalaisen haastattelussa pääministeri Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen harhaanjohtavan suomalaisia mahdollisuuksista saada lainatakuut Kreikalta.[10]

Lehden mukaan valtion pitäisi ottaa sijoituslainaa yhtä paljon kuin syömävelkaa.[11]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehti on naimisissa filosofian maisteri Ulpu Lehden kanssa. Heillä on yksi tytär. Hän on Keravan varallisuustilastojen kärjessä ja hänen vaimonsa toisena. Vuonna 2005 Lehden verotettava varallisuus oli 7,2 miljoonaa euroa.[12] Lehti keräilee autoja, erityisesti Jaguareja.[13]

Lehti on tuomittu ennakkoperintälain rikkomisesta ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä. Rikoksen katsottiin tapahtuneen 1984–1986.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Eero Lehti Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Eero Lehdestä ja Esko Ahosta leivotaan kunniatohtoreita Taloussanomat.fi. 2.6.2006. Viitattu 30.3.2016.
  3. Leena Laakso, Tiia Kyynäräinen: Eero Lehti myy lehtitalonsa Keskisuomalaiselle 26.03.2013. Kauppalehti. Viitattu 31.7.2013.
  4. Lehti leikkaisi luottamusmiesten oikeuksia. Helsingin Sanomat, 6.2.2007. Hakutulos HS:n arkistosta Viitattu 13.6.2009.
  5. Kokoomus joutui puolustautumaan yt-lain eduskuntakäsittelyssä. Helsingin Sanomat, 8.2.2007. Hakurulos HS:n arkistosta Viitattu 13.6.2009.
  6. Lehto, Mika: Kokoomusehdokas vaaliseminaarissa: Kiinalaiset vinosilmiä Ilta-Sanomat. 12.2.2007. Viitattu 13.6.2009.
  7. Naisehdokas syyttää Eero Lehteä seksuaalisesta häirinnästä Ilta-Sanomat. 13.3.2007. Viitattu 13.6.2009.
  8. Lehti, Eero: Pendolinosta kilpailukykyinen vaihtoehto lentoliikenteelle 21.4.2008. Viitattu 14.6.2009.
  9. Lehti, Eero & Nepponen, Olli & Rauhala, Leena: Talousarvioaloite 21.10.2007. Viitattu 14.6.2009.
  10. Eero Lehdelle ei luvassa rangaistusta Iltalehti. 8.8.2011. Viitattu 8.8.2011.
  11. http://m.kauppalehti.fi/uutiset/kansanedustajan-idea-olisi-aikoinaan-tuonut-valtiolle-jattipotin/qVPvF2ut
  12. Eero Lehti on eduskunnan ja Keravan rikkain. Helsingin Sanomat, 20.3.2007. Hakutulos HS:n arkistosta Viitattu 13.6.2009.
  13. Pamput tekevät tiliä uristaan Talouselämä. 3.3.2006. Viitattu 26.12.2010.
  14. Yllätys: Perussuomalaisten kansanedustajilla on nippu rikoksia taustalla Aamulehti. 4.5.2011. Viitattu 18.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]