Tradeka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osuuskunta Tradeka
Tradeka.svg
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1983
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala moniala
Liikevaihto Laskua 437,6 milj. € (2020)[2]
Tilikauden tulos Laskua −11,6 milj. € (2020)[2]
Henkilöstö Laskua 3 158 (2020)[2]
Tytäryhtiöt Tradeka-kiinteistöt Oy
Tradeka-palvelut Oy
Tradeka-Yhtiöt Oy[3][4]
Med Group Oy
Restel Oy
Tradedot Oy
Lehtipiste Oy
A-Katsastus Group Oy
Tradeka-sijoitus Oy
Omistaja Laskua noin 206 000 jäsentä (2020)[2]
Kotisivu www.tradeka.fi

Tradeka on suomalainen monialakonserni. Konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä). Osuuskunnalla oli vuoden 2020 lopussa noin 206 000 jäsentä. Tradeka kutsuu itseään omistajaosuuskunnaksi.[3]

Tradeka-konserniin kuuluvat muun muassa Restel, A-Katsastus[5], Lehtipiste, Med Group[6] sekä Tradeka-sijoitus Oy. Lisäksi Tradeka omistaa kolmasosan Kotosalla-asumispalveluista vastaavasta Yhdessä huomiseen Oy:stä[4] ja noin viidesosan Seulo Palveluista, joka harjoittaa verkkoruokakauppaa nimellä Kauppahalli24.[7]

Tradekan tausta on työväenliikkeen niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Se harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike), vakuutustoimintaa (Kansa) ja rakentamista (Haka). Ekan ajauduttua 1990-luvun lamassa saneeraukseen sen nimi vaihdettiin Tradekaksi. Kansa ja Haka menivät konkurssiin. Tradeka luopui osuuskauppatoiminnasta ja myi kaupat pois.

Tradeka on niin sanottu punapääoman linnake.[8] Tradekan edustajisto koostuu lähes yksinomaan SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmistä ja sitä pidetään siksi vasemmistotaustaisena.[9][10]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Eka oli peräisin 1973 avatulta Kannelmäen EKA-marketilta, joka oli E-liikkeen ensimmäinen ”suurtavaratalo”. EKA tuli sanoista Elanto ja Kannelmäki.[11]

Tradekan nimi on lyhennetty Trade-EKA:sta. Alun perin Tradeka-nimi tarkoitti EKA:n vähittäiskaupan toimialaa.[12] Tradeka rekisteröitiin aputoiminimeksi vuonna 1988 vähittäiskauppaa varten.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edistysmielinen osuustoiminta ja Eka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan tausta on työväen osuuskaupoissa ja niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. E-liikkeeksi järjestäytyneet osuuskunnat harjoittivat muun muassa vähittäiskauppaa. Toiminta oli kuitenkin 1960-luvulta alkaen tappiollista.

Pitkään jatkuneiden taloudellisten vaikeuksien jälkeen osuusliikkeet ja niiden keskuskauppa Suomen Osuustukkukauppa (OTK) yhdistyivät vuonna 1983 E-osuuskunta Ekaksi. Osuuskunnasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Ekan kannattavuus oli kuitenkin alusta alkaen heikko.

Ekasta Tradeka 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan vanha logo.

1990-luvun lamassa Eka ajautui rahoituskriisiin. Eka joutui yrityssaneeraukseen. Kansa ja Haka menivät konkurssiin. Konserniin kuuluneet vähittäiskaupat ja Restel selvisivät saneerauksesta.[13]

Saneerauksen yhteydessä vuonna 1995 Eka vaihtoi nimeä. Uudeksi nimeksi tuli Osuuskunta Tradeka-yhtymä. Ekan nimi oli ryvettynyt julkisuudessa.[13] Samana vuonna vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö Tradeka Oy.[14] Samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.[15]

Saneeraus eteni alusta alkaen hyvin. Tradeka Oy ja Restel tekivät hyvää voittoa. Isot varat saatiin myös myymällä kiinteistöjä. Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa.[16]

Vähittäiskauppojen myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siwan logo.

Tradekan vähittäiskaupan menestys ei jatkunut 2000-luvulla. Kilpailu päivittäistavarakaupassa kiristyi Lidlin tultua markkinoille 2002. Erikoistavarakaupan puolella ulkomaiset kauppaketjut tulivat Suomeen. Tradekan Euromarketit olivat kilpailijoihin verrattuna pieniä ja niitä oli vähän. Siwojen ja Valintatalojenkin tulevaisuus oli uhattu. Tradekan olemassa olevat myymälät sijaitsivat pienehköillä kuihtuvilla teollisuuspaikkakunnilla kasvukeskusten sijasta. Tradeka ei kuitenkaan pystynyt perustamaan uusia kauppoja saneerausvelkojen takia. Yhteistyön päättyminen Elannon ja SOK:n Inex-hankintayhtiön kanssa aiheutti lisää ongelmia. Pienenevät volyymit ja nousevat ostohinnat olivat Tradekalle huono yhdistelmä. Tradekan kauppoja uhkasi myös elintärkeiden Rainbow, Daily ja Coop X-tra -tuotemerkkien menettäminen.[17]

