Tämä on lupaava artikkeli.

Perussuomalaiset Nuoret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perussuomalaiset Nuoret
Perussuomalaiset Nuoret logo.svg
Perustettu 18. tammikuuta 1997 (22 vuotta sitten)
Toimiala poliittinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue koko Suomi
Puheenjohtaja Asseri Kinnunen
Pääsihteeri Toni Saarinen
Hallitus (2019) Liina Veronica Isto, 1. vpj
Auri Siika-aho, 2. vpj
Toni Jalonen, 3. vpj
Antti Eskelinen
Oskar Viding
Henri Määttä
Henri Hautamäki
Jäsenmäärä 2 600[1] (vuosi 2016)
Sivusto www.ps-nuoret.fi
Jäsenlehti Rahvas

Perussuomalaiset Nuoret (ruots. Finsk Ungdom, engl. The Finns Party Youth[2]) on perussuomalaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Perussuomalaiset Nuoret on aatteeltaan kansallismielinen, talouspoliittisesti kansallisliberalistinen ja EU-vastainen.

Perussuomalaisten Nuoret perustettiin vuonna 1997 ja rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vuonna 2006. Yhdistyksen jäsenlehti on Rahvas, joka on ilmestynyt vuodesta 2013 alkaen. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on Asseri Kinnunen.

Perussuomalaisten Nuorten jäseneksi voivat liittyä kaikki 15–35-vuotiaat perussuomalaisuuden omakseen tuntevat. Järjestön jäsenyys ei ole kytketty puolueen jäsenyyteen.

Vuonna 2018 järjestö sai 115 000 euroa valtionavustusta. Vuodelta 2019 valtionavustus peruttiin nuorisolaissa mainitun monikulttuurisuuden vastustamisen takia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavalkoinen tunnus oli käytössä vuoden 2013 kevätkokoukseen saakka, jolloin uudeksi logoksi hyväksyttiin Kalle Erkkilän suunnittelema Kalevan neito ja Pohjantähti.[3]

Nuorisojärjestön perustaminen ja ensimmäiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Miksi, mitä ja milloin olivat kysymyksiä, joita pohdittiin. Miksi perustettaisiin Perussuomalaisille Nuorille oma itsenäinen valtakunnallinen nuorisojärjestö ja mihin tehtävään. Viimeinen kysymys oli helpoin, ensin oli saatava ns. emopuolue kunnolla kasaan. Aluksi pohtijoita oli muutama, kun paperille piirrettiin eri kuvioita organisaatiosta, tekijöistä ja tehtävistä. Siitä nuorisojärjestön perustaminen lähti. Käytiin keskusteluja laajemmin ja tahto sekä tarve tulivat voimakkaasti esille”. Näin aloitti nuorisojärjestön ensimmäinen puheenjohtaja Fihlman-Lehikoinen toimintaselostuksen perussuomalaisten puolueneuvostolle Mikkelissä 1. elokuuta 1998 ja kuvasi Perussuomalaisten Nuorten perustamisen taustoja.[4]

Perussuomalaiset Nuoret – Sannfinländsk Ungdom -niminen yhdistys perustettiin Kuopiossa 18. tammikuuta 1997.[5][6] Perussuomalaiset r.p. oltiin perustettu Kokkolassa 11. toukokuuta 1995. Perussuomalaisten Nuorten toiminta käynnistyi siten hieman yli puolitoista vuotta puolueen perustamisen jälkeen. Perustajajäseniä nuorisojärjestössä olivat Pia-Marina Fihlman-Lehikoinen, Ritva Marin ja Marja Tikkanen.[7] Fihlman-Lehikoinen valittiin puheenjohtajaksi, Ritva Marin varapuheenjohtajaksi ja Marja Tikkanen sihteeriksi. He toimivat tehtävissään 2000-luvun alkuun saakka. Nuorisojärjestön perustamisvuonna hallituksen jäsenet olivat pääosin Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mitä selittää osaltaan se, että silloinen Perussuomalaisten Kuopion piiri oli vahva toimija.[7] Nuorisojärjestön aktiiveilla oli myös aiempaa taustaa SMP:stä, Kehittyvän Suomen Nuorten Liitosta ja kunnanvaltuustosta, ja esimerkiksi ensimmäiseen puheenjohtajavalintaan vaikutti aiempi kokemus SMP:n nuorisojärjestöstä ja tehtävä siirtää tietotaito nuoremmille.[8][9][7]

Vuonna 2001 nuorisojärjestölle valittiin uusi puheenjohtaja. Vuodesta 1997 Perussuomalaisia Nuoria johtanut Fihlman-Lehikoinen sai seuraajakseen Jouni Viitasen Tampereelta. Viitasen Perussuomalaisille kirjoittaman raportin mukaan kokouksen pääasiallisena tarkoituksena oli saada uudelleen käyntiin nuorten toiminta ”parin käymisvuoden jälkeen”.[10] Perussuomalaisten Nuorten räväkkä tyyli tai itsenäinen asema puolueorganisaatiossa herätti ilmeisesti myös vastakkaisia mielipiteitä. Väistynyt puheenjohtaja Fihlman-Lehikoinen kirjoitti Perussuomalainen-lehdessä vuonna 2001: ”Ehkä jotkut kokevat nuorisojärjestön uhkaksi, tietämättä että yhteisen asian eteen ponnistellaan. Niin turhaan kapuloita rattaisiin isketään.”[7]

Saarakkalan puheenjohtajakausi 2003−2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesa-Matti Saarakkala, rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtajana 2006−2010.

