Arto Luukkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arto Luukkanen
Arto Luukkanen.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1964 (ikä 58)
Savonlinna
Ammatti yliopistonlehtori, historioitsija, poliitikko
Arvonimidosentti
Poliitikko
Puolue perussuomalaiset
Asema puoluesihteeri
Koulutus teologian tohtori (1995)
Tutkinnot Helsingin yliopisto

Arto Pekka Luukkanen (s. 28. marraskuuta 1964 Savonlinna)[1] on suomalainen poliitikko, teologi, historioitsija sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkija.[2] Hän työskentelee Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen oppiaineessa Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.[3][4] Luukkanen on toiminut Suomen Perusta -ajatuspajan puheenjohtajana.[5] Luukkanen on Opintokeskus Pekasuksen rehtori ja Peruskansan Sivistysliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja.[6] Elokuussa 2021 Luukkanen valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkanen opiskeli aikanaan venäjän kieltä Neuvostoliitossa ja puhuu sitä sujuvasti.[7] Hän väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1994. Hän on yleisen kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa, Venäjän historian dosentti Tampereen yliopistossa ja poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tieteellinen tuotantonsa kattaa viisi Venäjää koskevaa monografiaa ja useita alaa koskevia artikkeleja. Vuosina 1999–2000 Luukkanen oli Senior Associated Member Oxfordin St. Antony's Collegessa. Vuosina 2005–2006 Luukkanen toimi Joensuun yliopistossa CBU – Cross Border University -konsortion johtajana.[4]

Arto Luukkanen on myös vihitty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, ja hän on toiminut pappina Kauniaisten seurakunnassa.[8]

Luukkanen kommentoi usein julkisuudessa Venäjän tapahtumiin ja politiikkaan liittyviä asioita. Hän myös juontaa viikoittaista keskusteluohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. Luukkanen on juontanut Dosentti-nimistä keskusteluohjelmaa[9] Alfa-tv:llä. Vuonna 2014 ilmestyi Luukkasen esikoisromaani Suojelusenkeli, joka kuvaa Viktor Vladimirovin vaiettua roolia KGB:n ”märkien operaatioiden” osastolla.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkanen on ollut perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2015 ja 2019. Jälkimmäisellä kerralla hän ylsi kansanedustajan varaedustajaksi.[10][11] Vuonna 2017 Luukkanen valittiin perussuomalaisten listoilta uutena ehdokkaana Järvenpään kaupunginvaltuustoon.[12] Luukkanen on myös julkaissut YouTube-kanavallaan Alfa-TV:n Dosentti-nimistä haastatteluohjelmaa, jossa hän on haastatellut vieraita erilaisista poliittisista aiheista[13]. Vuonna 2018 Luukkanen käynnisti kansalaisaloitteen GCM-sopimuksen mitätöimiseksi. Se ei kuitenkaan kerännyt riittävää kannatusta edetäkseen eduskuntaan.[14]

Luukkanen on osallistunut perussuomalaisiin kytkeytyvän ajatuspaja Suomen Perustan kustantaman Jukka Hankamäen paheksuntaa herättäneen Totuus kiihottaa -teoksen arviointiin ennen sen julkaisua.[15]

Luukkanen valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi kesällä 2021.[5]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2017 Järvenpää 284 valittiin
2021 Järvenpää 418 valittiin
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2019 Uusimaa 3 231 varalle

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Luukkanen piti blogikirjoituksessaan MV-lehden uutisointia niin sanotusta partalapsiaiheesta ”isona journalistisena tekona”.[16]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The party of unbelief: The religious policy of the Bolshevik party. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Studia historica, 48. Helsinki: SHS, 1994. ISBN 951-710-008-6. (englanniksi)
  • The religious policy of the Stalinist state: A case study: The Central Standing Commission on Religious Questions, 1929–1938. Studia historica 57. Helsinki: Finnish Historical Society, 1997. ISBN 951-710-068-X. (englanniksi)
  • Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862–2000. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3300-9.
  • Neuvostojen maa: Neuvostoliiton historia 1917–1991. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-3889-2.
  • Projekti Putin: Uuden Venäjän historiaa 1996–2008. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33079-1.
  • Georgian sota: Miten mahdottomasta tuli mahdollinen: Pamfletti. Barrikadi-sarja no 8. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-35253-3.
  • Muutosten Venäjä: Venäjän historia 862–2009. Pohjautuu tekijän teoksiin Hajoaako Venäjä? ja Neuvostojen maa. Kleio. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5438-9.
  • Tuntematon Valko-Venäjä. (Toimittanut Arto Luukkanen.) Kleio. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7.
  • Kuka omistaa Venäjän? Omistamisen ja vallan välinen dynamiikka Venäjällä?. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35444-5.
  • Suomi Venäjän taskussa. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37729-1.
  • Medvedev. Venäjän isäntä vai Putinin renki?. Kirkkonummi: Paasilinna, 2011. ISBN 978-952-5856-41-5.
  • Vapaan pudotuksen Suomi: Tyhjätaskuna karhun syleilyssä. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-7554-2.
  • Suomi hajoavan imperiumin sylissä. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33503-0.

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arto Luukkanen University of Helsinki. Viitattu 19.8.2021. (englanniksi)
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 417. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Alue- ja kulttuurintutkimus: Henkilöstö Helsingin yliopisto. Viitattu 18.2.2015.
  4. a b Arto Luukkanen Kirja.fi. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 18.2.2015.
  5. a b Arto Luukkanen valittu perussuomalaisten uudeksi puoluesihteeriksi Suomen Uutiset. 14.8.2021. Viitattu 5.11.2022.
  6. Arto Luukkanen valittu Opintokeskus Pekasuksen uudeksi rehtoriksi ja Peruskansan Sivistysliitto ry:n hallituksen puheenjohtajaksi 8.1.2021. Perussuomalaiset. Viitattu 5.11.2022.
  7. [www.youtube.com/@artoluukkanen9455 Arto Luukkanen] Arto Luukkanen. Viitattu 7.4.2023.
  8. Venäjän-tutkija uskaltautuu niin lähelle, että hirvittää Tiede. 9.7.2010. Viitattu 22.7.2017.
  9. Dosentti | AlfaTV AlfaTV. Viitattu 30.8.2018.
  10. Eduskuntavaaliehdokkaita Uudeltamaalta Suomenuutiset.fi. 25.9.2014. Viitattu 18.2.2015.
  11. Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 30.4.2019.
  12. Kuntavaalien tulospalvelu, Järvenpää Yle. Viitattu 30.8.2018.
  13. https://www.youtube.com/channel/UCIcMiIxIoUZibQtCNRjjy_g
  14. Kansalaisaloite kansainvälisen GCM-sopimuksen hyväksynnän mitätöimiseksi Suomessa Kansalaisaloite.fi. 4.12.2018. Viitattu 5.12.2022.
  15. Hankamäki, Jukka: Totuus kiihottaa. Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä., s. 11. Suomen Perusta, 2020.
  16. Luukkanen, Arto: Pelastakaa Sipilä naiviudelta! Uusi Suomi: Puheenvuoro. 7.9.2015. Viitattu 8.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]