Mia Laiho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mia Kaarina Laiho
MiaLaiho.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt28. lokakuuta 1969 (ikä 52)
Helsinki
Poliitikko
Asema Kansanedustaja
Vaalipiiri Uusimaa
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Mia Kaarina Laiho (s. 28. lokakuuta 1969 Helsinki)[1] on kokoomuslainen kansanedustaja Uudeltamaalta. Laiho on Lastenliiton hallituksen puheenjohtaja [2] ja Terhokoti-säätiön hallintoneuvoston jäsen. Laiho on tunnettu aktiivisena lääketieteen ja laadukkaan hoidon puolestapuhujana sekä sote-sektorin asiantuntijana. Laiho on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri.

Laiho toimii kaupunginvaltuutettuna kotikaupungissaan Espoossa ja on kaupunginhallituksen jäsen. Hän on myös Uudenmaanliiton maakuntahallituksen puheenjohtajan varajäsen. [3][4]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiho nousi eduskuntaan vuoden 2018 kevään aikana. Laiho sai kokonaisuudessaan 3952 ääntä kevään 2015 eduskuntaavaleissa yltäen varasijalle. Hänelle avautui paikka, kun kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi.[5]

Eduskunnassa Laiho toimii sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana [6] sekä sivistysvaliokunnan varajäsenenä. [7] Laiho on myös eduskunnan syömishäiriöryhmän, että eduskunnan tuki- ja liikuntaelin -ryhmän puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana hän toimii eduskunnan eläintenhyvinvointi -ryhmässä sekä munuais- ja maksa -ryhmässä varapuheenjohtajana.

Laiho on myös jäsenyydet Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnassa sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelutoimikunnassa. [8][9]

Eduskunnassa Laiho on keskittynyt ammattiosaamisensa myötä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksiin. Hän on vaatinut esimerkiksi tehokkaampaa hoitojonojen purkua, harvinaissairauksien hoidon keskittämistä, uusien lääkehoitojen käyttöönottoa ja hoidon laaturekistereitä. [10][11][12][13]

Laiho oli ehdolla kokoomuksen Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi huhtikuussa 2018 mutta ei tullut valituksi tehtävään, kun äänestys päättyi tasatulokseen ja puheenjohtajuus ratkaistiin arvalla.[14]

Eduskuntavaaleissa 2019 Laiho sai 5 664 ääntä ja tuli valituksi eduskuntaan.[15]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiho on syntynyt vuonna 1969 Helsingissä, jossa hän myös kävi peruskoulun ja lukion. Laiho on valmistunut Tampereen yliopistosta lääkäriksi vuonna 1996. Laiho on väitellyt lääketieteen tohtoriksi Helsingin Yliopistosta vuonna 2014 keuhoveritulpasta ja laskimotromboosista. [16]

Laiho on tehnyt töitä perusterveydenhuollosta aina vaativaan erikoissairaanhoitoon asti. Hän työskenteli yli 10 vuotta päivystyksessä. Ennen eduskuntaan nousua hän johti Helsingissä Haartmanin ja Malmin päivystyksiä sekä sosiaali- ja kriisipäivystystä. [17]

Laiho valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran 2013. Hän on toiminut sen jälkeen myös Espoon kaupunginhallituksen jäsenenä. [4]

Vuonna 2020 tammikuussa Laiho valittiin Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon. Laiho sai Kokoomuksessa eniten ääniä. [18]

Laiho on kolmen lapsen äiti ja toiminut aiemmin myös Kilonpuiston ja Etelä-Tapiolan lukion johtokunnan puheenjohtajana. [19]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mia Laiho tunnetaan vahvana sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä tiede- ja koulutuspolitiikan osaajana.

Hän on puhunut eduskunnassa vahvasti mielenterveyspalveluiden parantamisen puolesta ja on kansalaisaloite Terapiatakuun kannattaja. [20]

Laiholle lasten ja nuorten hyvinvointi sekä turvallinen lapsuus ovat tärkeitä asioita. Hän on tehnyt lakialoitteen, jossa vaaditaan, että kaikilta lasten parissa työskenteleviltä tarkistettaisiin rikosrekisteriote ennen työsuhteen alkua.[21]

Laiho on myös tunnettu päihteiden vastaisesta työstään. Hän on jättänyt eduskuntaan useamman kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten päihdehoidon puutteista ja päihdeohjelman tarpeesta. [22] Hän on tehnyt myös lakialoitteen sähköpotkulaudoilla päihteiden alaisena ajamisesta. Laiho toivoo sähköpotkulaudoilla ajamiseen promillerajaa ja päihtyneenä ajamisesta rangaistavaa tekoa. [23]

