Tradeka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osuuskunta Tradeka
Tradeka.svg
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1983
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala moniala
Liikevaihto 551 milj. € (2017)[2]
Henkilökuntaa 2 800 (2017)[2]
Tytäryhtiöt Tradeka-kiinteistöt Oy
Tradeka-palvelut Oy
Tradeka-Yhtiöt Oy[3][4]
Med Group Oy
Restel Oy
Tradedot Oy
  ○ Lehtipiste Oy
Tradeka-sijoitus Oy
Omistaja noin 230 000 jäsentä
Kotisivu tradeka.fi

Tradeka on suomalainen vasemmiston hallitsema[5] monialakonserni. Konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä). Osuuskunta Tradeka kutsuu itseään omistajaosuuskunnaksi. Osuuskunnalla on noin 230 000 jäsentä, ja sen edustajiston suurimmat ryhmät ovat SDP ja vasemmistoliitto.

Tradeka-konserniin kuuluvat mm. ravintola-alalla toimiva Restel, jakelu- ja markkinointiyhtiö Lehtipiste, kotiin vietävien hoivapalvelujen, ensihoidon ja julkisen terveydenhuollon palveluja tarjoava Med Group[6] sekä Tradeka-sijoitus Oy. Lisäksi Tradeka omistaa kolmasosan Kotosalla-asumispalveluista vastaavasta Yhdessä huomiseen Oy:stä[4] ja noin viidesosan Seulo Palveluista, joka harjoittaa verkkoruokakauppaa nimellä Kauppahalli24.[7]

Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Eka harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike) ja oli osa niin sanottua edistysmielistä osuustoimintaa. Osuuskaupoista kuitenkin luovuttiin Ekan jouduttua talousvaikeuksiin ja muututtua Tradekaksi.

Nykyinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskunta Tradeka käyttää itsestään nimitystä omistajaosuuskunta. Omasta mielestään se ei enää ole kuluttajaosuuskunta kuten aiemmin. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3]

Osuuskunta Tradekalla oli vuoden 2017 lopussa 228 299 jäsentä.[4] Jäsenmäärä on laskenut, sillä vuonna 1994 jäseniä oli vielä lähes 372 000.[8] Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta. Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[9]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[10]

Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin yhtiörakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2014. Osuuskunta Tradeka on konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi on siirretty osuuskunnalta holdingyhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat Med Group Oy, Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Loput 51 % määräysvallasta on 2014 siirretty Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[3]

Tradekan säätiö perustettiin vuonna 2014. Sääntöjensä mukaan säätiö vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen aatteellista ja sivistyksellistä perintöä. Säätiö myös harjoittaa lahjoitustoimintaa sekä hallinnoi taidekokoelmaa.[11]

Hallinto ja puolueiden edustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.[12] Se valitaan vaaleissa, viimeksi 2016. Nykyisessä edustajistossa sosialidemokraateilla on 55 edustajaa (65 %), vasemmistolaisilla 29 edustajaa (34 %) ja kommunisteilla (SKP) 1 edustaja (1 %). Sosialidemokraattien kannatus nousi verrattuna edellisiin, vuoden 2010 edustajiston vaaleihin. Tuolloin edustajistoon valittiin poliittiseen vasemmistoon lukeutuvien lisäksi yksi keskustalainen edustaja.[13]

Valtaa Tradekassa käyttävät SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat. Osuuskunnan hallituksessa on useita SDP:n entisiä kansanedustajia.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OTK:n mainos Työväen kalenterissa (1945)

Edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään osuusliikkeitä oli 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.[14]

Eka-fuusio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskas teollisuus ja kannattamattomat osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. Kun 39 osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon 1983, muodostui E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljänneksen osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto, samalla sen omistajuus henkilöjäsenyyteen perustuvaksi muuttuneessa osuuskunnassa purkautui. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.

E-liikkeen loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[15]

Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.

Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[16]

Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradekan vanha logo.

Kun Eka-yhtymä muuttui yritysaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö, Tradeka Oy vuonna 1995[17], samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.

Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa sekä Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005, jonka jälkeenkin omistajana hieman yli 50 % osuudella oli osuuskunta. Se kuitenkin myi yhtiön osakkeita pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalille 2007 jääden enää vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012.[18]

Poliittiset tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tradeka on antanut vasemmistolle puoluetukea ja vaalirahaa. Tradeka tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007-2009 ja SDP:tä yhteensä 80 000 eurolla 2007-2008.[19][20] Tradeka on tukenut vasemmistoliittoa myös 2010-luvulla. Presidentinvaaleissa 2017 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista.[5]

Tradeka on tukenut avoimesti myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[21] Muita tuensaajia ovat olleet mm. Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.[5]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Osuuskunta Tradeka
  2. a b Tradekan vuosikertomus 2017
  3. a b c d Osuuskunta Tradeka Tradeka
  4. a b c Vuosikertomus 2017 Vuosikertomukset, Tradeka
  5. a b c d Vasemmiston hallitsema yhtiö lähti mukaan kavahtamaansa sotebisnekseen – Li Andersson: ”Olen pettynyt” Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 28.5.2018.
  6. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyvaksyi Tradekan Med Group -kaupan Uutiset, Tradeka
  7. Seulo Palvelut Oy Yrityshaku, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
  8. Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  9. Jäsenyys Tradeka
  10. Yhteiskuntavastuu Tradeka
  11. Tradekan säätiö Tradeka
  12. Tradekan hallinto
  13. Tradeka: Tradekan vaalit päättyivät - vaalissa annettiin runsaasti ääniä Lehdistötiedote 31.3.2016
  14. Tradeka-yhtymän vuosikymmenet Historia, Tradeka
  15. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  16. Esko SeppänenPunapääoman romahdus, sivut 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
  17. Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  18. Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  19. MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  20. Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  21. Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
  22. AL: Tradeka myy ale-ruokaa poliitikkojen perheille Ilta-Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.5.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Jorma Kallenautio: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]