Lappeenrannan puoluekokouksessa 7.–8.6.2003 nuori perussuomalainen Vesa-Matti Saarakkala valittiin puoluehallitukseen suurimmalla äänimäärällä (95 ääntä). Jyväskylässä hotelli Albassa pidetyssä vuosikokouksessa lokakuussa 2003 hänet valittiin myös nuorisojärjestön puheenjohtajaksi. Perussuomalaisten Nuorten hallitus päätti ensimmäisessä kokouksessaan 24. tammikuuta 2004, että Perussuomalaiset Nuoret rekisteröidään, mutta säännöt palautettiin yhdistysrekisterikeskuksesta takaisin. Maaliskuussa 2004 Perussuomalaiset Nuoret hankki omat verkkosivut.[11] Saarakkalan aloittaessa puheenjohtajana Perussuomalaisilla Nuorilla oli aktiivijäseniä noin viisitoista.[12]

Perussuomalaisten Nuorten toiminnasta uutisoitiin säännöllisesti puolueen Perussuomalainen-lehdessä, jossa puheenjohtaja Saarakkala kirjoitti ajankohtaisista aiheista. Vuosien 2003 ja 2004 aikana oli perussuomalaisten sisäisessä keskustelussa erityisesti EU-vaalit, jota sävyttivät EU:n tulevaisuuskonventti sekä kansanäänestysvaatimukset EU:n perustuslain hyväksymisestä. Nuorisojärjestön puheenjohtaja Saarakkala piti näitä kysymyksiä esillä puolueen suuntaan vaatimalla, että Suomessa on järjestettävä kansanäänestys.[13]

Puolueneuvoston kokouksessa 2004 Järvenpäässä Saarakkala kertoi, että ”vuosien hiljaiselon jälkeen Perussuomalaiset Nuoret ovat taas saaneet toimintansa käyntiin”. Nuorisojärjestöllä oli jäseniä eurovaalien aikaan noin parisataa. Saarakkalan mukaan Perussuomalaiset Nuoret pääsi näkyvästi esille Pohjalainen-lehdessä Pakkoruotsi pois -teemalla. Perussuomalaisten nuorten jäsenet myös keräsivät satoja allekirjoituksia EU-kansalaisadressiin. Vuonna 2004 toiminnanjohtajaksi valittu Tommi Ojala myös suunnitteli Perussuomalaisten Nuorten paikallisyhdistyksen perustamista Helsinkiin. Perussuomalaisten Nuorten ensimmäiset piirit perustettiin muutaman vuoden kuluttua.[14]

Nuorisojärjestön puheenjohtaja Saarakkala kuvaili vuonna 2005 Perussuomalaisia muun muassa issue-politiikkaa ajavaksi, äärioikeistolaiseksi, kansainvälisen markkinatalouden vastaiseksi, alueellisen vapaakaupan kannattajaksi, nationalistiseksi, perhepolitiikaltaan konservatiiviseksi, nuivaksi, kulttuurikonservatiiviseksi, EU-kriittiseksi ”ja jopa EU-vastaiseksi”. Saarakkalan mukaan puolueessa esiintyy kritiikkiä sekä oikeistoa että vasemmistoa kohtaan, mutta puolueessa on pikkuporvallisuutta johtuen pienyrittäjämyönteisyydestä. Saarakkalan mukaan puolueen talouspolitiikan linjaukset olivat vasemmistolaisia.[15]

Perussuomalaiset Nuorten vuosikokous Helsingissä päätti 31. maaliskuuta 2006 lähettää säännöt yhdistysrekisteriin rekisteröitäväksi.[16] Yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 13.12.2006.[17] Rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vesa-Matti Saarakkala, joka oli johtanut nuorisojärjestöä vuodesta 2003. Yhdistyksellä ei ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lainkaan palkattua henkilökuntaa ja budjetti oli vaatimaton. Piirijärjestöjen toiminta oli myös alkuvaiheissaan.[18] Yhdistyksen toiminnassa olivat alkuvaiheessa mukana muun muassa sittemmin kansanedustajiksi valitut Ville Vähämäki, Maria Lohela, Tiina Elovaara ja Olli Immonen. Rekisteröidyllä yhdistyksellä oli alussa jäseniä noin puolensataa.[19]

Perussuomalaiset Nuoret otti Vesa-Matti Saarakkalan kaudella kantaa muun muassa maahanmuuttoon, pakkoruotsiin, islamiin ja sananvapauteen. Vuoteen 2007 mennessä Perussuomalaiset Nuoret oli määritellyt itsensä kansallismieliseksi ja kansallisvaltiokeskeiseksi poliittiseksi nuorisojärjestöksi, joka suhtautui kriittisesti Euroopan unioniin.[20] Samana vuonna nuorisojärjestö päätti myös hakea Allianssin jäsenyyttä.[21] Syksyllä 2007 aloitettiin aateohjelmatyö ja perustettiin ensimmäiset epäviralliset piirit ja nimettiin niiden yhteyshenkilöt.[22]

