Anders Adlercreutz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Adlercreutz
Adlercreutz kesäkuussa 2023.
Adlercreutz kesäkuussa 2023.
Suomen eurooppa- ja omistajaohjausministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Tytti Tuppurainen
Kansanedustaja
22.4.2015–[1]
Ryhmä/puolue Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt26. huhtikuuta 1970 (ikä 53)
Helsinki
Asuinpaikka Kirkkonummi
Puoliso Ia Adlercreutz (vih. 1995)
Lapset 5
Tiedot
Puolue Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Koulutus arkkitehti (1999)[1]
Sotilaspalvelus
Palvelusvuodet 1990-1991
Sotilasarvo Luutnantti
Joukkoyksikkö Uudenmaan prikaati
Aiheesta muualla
Kotisivu

Anders Erik Gunnar Adlercreutz (s. 26. huhtikuuta 1970) on suomalainen arkkitehti ja poliitikko, joka valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on toiminut Orpon hallituksen eurooppa- ja omistajaohjausministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[2]

Adlercreutz on ollut Kirkkonummen kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 2013 ja toimi valtuuston puheenjohtajana 2017−2023.[1]

Nuoruus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adlercreutz kirjoitti ylioppilaaksi Kyrkslätts gymnasiumista vuonna 1990. Hän oli lukioaikanaan AFS-vaihto-oppilaana Portugalin Azoreilla vuosina 1987-1988.[3]

Adlercreutz valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1999. Vuosina 1997–2009 hän oli kirjoilla Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä suorittamatta kuitenkaan tutkintoja. 1990-luvun puolivälissä Adlercreutz oli Erasmus-vaihto-opiskelijana Barcelonan Escola Tècnica Superior d’Arquitectura -oppilaitoksessa.[3]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2012 Adlercreutz valittiin Kirkkonummen kunnanvaltuustoon 289 äänellä.[4] Eduskuntavaaleissa 2015 hänet valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä 3 337 äänellä.[5] Eduskunnassa Adlercreutz on hallintovaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen.[1]

Huhtikuussa 2016 Adlercreutz ilmoitti asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi kesän puoluekokouksessa.[6] Hän jäi puoluekokouksessa 54 äänellään kolmanneksi ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anna-Maja Henriksson.[7]

Eduskuntavaaleissa 2019 Adlercreutz uusi paikkansa 9 425 äänellä.[8] Hän toimi vuosina 2019-2023 ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja toimi. Lisäksi Adlercreutz toimi valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenenä.[9][1]

Eduskuntavaaleissa 2023 Adlercreutz valittiin kolmannelle kaudelleen 9 442 äänellä.[10] Hallitusneuvotteluissa hän toimi Kestävä julkinen talous -pöydän neuvottelijana ja sen verotusta koskevan alapöydän neuvottelijana.[11] Adlercreutz aloitti Orpon hallituksen eurooppa- ja omistajaohjausministerinä 20. kesäkuuta 2023.[12][2]

Kun RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoi tammikuussa 2024 asettuvansa ehdolle eurovaaleissa 2024, Adlercreutz sanoi harkitsevansa puheenjohtajavaaliin asettumista, mikäli Henriksson valittaisiin Euroopan parlamenttiin ja täten luopuisi puheenjohtajuudestaan.[13]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adlercreutz on toinen pääosakkaista arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:ssä, joka työllistää noin 20 arkkitehtia. Sen perusti hänen isänsä Eric Adlercreutz vuonna 1962. Myös Anders Adlercreutzin äiti Gunnel Adlercreutz on arkkitehti.

Adlercreutzilla meni naimisiin Ia Adlercreutzin (o.s. Salakari) kanssa vuonna 1995 ja parilla on viisi lasta. He asuvat Kirkkonummella.[14][15] Muusikko Ilon Adlercreutz on Adlercreutzin tytär.[16]

Adlercreutz on sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissa.[17]

Adlercreutz soittaa pianoa ja selloa. Hänen heinäkuussa 2023 Ukrainan sodan yksivuotispäivänä julkaistu selloesitys ukrainalaisesta Punamarjaheisi-marssista (ukr. Ой у лузі червона калина) keräsi Twitterissä yli 250 000 näyttökertaa ja siitä uutisoi mm. New York Times.[18][19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Anders Adlercreutz Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.6.2019.
  2. a b Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
  3. a b Koulutus. Anders Adlercreutzin sivusto. Viitattu 20.4.2015.
  4. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Kirkkonummi Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 20.7.2022.
  5. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 4.4.2016.
  6. Fresnes, Tulikukka de: Anders Adlercreutz lähtee RKP:n puheenjohtajakisaan ja haluaa puolueen takaisin hallitukseen: Suvaitsevaisuus on kaunis sana Yle Uutiset. 4.4.2016. Viitattu 4.4.2016.
  7. Anna-Maja Henrikssonista RKP:n uusi puheenjohtaja – "Rikoimme lasikaton" Yle Uutiset. 12.6.2016. Viitattu 23.1.2024.
  8. Eduskuntavaalit 2019: Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 20.7.2022.
  9. RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Anders Adlercreutz – "Suuri kunnia" mtvuutiset.fi. 7.6.2019. Viitattu 23.1.2024.
  10. Uudenmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 23.1.2024.
  11. Hallitusneuvottelut | Puolueiden nimeämät neuvottelijat julkistettiin – Tässä he ovat Helsingin Sanomat. 2.5.2023. Viitattu 23.1.2024.
  12. Työryhmä: Rkp kertoi ministerivalintansa: Henriksson, Adlercreutz ja Bergqvist Aamulehti. 19.6.2023. Viitattu 23.1.2024.
  13. Iida Hallikainen: Rkp:n kärkikolmikko yllättyi Anna-Maja Henrikssonin pohdinnasta – kommentoivat nyt päätöstä: ”Harkitsen vakavasti..." Ilta-Sanomat. 18.1.2024. Viitattu 23.1.2024.
  14. Kuka olen. Anders Adlercreutzin sivusto. Viitattu 20.4.2015.
    Adlercreutz, Eric hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  15. Keski-Heikkilä, Anni: Yritykset | IS: Ministeri Adlercreutzin vaimon veljen yritys jatkoi vientiä Venäjälle sodan alkamisen jälkeen Helsingin Sanomat. 1.9.2023. Viitattu 24.10.2023.
  16. Adlercretz, Anders: 10 vuotta sitten 11 v. tyttäreni Ilon lukitsi itsensä työhuoneeseeni ja nauhoitti musiikkia, salaa. Twitter. 4.9.2020. Viitattu 12.11.2021.
  17. Satu Äijälä: Katso, kenellä ministereistä on korkein sotilasarvo – yhdellä unohtumaton muisto tykistön talvileiriltä Ilta-Sanomat. 11.7.2023. Viitattu 6.10.2023.
  18. A Finnish Official Plays the Cello to Support Ukraine, Irking Russia The New York Times. 12.7.2023. Viitattu 23.1.2024.
  19. Kolumni | Suomalaisministerin sellonsoitto pysäyttää nyt ihmisiä ympäri maailmaa, ja tästä se voi johtua Helsingin Sanomat. 13.7.2023. Viitattu 23.1.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Tytti Tuppurainen
Suomen eurooppa- ja omistajaohjausministeri
2023−
Seuraaja: