Mika Niikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mika Niikko
Mika Niikko elokuussa 2011.
Mika Niikko elokuussa 2011.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
18.6.2019–11.2.2022
Edeltäjä Laura Huhtasaari
Seuraaja Jussi Halla-aho
Kansanedustaja
20.4.2011–
Ryhmä/puolue Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt20. tammikuuta 1967 (ikä 55)
Lahti
Tiedot
Puolue Perussuomalaiset
Uskonto helluntailaisuus[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Mika Ilari Niikko (s. 20. tammikuuta 1967 Lahti) on suomalainen kansanedustaja perussuomalaisten ryhmässä vuodesta 2011 lähtien.[2] Hänet on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

Niikko toimi ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2019–2022, mutta joutui eroamaan helmikuussa 2022 annettuaan vahvasti kritiikkiä herättäneen lausunnon Ukrainan NATO-jäsenyyteen liittyen.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisojärjestössä ja yrittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niikko on nuorisojärjestöjohtaja, musiikkikustantaja ja entinen parvekelasialan yrittäjä.[4] Juuriltaan karjalainen Niikko asuu Korsossa, ja hänellä on sähköasentajan koulutus. Helluntailainen Niikko on myös lukenut kolme vuotta teologiaa Iso Kirja -opistolla.[5][6] Hän on Vantaan kaupunginvaltuuston ja Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen.[7]

Vuonna 2000 hän lopetti aktiivisen yrittäjätoiminnan ja perusti erityisnuorisojärjestö Takaisin Elämään ry:n auttaakseen päihdeongelmissa ja kriiseissä olevia nuoria ja toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana vuoteen 2011 saakka.[8][2]

Eduskuntatyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Niikko valittiin eduskuntaan perussuomalaisten kansanedustajaksi ja samana vuonna hänestä tuli sivistysvaliokunnan jäsen. Lakivaliokunnan jäsen hänestä tuli vuonna 2014. Vaalikautena 2015-2019 Niikko toimi valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajana, joiden lisäksi hän osallistui myös suuren valiokunnan, lakivaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, kansliatoimikunnan, sivistysjaoston sekä asunto- ja ympäristöjaoston työhön. Alkaen vuodesta 2019 Niikko on johtanut puhetta ulkoasianvaliokunnassa. [9][10]

Vuoden 2014 joulukuussa Niikko kirjoitti, että uuden avioliittolain muutos ei ole vielä lopullinen, koska sen esteenä saattaa olla vielä tuleva kansalaisaloite. "On huolestuttavaa, miten kansanedustajat yksi toisensa jälkeen antavat avioliittolain – eli yhteiskuntamme peruspilarin – valua pois käsistään", Niikko kirjoitti. Hänen mukaan on harhaa väittää, ettei sukupuolineutraalista avioliittolaista seuraa mitään sen enempää vaan se tulisi toteutuessaan muuttamaan koko yhteiskuntarakenteemme, opetussuunnitelmia ja sananvapautta myöten.[11] Avioliittolaki haluttiin Niikon mukaan muuttaa mielikuviin vetoamalla, johon vaikuttivat puoluejohtajien vetoomukset, gallupit, pappien peukutukset ja median yksimielisyys.[12]

Kansalaisaloitteen "Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla", oli allekirjoittanut 62 158 suomalaista ja asia päätyi sivistysvaliokunnan käsittelyyn.[13] Niikko kritisoi valiokunnan mietintöä, joka kuvasi pakollista ruotsin kielen opiskelua "kulttuurisena, yleissivistävänä ja yhdenvertaisuutta edistävänä ihanteena". Niikon mukaan kaikki isot asiat on päätetty ennalta hallitusneuvotteluissa. Hänen mukaan valiokunnan olisi pitänyt tuoda ilmi tosiasiat, muun muassa miten paljon pakkoruotsi maksaa. Hänen mukaan kansaa hämättiin uskottelemalla, että demokratia toteutuu kansalaisaloitteiden käsittelyssä, sillä todellisuudessa aloitteet ajetaan läpi sellaisessa muodossa, jonka hallitus on etukäteen päättänyt. Niikko haluaisi Suomeen suorat kansanäänestykset yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.[14][15]

Sidonnaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niikko on ilmoittanut seuraavat sidonnaisuudet kansanedustajana vuodelta 2019[16]:

Hallinto- ja luottamustehtävät yksityisissä yrityksissä, yhteisöissä sekä julkisyhteisöissä ja niistä saadut tulot:

  • Veikkaus Oy, rahapelit, hallintoneuvoston vpj. 2015–
  • Vantaan kaupunki, kaupunginvaltuutettu 2008–, kaupunginhallituksen jäsen 2017–, 21 208 euroa
  • Kelan varavaltuutettu 2015–
  • Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen 2008–
  • HOK-Elannon edustajiston jäsen 2016–
  • Vantaan tilapalvelut Vantti Oy:n hallituksen jäsen 2017–

Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen ja niistä kertyneet tulot:

  • Eurosolid Oy, hallituksen pj

Liike- tai sijoitustoimintaa varten hankitut merkittävät välittömät ja välilliset omistukset:

  • Espoon Ketunkorpi Oy 21 %
  • Sijoitusasunto Vantaa 100 %

Muut sidonnaisuudet:

  • Poliisiaisian neuvottelukunta, varajäsen
  • Kehityspoliittinen toimikunta, jäsen

Nykyiset toimielinjäsenyydet ja tehtävät:

  • Puolustusvaliokunta (varajäsen) 22.4.2022–
  • Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta (varajäsen) 18.6.2019–
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (jäsen) 18.6.2019–

Kohuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 perussuomalaisten kansanedustaja Niikon sidonnaisuuksista paljastui, että hän omisti 20 prosentin osuuden suomalaisesta Realmax Oy:stä, joka oli Niikon omistuksen päätyttyä osallistunut eduskunnassa järjestettyyn seminaariin. [17] Lisäksi Niikko oli vuonna 2015 ottanut yrityksen osakkaalta vaalirahoitusta vastaan ja maksanut summan myöhemmin takaisin, mistä hän oli tehnyt ilmoitukset valvovalle viranomaiselle. Niikon mukaan Realmax Oy:n omistus kesti neljän kuukauden ajan vuonna 2017. [18] Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan sidonnaisuus ei kuulunut eduskunnan ilmoitusvelvollisuuden piiriin. [19] Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kommentoi asiaa MTV:n Uutisille toteamalla, että kansanedustajalla on oikeus harjoittaa vienninedistystä ja yritystoimintaa, ja hänen käsittääkseen Niikko on ymmärtänyt roolinsa muuttuneen hänen tultuaan valiokunnan puheenjohtajaksi. [20]

Niikon sidonnaisuuksista kerrottiin myöhemmin lisäksi, että hän oli toiminut Finnsolid Export -yrityksessä, joka oli tarkoitus tuoda sähkötupakkaa maahan. Niikko omisti yrityksestä 94 prosenttia. Niikko vastusti vuonna 2016 eduskunnassa sähkötupakan myynnin hankaloittamista ja piti asiansa puolesta kahdeksan puheenvuoroa.[21] Niikko vastasi väitteisiin kertomalla, että Finnsolid Export Oy ei ole koskaan tuonut sähkösavuketuotteita maahan. Sen sijaan perheen toinen yritys Eurosolid Oy oli toiminut alalla muutaman kuukauden ajan, mutta myyntityö oli jo lopetettu tupakkalain eduskuntakäsittelyn aikaan. [22] Niikkon mukaan hänen kiinnostuksensa kohdistui tupakoinnin haittojen pienentämiseen, eikä hän kannusta tupakointia missään muodossa. [23] Niikko ei osallistunut tupakkalain valiokuntakäsittelyyn vuonna 2016. [9]

Ukrainaa koskeva kommentti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. helmikuuta 2022 Niikko kommentoi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimiessaan pikaviestipalvelu Twitterissä Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita vaatimalla Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ilmoittamaan, ettei Ukraina liity sotilasliitto NATOon.[24][25]

"Nyt pitäisi sitten Macronin tai jonkun muun astua julkisuuteen ja sanoa että Ukraina ei liity Natoon. Muutoin neuvottelut ei onnistuneet Venäjän näkökulmasta ja seuraukset on karmivat. Eikö Lännestä löydy yhtä viisasta päämiestä joka Venäjän tuntee?", Niikko lausui Twitter-kommentissaan.[26]

Niikon kommentit herättivät tyrmistystä yli puoluerajojen. Keskustan kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Joonas Könttä esimerkiksi kommentoi Niikon kannanottoa kutsuen sitä varomattomaksi ja Suomen linjan vastaiseksi. Myös mm. kristillisdemokraattien, kokoomuksen sekä vihreiden eduskuntaryhmien jäsenet moittivat Niikon kommenttia Suomen ulkopoliittisen linjan vastaiseksi ja harkitsemattomaksi.[27]

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen tyrmäsi Niikon lausunnon ja kommentoi asiaa saman päivän täysistunnossa sanoen, että eduskunnassa "Jokaisen, myös ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan, on syytä sisäistää, että suurvaltojen etupiirisopimusten estäminen on Suomen vapaudelle perustavaa laatua oleva lähtökohta."[28]

Niikon kommentin tuomitsi myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, joka kertoi, ettei Niikon mainitsemaa Ukrainan NATO-jäsenyyden vastaista kommentointia tulisi vaatia.[29] Niikon puolueen nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso tuomitsi hänen lausuntonsa ja vaati Niikon eroa valiokunnan johdosta.[30]

Niikko luopui ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä 8. helmikuuta 2022.[31] Niikon eroilmoitus tuli kommentin lausumispäivän iltana.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niikko on neljän lapsen isä ja on ollut naimisissa vuodesta 2001.[10]

Niikko on itse kertonut julkisuudessa avoimesti lapsuudestaan alkoholistikodissa ja lastenkodissa, varhaisesta omasta alkoholinkäytöstään kouluaikana, osallisuudestaan rikolliseen jengiin ja viimein tulostaan uskoon vuonna 1991, jolloin hän lopetti myös päihteiden käytön ja rikokset. Hän tapasi helluntaiseurakunnassa vaimonsa Saritan ja heillä on kolme yhteistä lasta. Yksi lapsi on Niikon nuoruuden suhteesta.[32] Niikko julkaisi vuonna 2018 muistelmateoksen nimeltä "Pysäyttämätön". [33]