Puheenjohtajakaudella Saarakkala esitti kritiikkiä niin oikeistoa kuin vasemmistoa kohtaan. Saarakkala totesi nuorten vierailtua Turun Varissuolla vuonna 2008, ettei pidä ”porvariöykkäröinnistä” ja että ”vasemmistossa hiertää sen tapa antaa kaikki vastuu ihmisestä järjestelmälle. Ihmisellä on oltava oikeus kantaa vastuu itsestään ja myös tehdä virheitä”.[23] Perussuomalaisten periaateohjelma, jonka valmistelu oli käynnistetty yli vuotta aiemmin syyskokouksen aateseminaarissa, julkaistiin 6. joulukuuta 2008.[24] Vuoden 2009 syyskokouksessa järjestö muotoili kielipoliittisen kannanoton Suomen virallisesta yksikielisyydestä ja ruotsin kielen muuttamisesta viralliseksi vähemmistökieleksi.[25][26][27] Saarakkala toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2010 loppuun saakka, jolloin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo.[28]

Elon puheenjohtajakausi 2011−2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon Elo, puheenjohtajana vuosina 2011−2014.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien ja Perussuomalaisten vaalivoiton myötä nuorisojärjestön jäsenmäärä lähti rajuun nousuun, kun jäsenhakemuksia tuli sadoittain.[29] Nuorisojärjestö tuplasi jäsenmääränsä muutamassa päivässä.[30] 2010-luvun alussa myös piirijärjestöjen toteuttamat Ryhtiliike-tapaamiset alkoivat kasvaa.[31] Vuonna 2011 Perussuomalaiset Nuoret erosi Kristillisdemokraattisten nuorten ja kokoomusnuorten kanssa Allianssista, koska he katsoivat, että Allianssista oli tullut ”jättiläismäinen suojatyöpaikkaorganisaatio, joka on hyvin etäällä nuorten arjesta”.[32] Vuodesta 2012 lähtien puheenjohtaja Simon Elo ja pääsihteeri Simo Grönroos olivat kokopäiväisiä työntekijöitä, ja nuorisojärjestö muutti Yrjönkadun puoluetoimistolle.[18]

Elon puheenjohtajakaudella jäsenistöstä tuli kysyntää periaateohjelman päivittämiselle, minkä vuoksi periaateohjelma päivitettiin ja laajennettiin 2012. Vuoden 2012 periaateohjelmassa järjestö ilmoitti kannattavansa muun muassa kansallismielisyyttä ja optimaalisen valuutta-alueen löytämistä Suomelle. Järjestö myös ilmoitti talouspoliittiseksi linjakseen kansallisliberalismin, alun perin Olli Immosen aloitteesta.[31] Periaateohjelmassa säilytettiin aiemmin vakiintunut kanta, ettei Suomen tule hakea Naton täysjäsenyyttä. Vuonna 2013 julkaistiin myös Rahvas-aikakauslehden ensimmäinen numero.[33] Vuonna 2013 järjestö sai uuden logon, jossa esiintyvät Kalevan Neito ja Pohjantähti.[34][35][36][37] Vuonna 2014 järjestö vaati, että Suomen on järjestettävä EU- ja eurojäsenyydestä kansanäänestys vuoteen 2016 mennessä.[38] Yhdistyksen hallintorakenne kehittyi vuonna 2014 sääntöuudistuksen myötä, kun yhdistykseen perustettiin uusi toimielin, edustajisto.[39]

Simon Elon kaudella Perussuomalaiset Nuoret liittyi yhteistyöjärjestö European Young Conservativesin jäseneksi.[40] Elo painotti puheenjohtajakaudellaan keskiluokan merkitystä ja puhui ”verokapinasta”, jonka avulla puolue nostetaan pääministeritasolle.[18] Elon mukaan Perussuomalaiset Nuoret siirtyi hänen kaudellaan (2011−2014) oikealle.[31]

Tynkkysen puheenjohtajakausi 2015−2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sebastian Tynkkynen, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja vuosina 2015−2016.

Vuoden 2014 syyskokouksessa Turussa Perussuomalaisille Nuorille valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Sebastian Tynkkynen,[41] joka oli aiemmin tullut tunnetuksi osallisuudestaan Big Brother -televisiosarjaan. Vuonna 2015 periaateohjelmaa päivitettiin muun muassa Nato-kannan suhteen, jonka mukaan Suomi voi kuulua puolustusliittoihin, mikäli kansallisen etu sitä edellyttää. Järjestön periaatteisiin lisättiin muun muassa myös sharia-lain vastustaminen, yksilönvapauksien kannattaminen ja kirkon ja valtion erottaminen toisistaan.[42][43]

Järjestö sai laajaa näkyvyyttä, kun puheenjohtaja Tynkkynen ja varapuheenjohtaja Hernesniemi käynnistivät kansalaisaloitteen Suomen EU-kansanäänestyksen järjestämisestä. Kun aloite oli kerännyt noin 20 000 kannatusilmoitusta, pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, ettei EU-kansanäänestystä järjestetä Suomessa. Aloite keräsi lähes 34 000 kannatusilmoitusta eikä edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tynkkysen mukaan pääministeri Sipilän lausunto lamaannutti kannattajat.[44][45][46][47]

Vuonna 2016 kohua herätti myös Perussuomalaisten Nuorten pakkoruotsia vastustava video, jossa Tynkkynen esiintyi kirkon portailla ruoskittavana.[48][49] Kampanjavideo huomioitiin myös Ruotsissa, jossa sen katsottiin hyökkäävän ruotsin kieltä vastaan.[50]

Voutilan puheenjohtajakausi 2017−2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuli Voutila, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja vuosina 2017−2018.