Ongelma ratkaistiin liittoutumalla. Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005. Osuuskunta jatkoi omistajana hieman yli 50 prosentin osuudella. Pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja Wihuri tulivat vähemmistöomistajiksi. Uuden kaupparyhmän hankinta ja logistiikka siirrettiin Tuko Logisticsiin. Vuonna 2007 Industri Kapital osti Tradeka Oy:n osake-enemmistön ja osuuskunta jäi vähemmistöomistajaksi 15 prosentin osuudella. Yhtiön nimeksi vaihdettiin Suomen Lähikauppa vuonna 2008. Tradeka luopui lopuista Suomen Lähikaupan osakkeista vuonna 2012.[17][18]

Hotellien myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan omistama Restel myi koko hotelliliiketoimintansa ruotsalaiselle Scandicille vuonna 2017. Tradeka perusteli myyntiä sillä, etteivät hotellipalvelut olleet jäsenille tärkeitä. Niitä käytti vain noin joka kymmenes jäsen.[19] Ravintolatoimintaa jatkettiin.

Liiketoimien hankintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradeka hankki Med Groupin vuonna 2018 ja A-Katsastus Groupin vuonna 2020.[6][5][19]

Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskunta Tradeka käyttää itsestään nimitystä omistajaosuuskunta. Omasta mielestään se ei enää ole kuluttajaosuuskunta kuten aiemmin. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3]

Jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa osuuskunnalla oli 206 274 jäsentä.[2] Jäsenmäärä on laskenut pitkään. Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta. Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[20]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille suoraan jäsenyyden perusteella. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[21] Lisäksi osuuskunta on 7. tammikuuta 2020 alkaen tarjonnut jäsenilleen erikseen merkittäväksi tuotto-osuuksia, joiden tuottotavoitteena on 3,5 % ja joille ylijäämästä maksettavasta korosta päätetään jälkikäteen.[22]

Jäsenmäärän kehitys
Päiväys Jäseniä
31.12.1994[23] 371 675
31.12.2000[24] 355 511
31.12.2012[25] 270 349
31.12.2020[2] 206 274

Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Restelin logo.

Konsernin yhtiörakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2014. Osuuskunta Tradeka on nykyisin konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi siirrettiin vuoden 2014 alussa osuuskunnalta holding-yhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat Med Group Oy, Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Enemmistö, 51 %, määräysvallasta siirrettiin uudistuksessa Tradekan itse perustamille Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[3] Tradeka lahjoitti näille säätiöille myös 23 miljoonaa euroa.

Punapääoman linnake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 luodun yhtiörakenteen tarkoitus oli luoda niin sanottu punapääoman linnake. Päätöksentekovalta on säätiöllä, jota ei voi vallata. Osuuskunnalle itselleen jätettiin päätösvallasta vain vähemmistö. Järjestely luotiin, koska SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat pelkäsivät rikkaan osuuskunnan valtausta ja rahojen joutumista vieraisiin käsiin. Erityisesti perussuomalaisten kannatuksen nousu aiheutti huolta.[8]

Rakennetta on arvosteltu mm. toimittaja Jarno Liskin toimesta, joka kuvasi uudistusta ”Vallankaappaukseksi kuluttajilta puolueille”.[26][27]

Hallinto ja puolueiden edustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.[28] Nykyisessä, vuonna 2016 valitussa edustajistossa sosiaalidemokraateilla on 55 edustajaa (65 %), vasemmistolaisilla 29 edustajaa (34 %) ja kommunisteilla (SKP) 1 edustaja (1 %). Sosiaalidemokraattien kannatus nousi verrattuna edellisiin, vuoden 2010, edustajistovaaleihin. Tuolloin edustajistoon valittiin poliittiseen vasemmistoon lukeutuvien lisäksi yksi keskustalainen edustaja.[29]

Valtaa Tradekassa käyttävät pääosin SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat. Osuuskunnan hallituksessa on useita SDP:n entisiä kansanedustajia.[30] Edustajistossa puolestaan toimi seitsemän SDP:n nykyistä kansanedustajaa vuonna 2018.[31] Tällä hetkellä Tradekan hallitusta johtaa Eero Heinäluoma (sd).[27]