Niikolla on vuosilta 1982–1990 neljä rikostuomiota: luvattomasta työkoneella ajelusta, käsilaukkuvarkaudesta, katteettomalla pankkikortilla ostelusta sekä suojatiellä kävelleen naisen päälleajosta varastetulla autolla.[34][35][36]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluevaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
  2. a b Mika Niikko. Suomen kansanedustajat. 4.5.2011. Eduskunta. Viitattu 5.5.2011.
  3. Mika Niikko luopuu ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikasta – aamun Ukraina-twiitit koituivat kohtaloksi Ilta-Sanomat. 8.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  4. Perussuomalaisia ehdokkaita Uudenmaan vaalipiirissä perussuomalaiset.fi. Perussuomalaiset. Viitattu 21.4.2011.
  5. Täysistunnon pöytäkirja eduskunta.fi. Viitattu 21.3.2012.
  6. Mikan tarina mikaniikko.fi. Viitattu 22.3.2012.
  7. Mikan tarina mikaniikko.fi. Viitattu 21.4.2011.
  8. Janas, Kimmo: Mika Niikko: Ihmiseen investoiminen tärkeää. Tosimies, 2011, nro 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.9.2011.
  9. a b Mika Niikko www.eduskunta.fi. Viitattu 15.4.2020.
  10. a b Mika Niikko: Kuka Mika? mikaniikko.fi. Viitattu 26.2.2015.
  11. Mika Niikko: Avioliittolain muutos ei ole lopullinen 12.12.2014. Uusisuomi.fi. Viitattu 17.12.2014.
  12. Mika Niikko: Avioliittolaki halutaan muuttaa mielikuviin vetoamalla 25.11.2014. Uusisuomi.fi. Viitattu 17.12.2014.
  13. Kansalaisaloite.fi: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla, Aloite on lähetetty eduskuntaan 24.4.2014 25.11.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 26.2.2015.
  14. Parkkonen, Tommi: Pakkoruotsi säilyy - perussuomalaisten Niikko: "Ei pohjaudu tosiasioihin" 25.2.2015. Iltalehti. Viitattu 26.2.2015.
  15. Niikko, Mika: Pakkoruotsi ja demokratian sattumanvarasuus" 25.2.2015. UusiSuomi. Viitattu 26.2.2015.
  16. kansanedustajat eduskunta.fi. 2019.
  17. Perussuomalaisten kansanedustajat salasivat osakkuutensa Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä Suomenkuvalehti.fi. 16.1.2020. Viitattu 15.4.2020.
  18. Mika Niikko vastaa: Suomen Kuvalehden vihjailuilla ei ole katetta Suomen Uutiset. 16.1.2020. Viitattu 15.4.2020.
  19. SK: Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja salasi aiempia Kiina-bisneksiään – Eduskunnan pääsihteeri: Ei aiheuta toimia Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2020.
  20. Alec Neihum,Antonia Berg: Matti Vanhanen: Eduskunnan ei ole tarpeen selvittää perussuomalaisten kansanedustajien Kiina-kytköksiä – Jussi Halla-aho: "Olen keskustellut asiasta" mtvuutiset.fi. 16.1.2020. Viitattu 15.4.2020.
  21. Tuomo Pietiläinen: Kansanedustaja Mika Niikko myöntää myyneensä sähkötupakkaa yrityksensä kautta, puhui eduskunnassa sähkötupakan puolesta. Helsingin Sanomat, 22.1.2020. Sanoma Osakeyhtiö.
  22. Minna Karkkola: Kansanedustaja Mika Niikolta yllättävä selitys sähkötupakkaväitteisiin: ”Poikani myi yritykseni kautta” Uusi Suomi. Viitattu 15.4.2020.
  23. Mika Niikon vastine SK:n juttuun Suomen Uutiset. 22.1.2020. Viitattu 15.4.2020.
  24. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cf6d87b9-1d08-447a-862f-65ef5617cd45 (viitattu 8.2.2022)
  25. https://www.is.fi/politiikka/art-2000008597047.html (viitattu 8.2.2022)
  26. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008597143.html?share=300a059a506f45669502c9d2b50bc1b1 (viitattu 8.2.2022)
  27. https://www.is.fi/politiikka/art-2000008597047.html
  28. https://demokraatti.fi/kokoomuksen-mykkanen-ripitti-mika-niikkoa-tassa-salissa-jokaisen-myos-ulkoasianvaliokunnan-puheenjohtajan-on-syyta-sisaistaa (viitattu 8.2.2022)
  29. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/riikka-purra-mtv-uutisille-mika-niikon-hammentavasta-ukraina-tviitista-ei-tallaista-pida-tietenkaan-vaatia/8350258#gs.oiusrr ( viitattu 8.2.2022)
  30. https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-50537 (viitattu 8.2.2022)
  31. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008599239.html?share=55d60ed7a50571391a7cfd2c759f3b3b
  32. Kansanedustaja Mika Niikko avautuu rikostaustastaan: "Otan vastuun teoistani, mutta olen itse uhri" iltalehti.fi. Viitattu 10.7.2017.
  33. Niikko – Pysäyttämätön Mika Niikko. Viitattu 15.4.2020.
  34. Monella uudella kansanedustajalla taustallaan rikostuomio Verkkouutiset. Viitattu 5.5.2011.
  35. Lehti: Niikko eduskunnan rikostilaston kärjessä Vantaan Sanomat. 5.5.2011. Viitattu 7.5.2011.
  36. Yllätys: Perussuomalaisten kansanedustajilla on nippu rikoksia taustalla Aamulehti. Viitattu 16.9.2011.
  37. a b c d e Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxnet2.stat.fi. Viitattu 3.7.2016.
  38. Eduskuntavaaleissa 2019 valitut kansanedustajat www.eduskunta.fi. Viitattu 23.4.2019.
  39. Vantaa, valitut – Kuntavaalit 2021 Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 17.5.2022.
  40. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, valitut – Aluevaalit 2022 Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 17.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]