Vuoden 2016 syyskokouksessa nuorisojärjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2017 valittiin Samuli Voutila,[51] joka oli aiemmin toiminut nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Järjestö esitti vuonna 2017 tavoiteohjelmassaan, että Suomen laissa tulisi turvata oikeus yksityiseen aseenomistukseen.[52] Tavoiteohjelmassa myös toistettiin vaatimus Suomen EU-kansanäänestyksestä, joka tulisi pitää vuoteen 2020 mennessä. Toukokuussa 2017 Perussuomalaiset Nuoret erosi EYC:n jäsenyydestä.[53]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosivat 13. kesäkuuta 2017 muun muassa nuorisojärjestössä vaikuttaneet kansanedustajat Vesa-Matti Saarakkala, Simon Elo, Maria Lohela ja Tiina Elovaara, jotka liittyivät Uuteen vaihtoehtoon.[54] Perussuomalaiset Nuoret ilmoitti välittömästi eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen samana päivänä, että nuorisojärjestö kannattaa demokraattisesti valittua puoluejohtoa.[55]

Talvella ja keväällä 2018 Perussuomalaiset nuoret piti Vapaussota 100 -muistovuoden tapahtumia, jossa muisteltiin Suomen sisällissodan voittaneen valkoisen osapuolen muistoa.[56] Erityisesti Helsingin Senaatintorille ehdotettu uusi patsas[57] ja Tampereen Keskustorin nimen muuttaminen[58] aiheutti vastustusta muissa poliittisissa nuorisojärjestöissä.[59][60] Järjestö otti kantaa myös vellovaan Jäämerenrata-keskusteluun turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.[61]

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ojensi nuorisojärjestöä keväällä 2018 esimerkiksi siitä, että ”kainalontuulettelu” ja "fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittäminen" vahingoittavat puoluetta ja sen tavoitteita. Tuukka Kuru erotettiin järjestöstä ja Johannes Sipola sekä Matti Haapala saivat määräaikaisen erotuksen.[62]

Perussuomalaisten nuorten kevätkokous otti kantaa Suomen eroamiseksi Euroopan neuvostosta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja poliisien harrastaman etnisen profiloinnin sallimisen puolesta. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Keto.[63][64]

Kesällä 2018 järjestö aiheutti kohun ottaessaan kantaa varusmiesten kasvisruokakokeiluun. THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo oudoksui Perussuomalaisten nuorten väitettä soijan vaikutuksista miesten lisääntymisykykyyn.[65][66] Syksyllä järjestö otti kantaa Kelan arabiankielistä puhelinpalvelua vastaan[67] ja kansallispuistojen maksullisuudesta turisteille[68] sekä esitti kaikkien jo hyväksyttyjen turvapaikkojen uudelleen käsittelemistä viimeisen 30 vuoden ajalta. Perussuomalaiset nuoret haluaisi käsitellä nämä hakemukset suljetuilla leireillä.[69]

Järjestön puheenjohtaja Samuli Voutila ilmoitti 19. heinäkuuta 2018 luopuvansa tehtävästään seuraavassa syyskokouksessa.[70]

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Asseri Kinnunen ilmoitti lokakuussa 2018 pyrkivänsä Voutilan seuraajaksi järjestön johtoon.[71]

Asseri Kinnunen voitti Kuopion syyskokouksessa 2018 kokouksessa vastaehdokkaansa Perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen.[72][73] Syyskokous otti kantaa Karjalan palauttamisen puolesta, kaksikielisten kuntien rajan muuttamisesta, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten kansalaisuuden poistosta, ulkomaalaisten maanomistuksien rekisteröinneistä sekä kansalaisuuksien myöntämisen lopettamisesta seuraavan 15 vuoden ajaksi.[74][75] Karjalan palautusvaatimus nostatti keskustelua myös Venäjällä ja siitä uutisoivat useat Venäjän tiedotusvälineet, muun muassa Pravda.[76][77]

Kinnusen puheenjohtajakausi 2019−[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heti Asseri Kinnusen kauden alussa Perussuomalaiset nuoret otti kantaa kansainvälisen adoption kelatukien korotuksia vastaan.[78][79] Oulun seksuaalirikoskohun aikana järjestö otti kantaa turvapaikanhakijoiden sulkemisesta ulos muusta yhteiskunnasta.[80] Hävittäjähankintakeskustelussa järjestö toi esiin 80 ja 96 koneen mallit.[81] Perussuomalaiset Nuoret vastustaa hoitajamitoitusta.[82] Järjestö syytti Yle Kioskin vaalikonetta ”punavihreäksi propagandaksi” ja vaati sitä suljettavaksi sekä Yleisradiolle sisäistä selvitystä.[83] Perussuomalaiset Nuoret vastusti ehdotettua sähköautojen hankintatukea ja vaati sen sijaan, että vanhan auton romutuspalkkiota maksettaisiin myös käytetyn auton ostajalle.[84] Järjestö esitti hiilitullia ja kotimaisen tuotannon suosimista.[85]

Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous 2019 teki seitsemän julkilausumaa: järjestö vaatii, että Suomen on vastustettava lisäajan myöntämistä Brexitille, vaatii että ylioppilaskunnat eroavat Setan kannatusjäsenyyksistä, vaatii Suomen eroa Euroopan talousalueesta, Viron ottamista Pohjoismaiden neuvostoon, Suomen irtaantumista kehitysyhteistyöjärjestöistä (järjestö mainitsi nimiltä Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP:n, Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö UNIDO:n, Afrikan kehityspankki AfDB:n, Aasian kehityspankki ADB:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Maailmanpankin), Suomen kaksikielisten yliopistojen säätämistä yksikielisesti suomenkielisiksi ja varusmiesten äänestysmahdollisuuden turvaamista tarjoamalla äänestysmahdollisuus varuskunnissa.[86]

Kinnunen valittiin jatkokaudelle puheenjohtajana järjestön syyskokouksessa Riihimäellä 10. marraskuuta 2019. Hän sai 55 ääntä ja vastaehdokas Laura Jokela 45.[87] Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Auri Siika-aho[88] ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Toni Jalonen.[89] Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tomer Souranto.[90]

Pääsihteeriksi tehtävästä luopuneen Toni Saarisen tilalle valittiin Antti Moisander, joka voitti vastaehdokkaansa Kasper Holtarin äänin 55−44.[91]

Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Liina Isto, Laura Jokela sekä Linus Linsén.[92]

Ideologia ja kannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten Nuorten säännöissä järjestön aatteeksi ja tarkoitukseksi määritellään kansallismielisyys ja kansallisvaltiokeskeisyys. Aatteen ilmoitetaan pohjautuvan suomalaiskansalliseen identiteettiin ja sen vahvistamiseen. Järjestö ilmoittaa jatkavansa suomalaisuusliikkeen perintöä. Järjestön päämääräksi on määritelty edustuksellisen ja suoran demokratian kehittäminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten välisen tasa-arvon lisääminen. Järjestön tehtäväksi on säännöissä kirjattu nuorten kerääminen ”vastuulliseen, laaja-alaiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön” ja ”tulevaisuuden rakentamiseen myös tuleville sukupolville”.[2]

Perussuomalaisten Nuorten on periaateohjelmasta päätetään sääntöjen mukaan yhdistyksen kokouksissa. Muutokset tehdään hallituksen esityksillä, ja niiden on saatava taakseen vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä tullakseen voimaan.[2] Nykyisessä periaateohjelmassaan Perussuomalaiset Nuoret määrittelee pohjaavansa poliittisen ajattelunsa populistiseen yhteiskuntakäsitykseen ja yksilönvapauksiin. Järjestö vastustaa korruptiota ja liiallista byrokratiaa, suurpääoman mielivaltaa, ylisuuria yksiköitä, valtion ja järjestöjen mielivaltaa sekä moraalista rappiota.[93]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret pitää parhaana taloudellisena järjestelmänä kansallisvaltioiden kautta toimivia vapaita ja toimintakykyisiä markkinoita, johon taloudellisen ja poliittisen vallan liiallinen keskittyminen tuo haitallisia piirteitä. Perussuomalaiset Nuoret haluaa, että Euroopan valtioiden velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja sitten velkaosuus laskemaan. Verotuksessa, byrokratiassa ja sääntelyssä tulee antaa helpotuksia pienille yrityksille ja taloudellisille yksiköille verrattuna suuryrityksiin. Järjestö kutsuu talouspoliittista linjaansa kansallisliberalismiksi.[42]

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa yhteisvaluutta eurosta luopumista ja kansalliseen valuuttaan, markkaan, palaamista. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa muun muassa apteekkialan ja alkoholipolitiikan sääntelyn sekä VR:n monopolin purkamista. Järjestö kannattaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.[94]

Järjestö kannattaa Yle-veron lakkauttamista sekä työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista.[52]

Euroopan unioni ja ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret on EU-vastainen[95][96] järjestö. Kansainvälisessä politiikassa Suomen tulisi järjestön mielestä pyrkiä olemaan mahdollisimman puolueeton, mutta ei eristäytynyt. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa vahvan instituution ja suoran kansanvaalin tukemaa presidenttiä ulkopolitiikan johtajana ja suunnannäyttäjänä. Järjestö katsoo, että Suomen voima perustuu yhteistyökykyiseen ulkopolitiikkaan ja mahdollistamaan kykyyn toimia kansainvälisenä sillanrakentajana ja erilaisten ristiriitojen sovittelijana. Aiemmin järjestö ilmoitti kannattavansa Naton rauhankumppanutta ja muuta asianmukaista yhteistyötä, mutta ei täysjäsenyyttä. Vuonna 2015 uudistetussa periaateohjelmassa linjataan, että Suomi voi kuulua puolustusliittoon, mikäli kansallinen etu sitä edellyttää. Perussuomalaiset Nuoret ei kannata valtiojohtoista kehitysapua.[52][42]

Perussuomalaiset Nuoret haluaa kansanäänestyksen Euroopan unionin jäsenyydestä vuoteen 2020 mennessä.[52]

Itsehallinto ja suora demokratia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret vaatii laajan autonomian myöntämistä Suomen maakunnille. Järjestön mukaan maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja lainsäädäntövalta, jotta ”maakunnat eivät olisi riippuvaisia valtion osoittamasta rahasta ja lakia säädettäisiin maakunnissa alueelliset erityisolosuhteet ja tavoitteet huomioon ottaen”. Koko Suomea koskettavat asiat järjestettäisiin jatkossakin valtakunnallisesti.[97] Myös Perussuomalaisten Nuorten Lapin piirijärjestö on kannanotossaan vaatinut Ahvenanmaan kaltaisen autonomian myöntämistä Lapille.[98]