Vasemmiston tukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradeka on antanut vasemmistolle puoluetukea ja vaalirahaa. Tradeka tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007-2009 ja SDP:tä yhteensä 80 000 eurolla 2007-2008.[32][33] Tradeka on tukenut vasemmistoliittoa myös 2010-luvulla. Presidentinvaaleissa 2018 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista.[30] Kunnallisvaaleissa 2017 Tradeka jakoi vaalirahaa 105:lle vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaalle. Muiden puolueiden ehdokkaita ei tuettu. Rahan jakamisesta päätti Tradekan hallitus, jonka jäsenistä lähes puolet sai rahaa myös itselleen. Rahanjakoperiaatteena Tradekassa on, että vaalirahaa saavat Tradekan hallintoelinten jäsenet ja sen yhtiöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Hallituksen puheenjohtajan Markus Aaltosen mukaan vaalirahoitus on Tradekassa ”ikimuistoinen käytäntö”. Tradeka kertoi tukevansa eduskuntavaaleissa 2019 vasemmiston ehdokkaita aiempaa enemmän.[31]

Suomen Kuvalehti kertoo, että kommunistien Spartacus-säätiö sai Tradekalta 20 000 euroa 2017-2018 sote-uudistuksen uhkia ja lähidemokratiaa koskeviin projekteihin. Vuonna 2015 Tradekan tuella julkaistiin taas Karl Marxin Pääoma. Spartacus-säätiö tuki kommunistipuoluetta 35 000 eurolla vuonna 2016.[26]

Vasemmistoliitto ilmoitti saaneensa yli 21 000 euroa vuonna 2016. Tradekan mukaan demarit saivat 36 000 euroa, mutta tätä ei ilmoitettu puoluerahoitusvalvontaan.[26]

Tradeka ilmoittaa tukeneensa myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[34] Muita tuensaajia ovat olleet mm. Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.[30] Tradeka julkaisee lahjoitustiedot kokonaisuudessaan verkkosivuillaan.[35]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston entisiä ja nykyisiä jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.[36]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Komulainen, Anitra: Punapääoman linnake. Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-932-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Osuuskunta Tradeka
  2. a b c d e f Vuosikertomus 2020 (PDF) Osuuskunta Tradeka. Viitattu 12.6.2021.
  3. a b c d e Osuuskunta Tradeka Tradeka
  4. a b Vuosikertomus 2017 Vuosikertomukset, Tradeka
  5. a b Tradeka ostaa A-katsastuksen – Osuuskunnan jäsenille luvassa ”uudenlaisia koko maan kattavia etuja” Talouselämä. 17.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  6. a b Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyvaksyi Tradekan Med Group -kaupan Uutiset, Tradeka
  7. Seulo Palvelut Oy Yrityshaku, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
  8. a b Komulainen, s. 286. ”Tradeka kehitti ratkaisun pulmiinsa uuden toimitusjohtajansa Perttu Puron johdolla, punapääoman linnakkeen, vuonna 2014.”
  9. Edustajisto Tradeka. Viitattu 17.8.2021.
  10. Jari Hanska: Vasemmiston Tradeka maksaa lähes puoli miljoonaa luottamushenkilöilleen – ”Ei palkkiota minään riemulahjana koeta” Suomen Kuvalehti. Viitattu 17.8.2021.
  11. a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  12. Komulainen, s. 172
  13. a b Komulainen
  14. Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  15. Muistojen E-liike
  16. Komulainen, s. 258–266
  17. a b Komulainen, s. 278–284
  18. Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  19. a b Komulainen, s. 287
  20. Jäsenyys Tradeka
  21. Yhteiskuntavastuu Tradeka
  22. Tradekan tuotto-osuusanti Tradeka. Viitattu 16.8.2021.
  23. Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  24. Tradekan vuosikertomus 2000 web.lib.aalto.fi.
  25. Tradekan vuosikertomus 2012 tradeka.fi.
  26. a b c Vasemmiston oma rahakone (10/2019, sivut 12-13) Suomen Kuvalehti. 8.3.2019.
  27. a b Jarno Liski: HUS:in ja Tradekan uusi miljoonayhtiö kanavoi verovaroja vasemmistolle Iltalehti. 14.8.2021.
  28. Tradekan hallinto
  29. Tradeka: Tradekan vaalit päättyivät - vaalissa annettiin runsaasti ääniä Lehdistötiedote 31.3.2016
  30. a b c Antti Honkamaa: Vasemmiston hallitsema yhtiö lähti mukaan kavahtamaansa sotebisnekseen – Li Andersson: ”Olen pettynyt” Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 28.5.2018.
  31. a b Hanska, Jari: Helppoa vaalirahaa - Osuuskunta Tradekan vaalituista päättävän hallituksen jäsenistä lähes puolet sai vaalirahoitusta itselleen. Suomen Kuvalehti, 7.12.2018. Otavamedia Oy. Artikkelin verkkoversio.
  32. MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  33. Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  34. Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
  35. Lahjoitukset tradeka.fi. Viitattu 31.8.2021.
  36. AL: Tradeka myy ale-ruokaa poliitikkojen perheille Ilta-Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.5.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallenautio, Jorma: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Kallenautio, Jorma: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]