Laiho toivoo myös valtionavustuksiin kiristyksiä, jotta päihteiden ja nikotiinituotteiden, kuten nuuskan käyttöä saataisiin vähennettyä. Laiho on jättänyt keväällä 2020 lakialoitteen valtion avustusta saavien liikunta- ja nuorisojärjestöjen sitoutumisesta toiminnassaan ehkäisemään nikotiinituotteiden ja muiden päihteiden käyttöä. [24]

Lääkärinä Laiholle tärkeää on myös tiede ja tutkimus. Hän on ollut näkyvästi puhumassa tieteen ja tutkimuksen puolesta ja ollut huolissaan sen rahoituksesta. [25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mia Laiho. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Mia Laiho jatkaa Lastenliiton puheenjohtajana – liittokokous huolissaan lapsen oikeuksien toteutumisesta hyvinvointialueilla | Lastenliitto www.lastenliitto.fi. Viitattu 24.1.2022.
  3. Valtuutetut puolueittain | Espoon kaupunki www.espoo.fi. Viitattu 24.1.2022.
  4. a b Kaupunginhallitus | Espoon kaupunki www.espoo.fi. Viitattu 24.1.2022.
  5. Pukkila, Outi: Kansanedustaja Outi Mäkelä jättää eduskunnan – Mäkelä on valittu Nurmijärven johtoon 20.12.2017. Yleisradio. Viitattu 21.12.2017.
  6. Sosiaali- ja terveysvaliokunta www.eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2022.
  7. Sivistysvaliokunta www.eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2022.
  8. Kokoonpano Puolustusministeriö. Viitattu 24.1.2022.
  9. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan asettaminen Valtioneuvosto. Viitattu 24.1.2022.
  10. Lukijan mielipide | Hoitojonojen purkua ei voi enää siirtää koronaviruksen varjolla Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 24.1.2022.
  11. Kokoomuksen Mia Laiho keskittäisi harvinaisten sairauksien hoidon verkkouutiset.fi. 16.3.2018. Viitattu 24.1.2022.
  12. KK 443/2021 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2022.
  13. Keuhkosyövän hoitoviiveistä ja hoidon vaikuttavuuden parantamisesta kirjallinen kysymys Suomen Syöpäpotilaat. Viitattu 24.1.2022.
  14. Kokoomuksen Uudenmaan piiri vaihtoi puheenjohtajaa – Sari Multala voitti Mia Laihon arvalla
  15. Ehdokkaat
  16. Mia Laiho: Venous thromboembolism: acute diagnostic assessment and follow-up. Helsinki: University of Helsinki, 2014. ISBN 978-952-10-9700-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.1.2022).
  17. Satu Pajuriutta HS, Janne Salomaa, Ville Vaarne: Päivystysjonot koettelevat hermoja – tällaista on Malmin sairaalassa Helsingin Sanomat. 15.9.2016. Viitattu 24.1.2022.
  18. Mikko Välimaa: Espoossa 5 056 ääntä keränneeltä Mia Laiholta tiukka vaatimus hallitukselle: Ensin 70 miljoonaa euroa ja sitten koko valtionrahoitusmalli uusiksi – "Nykyistä mallia on välttämättä muutettava" Länsiväylä. 24.1.2022. Viitattu 24.1.2022.
  19. Kokoomuksen Mia Laiho aloittaa kansanedustajan työn DEBAATTIMEDIA. 2.3.2018. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)
  20. Elina Heino: Hoitotakuu, terapiatakuu, epidemian hallinta... – Nämä ovat politiikan sote-syksyn yhdeksän tärppiä Mediuutiset. Viitattu 24.1.2022.
  21. Kansanedustaja vaatii lakialoitteessa rikostaustan selvittämistä aina lasten kanssa työskenteleviltä - ”Päiväkodeissa työskentelee henkilöitä, joiden taustoja ei ole selvitetty” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.1.2022.
  22. KK 860/2020 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2022.
  23. Joonas Turunen HS: Lääkärikansanedustaja vaatii selvitystä sähköpotkulaudoista ja kuljettajille promillerajaa Helsingin Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 24.1.2022.
  24. Valtionavun ehdoksi halutaan sitoutuminen päihdetyöhön verkkouutiset.fi. 28.2.2020. Viitattu 24.1.2022.
  25. Mediuutiset: Lääkärikansanedustaja Mia Laiho: Tieteen rahoitus ei kestä enää punakynää Mediuutiset. Viitattu 24.1.2022.