Perussuomalaiset Nuoret haluaa edistää suoraa demokratiaa Sveitsin mallin mukaisesti. Järjestön mielestä Suomessa tulisi ottaa käyttöön sitovat kansanäänestykset.[94][52]

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset Nuoret kannattaa periaatetta ”maassa maan tavalla”. Järjestön mukaan se ei ole maahanmuuttoa vastaan, vaan laadukkaan maahanmuuton puolesta. Järjestön mukaan maahanmuutossa tulee korostaa todellista työperäistä siirtolaisuutta ja pitkälti omavaraisuutta, mikä näkyy myös maahantulo-, oleskelu- ja kansalaisuusehdoissa. Järjestö vaatii, että käytössä on oltava kansalaisuus- ja kielitestit sekä pisteytysjärjestelmä.[42] Perussuomalaiset Nuoret kokee monikulttuurisuuden vaalimisen suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin kustannuksella lyhytnäköisenä. Minareettien rakentamisen kieltämistä tulisi järjestön mukaan harkita, sillä ”minareettien laaja rakentaminen olisi yksi askel kohti Euroopan islamisaatiota”.[99][100][101][102][103][104]

Järjestön mukaan kulttuurirahoituksen tulee tukea suomalaista kulttuuria, ja monikulttuurisuutta edistävät rahoitukset tulee lakkauttaa.[52]

Perussuomalaisten Nuorten mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille ei tule myöntää tilapäisiä oleskelulupia. Järjestö kannattaa halal-teurastetun lihan myymisen kieltämistä Suomessa.[94]

Vuoden 2019 Twitter-viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret julkaisi toukokuussa 2019 Twitter-viestin, jossa kehotettiin äänestämään europarlamenttivaaleissa perussuomalaisia, ”jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”. Twitter-viestin kuvassa oli tummaihoinen perhe. Viestistä aiheutuneen kohun vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön johto kertoi harkitsevansa järjestön valtionavustuksen kohtaloa.[105][106]

Yhdenvertaisuusvaltuutetun Kirsi Pimiän mukaan Perussuomalaiset Nuoret ovat kommenteillaan rikkoneet tummaihoisten suomalaisten ihmisarvoa ja mahdollisesti jopa rikkoneet etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa. Hänen mukaan jo kannanotto itsessään, erityisesti yhdessä siihen liitettyjen kommenttien kanssa, loi todennäköisesti tummaihoisia henkilöitä kohtaan vihamielisen, halventavan ja nöyryyttävän ilmapiirin. Pimiän mukaan ainakin osan Perussuomalaisten Nuorten johtavassa asemassa toimivien henkilöiden kantana on, että päivityksellä on tarkoitus levittää valkoisen väestön asemaa korostavaa etnonationalistista sanomaa.[107]

Kesäkuussa 2019 kerrottiin Perussuomalaisten Nuorten menettäneen 115 000 euron avustuksensa vuodelta 2019. Avustus peruttiin nuorisolain rikkomisen takia.[108]

Maanpuolustus ja yksityinen aseenomistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten Nuorten mukaan Suomen puolustusbudjetin tasoksi on määrättävä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.[52]

Perussuomalaiset Nuoret haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden, mutta kummallekin sukupuolelle joko aseellisena tai aseettomana kansalaispalvelumallina.[52]

Perussuomalaiset Nuoret haluaa aseen omistusoikeuden Suomen lainsäädäntöön. Aseen omistusoikeus tulee olla kaikilla täysi-ikäisillä Suomen kansalaisilla, joita ei ole tuomittu väkivaltarikoksesta ja joilla ei ole erityisiä terveydellisiä esteitä. Järjestön mukaan aseen omistusoikeus laissa luo turvaa sekä sisäisesti että ulkoisesti.[52] Vuonna 2014 järjestö ehdotti, että suojeluasekäytännön palauttamista lainsäädäntöön harkittaisiin.[109]

Oikeuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisojärjestö ilmoittaa kannattavansa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Järjestö tuomitsee kieleen, etniseen taustaan tai kulttuurin perustuvan positiivisen syrjinnän. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa laajaa sananvapautta ja vastustavat sananvapautta rajoittavia rikoksia, joita kutsuvat ”ajatusrikoksiksi”. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustamista.[110]

Muita linjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa valinnanvapautta kielten opiskelussa.[111][112]

Järjestö kannattaa kirkon ja valtion erottamista toisistaan.[52]

Perussuomalaiset Nuoret eivät kannata samaa sukupuolta olevien avioliittoa, vaan avioliittokäsitteestä luopumista valtion rekistereissä, ja avioliitto-käsitteen rajaamista vain uskonnollisten yhteisöjen käyttöön. Kaikista avioliitoista käytettäisiin nimitystä valtion rekistereissä nimitystä ”rekisteröity parisuhde”.[113]

Perussuomalaiset Nuoret haluaa muuttaa ylioppilaskuntien jäsenyyden pakollisesta vapaaehtoiseksi.[52][114]

