Raimo Vistbacka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raimo Vistbacka
Vistbacka helmikuussa 2011.
Vistbacka helmikuussa 2011.
Syntynyt 19. lokakuuta 1945 (ikä 71)
Kauhava
Puolue Perussuomalaiset
Entiset puolueet Suomen Maaseudun Puolue
Asema kansanedustaja 1987–2011
ministeri 1989–1990
Vaalipiiri Vaasan vaalipiiri
Kotipaikka Alajärvi

Raimo Viljam Vistbacka (s. 19. lokakuuta 1945 Kauhava)[1] on suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos. Hän on Veikkauksen hallituksen ja Alajärven kaupunginvaltuuston jäsen sekä Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ja Perussuomalaisten Tukisäätiön hallitusten puheenjohtaja sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston 2. varapuheenjohtaja.[2][3][4][5][6]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vistbacka syntyi maanviljelijäperheeseen.[1]

Vistbacka suoritti poliisikokelaskoulutuksen vuonna 1966 ja toimi sen jälkeen nuorempana konstaapelina. Vuonna 1968 hän suoritti poliisimiehistön virkatutkinnon ja toimi vuosina 1968–1978 vanhempana konstaapelina. Vistbacka valmistui ylioppilaaksi 1972 ja oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1978. Hän toimi Hyvinkään ja Espoon apulaisnimismiehenä 1978–1981 sekä Evijärven ja Töysän nimismiehenä 1981–1982. Hän sai varatuomarin arvon vuonna 1980. Vuosina 1982–1996 Vistbacka toimi Alajärven nimismiehenä. Hän suoritti poliisipäällikkökurssin vuonna 1983. Vuosina 1996–2005 hän oli Lapuan kihlakunnan apulaispoliisipäällikkö.[1]

Vistbacka on sotilasarvoltaan vääpeli.[1]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vistbacka oli kansanedustaja vuosina 1987–2011. Hän edusti aluksi Suomen Maaseudun Puoluetta. Vistbacka oli presidentin valitsijamies vuoden 1988 vaalissa ja toimi liikenneministerinä Holkerin hallituksessa lokakuusta 1989 elokuuhun 1990. Vistbacka oli SMP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja 1989–1992 ja puheenjohtaja vuonna 1995. Tuolloin hän siirtyi SMP:stä Perussuomalaisiin.[1] Perussuomalaisilla oli näin heti perustettaessaan kansanedustaja.[7] Vistbacka valittiin puolueen puheenjohtajaksi Perussuomalaisten ensimmäisessä puoluekokouksessa Kokkolassa 25.–26. marraskuuta 1995. Hän toimi tehtävässä vuoteen 1997 asti.[8] Vistbacka oli puolueen varapuheenjohtajana 1997–2005.[1]

Vistbacka oli maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen 1987–1989, perustuslakivaliokunnan jäsen 1987–1989 ja 1990–1995, ulkoasiainvaliokunnan jäsen 1994–1995, lakivaliokunnan jäsen 1990–1991 ja 1999–2000, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen 1995–2007 sekä tarkastusvaliokunnan jäsen 2007–2011. Lisäksi hän kuului Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän johtokuntaan vuosina 2003–2011. Vistbacka oli lakivaliokunnan varajäsen 1987–1989, 1995–1999 ja 2000–2003, suuren valiokunnan varajäsen 1995–2003, valtiovarainvaliokunnan varajäsen vuonna 2007 sekä talousvaliokunnan varajäsen 2007–2011. Lisäksi hän oli valtakunnanoikeuden varajäsen 1992–1997 ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsen vuosina 2003–2011.[1]

Vistbacka edusti Vaasan läänin vaalipiiriä 1987–1999 ja Vaasan vaalipiiriä 1999–2011.[1] Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi 8 046:lla äänellä.[9] Vistbacka ei asettunut ehdolle enää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.[10]

Vuonna 2014 ilmestyneessä Peruspomo kirjassaan Timo Soini mainitsee lähimmiksi miehikseen Vistbackan sekä puolueen ”työmies” Matti Putkosen ja Soinin avustajana toimineen mainosyrittäjä Jukka Jusulan.[11] Tätä piiriä on kutsuttu puolueen ”hoviksi”.[12][13]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vistbackasta tuli Suomen Leijonan komentaja vuonna 1990. Hänelle myönnettiin Valtion virka-ansiomerkki vuonna 1997.[1] Vuonna 2012 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Vistbackalle valtiopäiväneuvoksen arvonimen.[14]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vistbacka on ollut naimisissa yrittäjä Eeva Riitta Helena Vistbackan (e. Aalto) kanssa vuodesta 1981. Heillä on vuonna 1981 syntynyt poika.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Raimo Vistbacka Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Organisaatio – Hallitus Veikkaus. Viitattu 14.3.2017.
  3. Kaupunginvaltuuston jäsenet 2013–2016 (PDF) Alajärven kaupunki. Viitattu 14.3.2017.
  4. Hallitus Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri. Viitattu 16.3.2017.
  5. Turkkila, Matias: Vistbacka perustelee säätiöjärjestelyä Suomen Uutiset. 7.11.2012. Perussuomalaiset. Viitattu 14.3.2017.
  6. Valtuusto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 14.3.2017.
  7. Yli-Ojanperä, Elina: Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille Elävä arkisto. 18.04.2011. Yleisradio. Viitattu 16.3.2017.
  8. Puolueen historia pähkinänkuoressa Perussuomalaiset. Viitattu 16.3.2017.
  9. Vahvistettu tulos. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain eduskuntavaaleissa 2007 (valituksi tulleet merkitty *:llä) (XLS) 28.3.2007. Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2017.
  10. Perussuomalaisten luopujat 30.4.2010 (päivitetty 3.5.2010). Yleisradio. Viitattu 14.3.2017.
  11. Kirjaväite: Soinin lähipiirin miehet eivät tule toimeen keskenään 3.4.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.3.2017.
  12. Tamminen, Jenni: Luku julki: Timo Soinin ”takapiru” sai 60 000 € 15.2.2012. Uusi Suomi. Viitattu 16.3.2017.
  13. de Fresnes, Tulikukka & Hurtta, Anna: Henkilökuva: Jukka Jusula – Soinin supliikkimiehestä puhemiehen suojelusenkeliksi 3.10.2015 (päivitetty 4.10.2015). Yleisradio. Viitattu 16.3.2017.
  14. Vistbackalle valtiopäiväneuvoksen arvonimi 30.11.2012. Aamulehti. Viitattu 14.3.2017.


Edeltäjä:
Pekka Vennamo
Suomen liikenneministeri
1989−1990
Seuraaja:
Ilkka Kanerva