Markus Aaltonen
Markus Sakari Aaltonen (s. 1. toukokuuta 1946 Seinäjoen maalaiskunta)[1] on suomalainen valtiopäiväneuvos (2001) ja SDP:n entinen kansanedustaja Vaasan läänin vaalipiiristä (1975–1991 ja 1995–1999).[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaltonen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965 ja taloustieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974.[1] Hän opiskeli pääaineenaan kansantaloustiedettä ja sivuaineena muun muassa sosiologiaa.[3] Hän oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja 1969–1970.[1] Sosialidemokraattiseen nuorisojärjestöön Aaltonen liittyi lukioaikansa alkupuolella vuonna 1963.[4]
Aaltonen oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan vuoden 1970 vaaleissa 23-vuotiaana[5] ja uudestaan vuoden 1972 vaaleissa.[6] Hänet valittiin kansanedustajaksi kolmannella yrittämällä vuoden 1975 vaaleissa.[2] Ennen valintaa hän työskenteli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelijana 1974–1975 ja Seinäjoen korkeakoulun suunnittelutoimikunnan pääsihteerinä 1975.[2]
Aaltonen oli kansanedustaja-aikanaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1987–1991 ja 1996–1999.[1] Tässä asemassa hän pyrki saamaan erityisesti alkuvuoden 1991 Persianlahden kriisin aikana valtiosääntöön tulkinnan, jonka mukaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston olisi tärkeissä ulkopoliittisissa päätöksissä otettava eduskunnan ja etenkin ulkoasiainvaliokunnan kanta paremmin huomioon.[7]
Aaltonen oli Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1973–2012 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja 1993–2001[1]. Vuodesta 2013 hän on ollut toinen varavaltuutettu. Vuosina 1985–1991 Aaltonen oli SDP:n puoluetoimikunnan jäsen.[1] Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosien 1978, 1982 ja 1988 vaaleissa.[1]
Aaltonen on Etelä-Pohjanmaan Aalto-seura Alvarianian puheenjohtaja.[8]
Aaltonen on ollut naimisissa vuodesta 1967, ja hänellä on kaksi aikuista tytärtä.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puroista virraksi. Seinäjoki: Veterator, 1995. ISBN 952-90-6315-6
- Sivistyksen hinku. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen neljä vuosikymmentä. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, 2000. ISBN 951-96750-1-9
- Ameriikan Antti. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2429-0
- Jälkikaikuja. Muisteluksia ja pohtielmia Seinäjoen lyseon vaiheilta. Seinäjoki: Seinäjoen lyseo -seura, 2002. ISBN 952-914-951-4
- Näkyyhän se varmasti. Alvar Aalto ja Seinäjoki. Seinäjoki: Veterator, 2004. ISBN 952-918-507-3
- Aaltonen, Markus (toim.): Miten meistä tuli kansanedustajia. Seinäjoki: Veterator, 2007. ISBN 978-952-998-200-4
- Vapaata viivaa - kriipooksia Alvar Aallosta Seinäjoki] : Veterator 2012 ISBN 978-952-99820-2-8
- Markus Aaltonen ja Mervi Heikkilä ( tekstit): Seinäjoen kirjasto - osa upeaa Aalto-keskusta, Seinäjoki : Alvariania ry ; Seinäjoen kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto
Suomennokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuodyté, Dalia & Tracevskis, Rokas: Tuntematon sota. Liettuan neuvostovastainen aseistettu vastarinta vuosina 1944–1953. Suomentanut Markus Aaltonen. Seinäjoki: Veterator, 2007. ISBN 952-92-0840-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aaltonen, Markku: ”Se oli niin luonnollista”, Miten meistä tuli kansanedustajia, s. 11–30. Seinäjoki: Veterator, 2007. ISBN 978-952-99820-0-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuka kukin on 2015, s. 21–22. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
- 1 2 3 Markus Aaltonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Aaltonen 2007, s. 20
- ↑ Aaltonen 2007, s. 17
- ↑ Aaltonen 2007, s. 22
- ↑ Aaltonen 2007, s. 26
- ↑ Virolainen, Johannes: Viimeinen vaalikausi, s. 222. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11995-8
- ↑ Hanne Leiwo, Seinäjoki tilasi Alvar Aallolta kirjaston, ja sai enemmän kuin osasi edes unelmoida. Yle.fi, uutiset 5.9.2025, viitattu 5.9.2025
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markus Aaltonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
