Jussi Saramo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jussi Saramo
Jussi Saramo keväällä 2020.
Jussi Saramo keväällä 2020.
Euroopan parlamentin jäsen
16.7.2024–
Ryhmä GUE/NGL-ryhmä
Suomen opetusministeri
Marinin hallitus
17.12.2020–29.6.2021
Edeltäjä Li Andersson
Seuraaja Li Andersson
Kansanedustaja
17.4.2019–16.7.2024
Ryhmä/puolue Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt9. heinäkuuta 1979 (ikä 45)
Porvoon maalaiskunta
Asuinpaikka Vantaa
Tiedot
Puolue Vasemmistoliitto
Koulutus datanomi
Aiheesta muualla
Kotisivu

Jussi Antero Saramo (s. 9. heinäkuuta 1979 Porvoon maalaiskunta) on vasemmistoliittolainen europarlamentaarikko. Euroopan parlamentissa hän on talous- ja raha-asioiden, veroasioiden, sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen ja budjettivaliokunnan varajäsen.[1] Talous- ja raha-asioissa sekä veroasioissa Saramo on koordinaattori, joka johtaa ryhmänsä toimintaa ja neuvottelee ratkaisuista muiden ryhmien kanssa.[2][3]

Saramo toimi Marinin hallituksen opetusministerinä ja hallitusta johtavan viisikon jäsenenä joulukuusta 2020 heinäkuuhun 2021 Li Anderssonin vanhempainvapaan aikana.[4][5]

Ennen kansanedustajaksi valintaansa hän toimi toiminnanjohtajana tuettuja lomia kotimaassa taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein järjestävässä Solaris-lomissa.[6][7]

Saramolla on yhä myös kotimaisia luottamustehtäviä, hän on Vantaan kaupunginvaltuuston sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston jäsen.

Politiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Saramo sanoo kiinnostuneensa politiikasta asuttuaan 15-vuotiaana kuukauden Brasilian São Paulossa isänsä luona. Hänen mukaansa rikkaiden ja köyhien erottaminen muureilla ja aseilla toisistaan ei näyttänyt tuovat onnea kummallekaan puolelle. Ympäristön tuhoaminen maa- ja metsätalouden alta ei sekään hänen mukaansa säteillyt hyvinvointia yhteiskuntaan, vain rikastutti jo valmiiksi rikkaita maanomistajia.[8][9]

Saramo valittiin Porvoon kaupunginvaltuustoon vuonna 2000 ja valtakunnallisen Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi 2005. Porvoon kaupunginvaltuustossa hän toimi kaksi kautta, jonka jälkeen hänet valittiin uuden asuinkaupunkinsa Vantaan kaupunginvaltuustoon. Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja -jaoston jäsenenä Saramo toimi 2001–2008 ja Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa 2009–2012.[10]

Vuoden 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa Saramo jäi niukasti ensimmäiselle varasijalle Uudenmaan vaalipiirissä.[11][12] Vuonna 2019 hänet valittiin eduskuntaan ja saman vuoden 2019 puoluekokouksessa vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtajaksi. Ensimmäisellä eduskuntakaudellaan Saramo eteni myös sekä ministeriksi että eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[13]

Eurovaaleissa 2024 Vasemmistoliitto sai suomalaisista puolueista toiseksi eniten ääniä, jonka ansiosta puolueen paikkamäärä nousi yhdestä kolmeen. Uuden ääniennätyksen tehneen Li Anderssonin vanavedessä europarlamenttiin nousivat Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.[14]

Poliittinen esikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saramo pitää poliittisena esikuvanaan Ele Aleniusta [15] koska hänestä Aleniuksen historiallinen ja aatteellinen perintö ihmisoikeuksia, ihmisyhteisön yhteistä hyvinvointia ja vapautta edistävässä vasemmistossa on merkittävä.[16]

Eurooppa-politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saramon mukaan europarlamentin tärkein tehtävä on estää valtioiden välistä haitallista kilpailua ympäristön ja ilmaston heikentämisen, rikkaimpien verotuksen alentamisen ja työehtojen huonontamisen avulla.[17]

Hänen mukaansa hokema siitä, kuinka alle 6 miljoonan kansa ei voi tehdä toimenpiteitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi tarkoittaa juuri sitä, että päätökset on tehtävä EU:n tasolla, joka voi isona markkina-alueena olla asettamassa koko maailmalle pelisääntöjä markkinoiden rajaamiseksi ja hallitsemiseksi.

Kunnat- ja hyvinvointialueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saramon mukaan tärkeintä on pitää varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmät pieninä, jotta aikuisilla olisi aikaa lapsille yksilöllisesti. Myös terveyspalveluiden hoitojonojen lyhentäminen sekä vanhustenhoivan tilanne ovat tärkeimpien korjattavien asioiden joukossa. Saramo haluaa laskea joukkoliikenteen lippujen hintoja ja nostaa palvelutasoa.[18]

Talouspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saramon mukaan demokraattisella julkisella sektorilla on oltava iso rooli taloudessa. Hänen mukaansa talouspolitiikassa tärkeintä on pitää työttömyys matalana, koska kun ihmiset syrjäytyvät, muuttuu pitkäaikaistyöttömyys rakennetyöttömyydeksi. Silloin ihmiset eivät maksa veroja vaan kuluttavat sosiaaliturvaa. Saramon mukaan ulkopuolelle jääminen myös periytyy.[19]

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus viittasi sosiaalisen median keskusteluihin lainakoroista ja väitti, ettei Marinin hallituksen ottama velka ollut nollakorkoista, kuten Saramo oli kirjoittanut.[20] Myöhemmin Helsingin Sanomat kuitenkin itse uutisoi, kuinka valtiokonttori oli muuttanut Marinin hallituksen aikana otettuja pysyvästi miinuskorkoisia lainoja vaihtuvakorkoisiksi ja aiheuttanut näin veronmaksajille satojen miljoonien tappiot. Valtiovarainministeriö salasi tekemiensä päätösten yksityiskohdat.[21] Saramo vastasikin Helsingin Sanomille, ettei ole mielipide vaan fakta, että valtio oli ottanut pysyvästi korottomia lainoja ja Twitter-keskustelussa oli kyse siitä, kannattaako Suomen ottaa korotonta lainaa vai myydä korkeasti tuottavaa valtio-omaisuutta.[22]

Kansallinen turvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 Saramo kritisoi hallitusta sanomalla, että kansallinen turvallisuus on sanapari, jonka perusteella voi tehdä mitä tahansa, jopa heikentää kansallista turvallisuutta, mikäli jollain kysymyksenasettelulla saadaan tulos, jota kansan enemmistö kannattaa. Tämä tapahtui niin sanottua käännytyslakia käsiteltäessä, joka kiireellisesti hyväksyttynä vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön.[23]

Nato-kanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistonuorten puheenjohtajana ollessaan Saramo piti vuonna 2006 Natoa maailman suurimpana turvallisuusuhkana Naton jäsenmaiden käymien hyökkäyssotien sekä esimerkiksi Turkin toiminnan vuoksi.[24] Hän kääntyi Suomen Nato-jäsenyyden kannalle keväällä 2022 Ruotsin päätettyä hakea Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Saramon mukaan jäsenyydestä tuli poliittista realismia, koska Ruotsin liityttyä Natoon Suomen asema Naton ja Venäjän välissä voisi kauempana tulevaisuudessa olla uhka, mutta hänestä ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa saa "varsinaista Naton kannattajaa"[25][26]

Poliittiset virkanimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministerinä Saramo valitsi kasvatustieteistä tohtoriksi väitellyn Minna Kelhän opetushallituksen pääjohtajaksi, mutta moitti seuraavan hallituksen työministerin kansliapäällikkönimitystä. Helsingin Sanomien toimittaja piti näitä vertailukelpoisina ja poliittisina virkanimityksinä, koska molemmat olivat heidät nimittäneiden ministereiden valtiosihteereitä.[27][28]

Kansalaisjärjestöissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saramo toimi Porvoon nuorisoasuntojen puheenjohtajana vuosina 2002–2008 ja Porvoon asuntosäätiön varapuheenjohtajana 2004–2008. Nuorisoasuntoliiton hallituksessa hän oli 2005–2010,lähde?

Oikeudenmukaista globalisaatiota kannattavan ATTAC:in hallituksessa Saramo oli vuosina 2006–2010, joista puheenjohtajana 2009–2010. lähde?

Yritystoiminnassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kansanedustajuuttaan Saramo on ollut yksityisten, kuntien ja valtion omistamien yhtiöiden hallituksissa. Tradeka-yhtiöissä 2017-2019, Vantaan Tilapalvelut Vantissa 2017-2020, NAL-asunnoissa 2010-2018 ja Veikkauksessa 2012-2015.

Kansanedustajaksi tultuaan Saramo on ollut Patrian neuvottelukunnan puheenjohtajana 2019-2020 ja Nesteen sidosryhmien neuvottelukunnan jäsenenä 2023-2024.[2][29]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Tikkurilassa asuvalla Saramolla on puoliso ja kaksi pientä lasta.[30]

Saramo on kertonut kouluttautuneensa datanomiksi, koska hän ei tavoitellut poliittista uraa, vaan tietotekniikan ala kiinnosti ja kärsi työvoimapulasta.[31]

Kaudella 2005–2006 hän oli Porvoon Salibandyseuran naisten liigajoukkueen valmentajana valmennettuaan sitä ennen useita juniorijoukkueita.[32]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jussi Saramo Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2024.
  2. ↑ a b Jussi Saramo LinkedIn. Viitattu 2.8.2024.
  3. ↑ Ketkä toimivat poliittisten ryhmien koordinaattoreina valiokunnissa? | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. 29.5.2019. Viitattu 2.8.2024.
  4. ↑ Opetusministeri Jussi Saramo valtioneuvosto.fi. Viitattu 2.8.2024.
  5. ↑ Hallitus | Koronakonsensus murtui lopullisesti ja hallituksen rivit repeilivät – näin syntyi historiallinen päätös liikkumisrajoituksista Helsingin Sanomat. 27.3.2021. Viitattu 2.8.2024.
  6. ↑ Jussi Saramo CV fi.linkedin.com. Viitattu 20.8..
  7. ↑ Tavoite Solaris-lomat. Viitattu 20.12.2018.
  8. ↑ ”Se vasta kallista on, kun hampaat tippuvat suusta” – Jussi Saramo kertoo, mitä on vasemmistolainen talouspolitiikka www.iltalehti.fi. Viitattu 2.8.2024.
  9. ↑ Facebook www.facebook.com. Viitattu 2.8.2024.
  10. ↑ Jussi Saramo LinkedIn. Viitattu 20.12.2018.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Eduskuntavaalit 2011, tulospalvelu yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 20.12.2018.
  12. ↑ Eduskuntavaalit 2015, tulospalvelu Eduskuntavaalit 2015, tulospalvelu. Viitattu 20.12.2018.
  13. ↑ Kansanedustaja Jussi Saramo www.eduskunta.fi. Viitattu 2.8.2024.
  14. ↑ Saramo: ”Koko ajan arvasimme, että me voitetaan” Yle Uutiset. 9.6.2024. Viitattu 2.8.2024.
  15. ↑ Yle - Tulospalvelu - Ehdokassivu - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 2.8.2024.
  16. ↑ Tutkija nuorelle vasemmistolle: lukekaa Ele Aleniusta KU. 13.9.2020. Viitattu 2.8.2024.
  17. ↑ Vaalikone 2024 - Valkompass 2024 vaalit.yle.fi. Viitattu 2.8.2024.
  18. ↑ Yle - Tulospalvelu - Ehdokassivu - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 2.8.2024.
  19. ↑ ”Se vasta kallista on, kun hampaat tippuvat suusta” – Jussi Saramo kertoo, mitä on vasemmistolainen talouspolitiikka www.iltalehti.fi. Viitattu 2.8.2024.
  20. ↑ Pääkirjoitus | Velkaantunut hallitus jättää seuraajalleen ison laskun Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 2.8.2024.
  21. ↑ Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. Helsingin Sanomat. 12.10.2023. Viitattu 2.8.2024.
  22. ↑ Lukijan mielipide | Velkaa ei pidä ottaa huolettomasti Helsingin Sanomat. 4.10.2022. Viitattu 2.8.2024.
  23. ↑ Jussi Virkkunen: Vasemmistoliitto on kritisoinut voimakkaasti hallituksen valmistelemaa raja- eli käännytyslakia. Kansallisen turvallisuuden nimissä yritetään nyt tehdä mitä tahansa. Vastustajia ei haluta ymmärtää, mikä on hyvin ongelmallista, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen. KU. 30.6.2024. Viitattu 7.7.2024.
  24. ↑ Sirpa Jegorow: Suomen suhde Natoon on ollut kaksiteräinen miekka Yle. 13.12.2022, päivitetty 14.12.2022. Helsinki: Yle Elävä arkisto. Viitattu 18.12.2022.
  25. ↑ Antti Kurvinen, Aki Lindén, Emma Kari ja Jussi Saramo ilmoittautuivat Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Mtv Uutiset 11.5.2022. Viitattu 27.12.2022
  26. ↑ Erno Laisi: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä "nenää pidellen". Uutissuomalainen 11.5.2022. Viitattu 27.12.2022
  27. ↑ Opetushallituksen pääjohtajaksi Minna Kelhä - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 27.5.2021. Viitattu 2.8.2024.
  28. ↑ Robert Sundman: Oppositiosta ilkuttiin poliittiselle virka­nimitykselle, vaikka saman tempun tekevät kaikki vuorollaan Helsingin Sanomat. 27.10.2023.
  29. ↑ Sidosryhmäyhteistyö Neste. 22.5.2020. Viitattu 2.8.2024.
  30. ↑ Tiina Örn: Ministeriksi nouseva Jussi Saramo kommentoi ammattikoulutuksen tilaa ja kiusaamistapauksia – "Eivät poistu millään kikkakolmosella" Vantaan Sanomat. 3.10.2020. Viitattu 2.8.2024.
  31. ↑ Hallitus | ”Datanomin tutkinnossa ei ole mitään hävettävää”, sanoo vasemmistoliiton Jussi Saramo – ammattikoulusta valmistunut Saramo aloittanee Suomen opetusministerinä Helsingin Sanomat. 7.9.2020. Viitattu 2.8.2024.
  32. ↑ Va­sem­mis­to­lii­ton mi­nis­te­rin lap­suu­den­ko­din jää­kaa­pin ovessa oli ko­koo­muk­sen ruis­kuk­ka – van­taa­lai­ses­ta Jussi Sa­ra­mos­ta ope­tus­mi­nis­te­ri vuoden lopulla
Edeltäjä:
Li Andersson 		Suomen opetusministeri
2020–2021 		Seuraaja:
Li Andersson
Vasemmistoliiton kansanedustajat
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Saramo&oldid=22585824”