Lauri Ihalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Ihalainen
Suomen työministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–24.6.2014
Stubbin hallitus
24.6.2014–29.5.2015
Edeltäjä Anni Sinnemäki
Seuraaja Jari Lindström
Kansanedustaja
20.4.2011–16.4.2019
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri / Keski-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt14. toukokuuta 1947 (ikä 77)
Pihtipudas
Ammatti kirvesmies
Arvonimiministeri (2009)
Tiedot
Puolue SDP

Lauri Armas Ihalainen (s. 14. toukokuuta 1947 Pihtipudas[1]) on suomalainen SDP:tä edustava poliitikko. Hänet valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja Keski-Suomen vaalipiiristä vuoden 2015 vaaleissa. Ihalainen oli Kataisen (2011–2014) ja Stubbin hallituksen (2014–2015) työministeri. Hän oli SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja vuosina 1990–2009.[1]

Ihalainen on varsinaiselta koulutukseltaan kirvesmies.[1] Hän on kuitenkin tehnyt elämäntyönsä SAK:ssa. Ennen SAK:n puheenjohtajuutta Ihalainen toimi SAK:ssa nuorisosihteerinä (1970–1977), järjestösihteerinä (1977–1984) ja SAK:n sihteerinä (1984–1990).[1] Ihalainen oli SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja jo aloittaessaan kolmatta eli toiseksi viimeistä kauttaan vuonna 2001. Ennen Ihalaista pitkäaikaisimpia puheenjohtajia SAK:n historiassa ovat olleet Pertti Viinanen (1981–1990), Niilo Hämäläinen (1966–1974) sekä Eero A. Wuori (1937–1945). Keväällä 2009 Ihalainen vahvisti jättävänsä tehtävänsä SAK:n puheenjohtajana ja hänen seuraajakseen valittiin Lauri Lyly. Ihalaisen lisäksi ainoana SAK:n puheenjohtajan tehtävästä eläkkeelle on jäänyt Pekka Oivio, joka johti SAK:ta vuosina 1974–1981.[2] Kesäkuussa 2009 presidentti Tarja Halonen myönsi Ihalaiselle ministerin arvonimen.[3]

Loppukeväästä 2009 Ihalaista spekuloitiin kärkinimenä Juhani Saloniuksen eläkkeelle jäämisen myötä vapautuvaan valtakunnansovittelijan virkaan. Toukokuussa 2009 Ihalainen kuitenkin tiedotti ettei hae tehtävää.[4] Hän perusteli päätöstään sillä, että hänen kautensa valtakunnansovittelijana olisi jäänyt vain nelivuotiseksi. Ihalainen ei myöskään olisi täyttänyt muodollista kelpoisuusehtoa, sillä hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.[4]

Ihalainen valittiin kansanedustajaksi vuoden 2011 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä SDP:n listoilta. Hänen äänimääränsä (15 085) oli SDP:n suurin ja koko maan viidenneksi suurin.[5] Vaaleja seuranneissa hallitusneuvotteluissa hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen työministeriksi.[6] Ihalainen on myös talousneuvoston jäsen.[7]

Kevään 2015 vaaleissa Lauri Ihalainen oli ehdolla synnyinmaakunnastaan, Keski-Suomesta, ja tuli valituksi maakunnan ääniharavana 10 354 äänellä. Ihalainen jätti eduskunnan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.[8]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Ihalainen syntyi Pihtiputaalla kolmilapsisen perheen esikoisena. Ihalaisen suvulla on pitkät perinteet työväenliikkeessä, sekä sen kommunistisessa että sosiaalidemokraattisessa haarassa. SDP:n hallintopäällikkö Maunu Ihalainen oli Lauri Ihalaisen setä. Ihalainen soitti kitaraa ja lauloi 12-vuotiaasta alkaen sukulaismiesten Elämäjärven pojat -yhtyeessä, jonka esiintymispalkkiot käytettiin muun muassa työväentalon rakentamiseen. Äänekosken ammattikoulun kirvesmieslinjan käytyään Ihalainen kokosi kesämökkejä Niemenharju Oy:ssä.[9] Kirvesmiehen töitä hän teki vuoteen 1968 asti, jolloin ryhtyi opiskelemaan Työväen Akatemiassa ja siirtyi sitä myötä työväenliikkeen tehtäviin.[10]

  1. a b c d Järvinen, Harri: Katse työmarkkinaratkaisuun vasta hallitusohjelman jälkeen (Lauri Ihalaisen haastattelu) Palkkatyöläinen. 3.10.2006. Viitattu 18.5.2009.
  2. Lauri Ihalaisen toivotaan jatkavan SAK:n puheenjohtajana 31.10.2000. MTV3. Viitattu 18.5.2009.
  3. Lauri Ihalainen sai ministerin arvonimen Uusi Suomi. 12.6.2009. Viitattu 30.10.2009.
  4. a b Ihalainen ei pyri valtakunnansovittelijaksi Savon Sanomat. 18.5.2009. Arkistoitu 3.10.2013. Viitattu 28.9.2013.
  5. Koko maa – Ehdokkaiden äänimäärät yle.fi. 20.4.2011. Arkistoitu 20.4.2011. Viitattu 21.4.2011.
  6. Perhe? Koulutus? Työkokemus? Tässä ovat uudet ministerimme 18.6.2011. MTV3. Viitattu 18.6.2011.
  7. Talousneuvoston kokoonpano Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 28.9.2013.
  8. Moni konkari empii ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa – Myller ja Uotila tuoreimmat luopujat Yle Uutiset. 16.8.2018. Yleisradio. Viitattu 16.8.2018.
  9. Hämäläinen, Anna-Liisa: Työn hioma timantti, Oma Aika1/2013 s. 88.
  10. Jyrki Vesikansa: Ihalainen, Lauri (1947 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004 (päivitetty 15.6.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]