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että vuoden 1918 tapahtumista tulisi käyttää nimitystä vapaussota. Perusteluna järjestö pitää sitä, että tuolloin armeija kukisti ”venäläiset ja heidän myötäilijänsä”. Järjestö ehdottaa myös vapaussodan muistomerkin pystyttämistä Helsingin Senaatintorille.[115]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten Nuorten jäseneksi voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Jäsenen ”on oltava hyvämaineinen ja rehelliseksi tunnettu” ja hänen on hyväksyttävä järjestön säännöissä määritelty aate ja tarkoitus. Jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen tai olla muun puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestön jäsen. Varsinaisia jäseniä voivat olla alle 30-vuotiaat Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. Aikuisjäseniä taas voivat olla 30–35-vuotiaat Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, joiden kotipaikka on Suomessa. Varsinaisilla jäsenillä ja aikuisjäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi järjestöllä voi olla kannatusjäseniä, kunniajäseniä sekä piiri- ja järjestöjäseniä.[2]

Perussuomalaisten Nuorten ja Perussuomalaiset-puolueen jäsenyydet ovat erillisiä eikä nuorisojärjestön jäsen ole automaattisesti myös puolueen jäsen. Nuorisojärjestö kuitenkin suosittelee täysi-ikäisiä jäseniään liittymään myös puolueeseen.[116]

Yhdistyksen kokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisilla Nuorilla on vuosittain kaksi sääntömääräistä yhdistyksen kokousta: kevät- ja syyskokous. Sääntöjen mukaan kevätkokouksessa muun muassa esitetään yhdistyksen vuosikertomus, vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapaus, valitaan edustajiston puheenjohtaja ja kokouksessa valittavat edustajiston jäsenet sekä käsitellään jäsenaloitteet. Syyskokouksessa taas sääntöjen mukaan muun muassa vahvistetaan järjestön toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus, valitaan järjestön hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja muut jäsenet sekä varajäsenet, valitaan toiminnantarkastajat tai tilintarkastajat ja käsitellään jäsenaloitteet.[2]

Yhdistyksen kokouksissa varsinaisilla jäsenillä on jokaisella yksi ääni ja kaikilla jäsenillä on puhe- ja esitysoikeus. Jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita, jotka käsitellään yhdistyksen kokouksessa.[2]

Edustajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisojärjestössä toimii myös vuosittain valittava edustajisto, joka käyttää ylintä valtaa yhdistyksessä kevät- ja syyskokousten välillä. Edustajistossa on piirijärjestöjen edustajia sekä kevätkokouksessa valittuja edustajia. Edustajisto valvoo hallituksen toimintaa.[2]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokousten ja edustajiston päätöksiä sekä sääntömääräisiä asioita. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, pääsihteeri, 1−3 varapuheenjohtajaa sekä muut syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet.[2]

Piirijärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella piirijärjestöllä on edustaja yhdistyksen edustajistossa.[2]

Perussuomalaisten Nuorten piirit ovat:[117]

  • Helsingin Perussuomalaiset Nuoret
  • Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret
  • Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret
  • Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret
  • Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret
  • Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret
  • Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret
  • Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret
  • Hämeen Perussuomalaiset Nuoret
  • Kaakkois-Suomen Perussuomalaiset Nuoret
  • Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret
  • Lapin Perussuomalaiset Nuoret
  • Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret

Järjestöjäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Akateemiset Perussuomalaiset HAPSU[118][119]

Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret osallistuu Nuorten Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin sekä Demo Finlandin kansainväliseen toimintaan.[40] Perussuomalaiset Nuoret oli vuodesta 2014[120] alkaen EYC:n jäsen, mutta se erosi järjestöstä vuonna 2017 turkkilaisen Oikeus ja kehitys -puolueen nuorisojärjestön vuoksi.[53] Kuulumisesta koti- tai ulkomaiseen yhteistyöjärjestöön päättää yhdistyksen edustajisto.[2]

Syyskuussa 2017 Perussuomalaiset Nuoret päättii liittyä Nuorten Pohjoismaiden Neuvostoon perustettavaan Vapaa Pohjola -ryhmään. Muita jäsenjärjestöjä ovat Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö Ungsvenskarna ja Tanskan kansanpuolueen nuoret. Ryhmän agendalla ovat muun muassa tiukempi maahanmuutto- ja rajapolitiikkaa sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tiivistämisen Pohjolassa.[121]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaiset Nuoret saa avustuksia veikkausvoittovaroista, joista tuetaan myös ei-poliittisia nuorisojärjestöjä. Avustusten määrä verrattuna muiden puolueiden saamiin avustuksiin on herättänyt keskustelua, etenkin vuoden 2012 jälkeen, jolloin Perussuomalaiset nousi suurien puolueiden joukkoon. Vuonna 2012 nuorisojärjestö sai 15 000 euron avustuksen. Suurimman potin keräsi keskustanuoret, joka sai 670 000 euroa avustuksia. Kokoomusnuoret ja demarinuoret saivat lähes yhtä paljon.[122][123] Vuonna 2013 Perussuomalaisten Nuorten avustus nousi 33% ja oli yhteensä 20 000 euroa. Puheenjohtaja Elon mukaan PS-nuorten tuki oli 3 % keskustanuorten tuesta.[124][125]

Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustellut perussuomalaisnuorilta valituksen jälkeen evättyä valtionavun korotusta järjestön monikulttuurisuuden vastaisuudella ja sillä että sen näkemykset monikulttuurisuusasioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa.[126] Vuonna 2014 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tämä ole hyväksyttävä syy valtionavun korotuksen epäämiselle ja palautti asian käsiteltäväksi ministeriöön. Entisen urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan taas Perussuomalaiset Nuoret on saanut osakseen positiivista erityiskohtelua, koska se nostettiin avustettavien järjestöjen listalle ennen kriteerien täyttymistä.[127]

Vuonna 2016 nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kritisoi voimakkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia avustuksia väittäen samalla, että kokoomusnuoret antavat vääriä lukuja ministeriölle saadakseen suuremman avustuksen.[128]

Tammikuussa 2017 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Perussuomalaisten Nuorten valituksen, joka koski vuoden 2015 avustusta (81 200 euroa).[129]

Vuonna 2018 järjestö sai 115 000 euroa valtionavustusta.[130] Vuodelta 2019 valtionavustus peruttiin, sillä Perussuomalaiset Nuoret julkaisi toukokuussa 2019 Twitter-viestin, jossa kehotettiin äänestämään europarlamenttivaaleissa perussuomalaisia, ”jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”. Twitter-viestin kuvassa oli europarlamentin mainos, joka kehotti äänestämään europarlamenttivaaleissa. Mainoksessa oli tummaihoinen perhe. Viestin tekstin kirjoittanut järjestön varapuheenjohtaja Toni Jalonen piti toimintaansa harkitsemattomana ja hyvien tapojen vastaisena. Opetus- ja kulttuuriministeriö perui avustuksen nuorisolaissa mainitun monikulttuurisuuden vastustamisen takia. Järjestö jätti asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka OKM hylkäsi. [131] [132]

Johtohenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ritva Marin[139] 1997–2001
  • Minna Ropponen[139]
  • Harri Väänänen 2001[133]–2006
  • Ville Vähämäki 2007[140]–2008[141]
  • Maria Lohela 2009–2010 (1. vpj.)
  • Tiina Elovaara 2009 (2. vpj.)
  • Tommi Otamo 2010 (2.vpj), 2011 (1. vpj.)
  • Jenna Simula 2011 (2. vpj), 2012–2013 (1. vpj)
  • Jukka-Pekka Hannila 2012 (2. vpj.)
  • Sebastian Tynkkynen 2013 (2. vpj.)
  • Samuli Voutila 2014 (1. vpj.)
  • Aleksi Hernesniemi 2014 (2. vpj.), 2015–2016 (1. vpj.)
  • Ville Kartaslammi 2015 (2. vpj.)
  • Tiina Ahva o.s. Palovuori 2016–2017 (2. vpj.)
  • Daniel Kaartinen 2016 (3. vpj.)
  • Toni Ahva 2017 (1. vpj.)
  • Juha Karjalainen 2017 (3. vpj.), 2018 (1. vpj.)[142]
  • Jessica Vahtera 2018 (2. vpj.)[142]
  • Liina Isto 2018 (3. vpj.),[142] 2019 (1. vpj)[138]
  • Auri Siika-aho 2019 (2. vpj.)[138]
  • Toni Jalonen 2019 (3. vpj.)[138]

Pääsihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Vuonna 2011 sihteerin nimitys muuttui pääsihteeriksi)[143]

  • Simo Grönroos 2009–2012
  • Suvi Karhu 2013–2015
  • Tony Leppäkoski 2016–2017
  • Marika Sorja 2018[142]
  • Toni Saarinen 2019→[138]

Toiminnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tommi Ojala 2004[144]–2006
  • Antti Valpas 2006[145]–2009
  • Heikki Tamminen 2010–2013[146]
  • Sebastian Tynkkynen 2013–2014[147]

Edustajiston puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Vuosina 2014–2017 edustajistossa puhetta johti sijaantulojärjestyksessä viimeinen varapuheenjohtaja. Vuodesta 2017 alkaen edustajistolle on valittu puheenjohtaja kevätkokouksessa.)

  • Toni Saarinen, 2017–2018[148]
  • Jarmo Keto, 2018
  • Teppo Marttinen, 2018–2019[149]
  • Jessica Vahtera, 2019→[150]

Poliittiset ohjelmat ja periaateohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Ohjelman virallinen nimi Huomautukset
2008 Periaateohjelma 2008 Hyväksytty Helsingin syyskokouksessa 29.11.2008. Julkistettu 6.12.2008.[151][24]
2012 Periaateohjelma Hyväksytty Vaasassa yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 7.7.2012[152]
2013 Korkeakoulupoliittinen vaaliohjelma 2013: Laaja versio Julkistettu 2.10.2013.[153][154]
2014 Itsenäinen Suomi kansakuntien Euroopassa –­ Oma valuutta, oma päätösvalta Eurooppapoliittinen ohjelma. Hyväksytty Rovaniemen syyskokouksessa 26.-27.4.2014.[155][156]
2014 Tietoyhteiskuntaohjelma Hyväksytty edustajistossa 27.7.2014.[157] Julkistettu 29.9.2014.[158][159]
2015 Itsenäinen Suomi kansakuntien Euroopassa –­ Oma valuutta, oma päätösvalta Uudistettu eurooppapoliittinen ohjelma. Julkistettu Mikkelin kevätkokouksen yhteydessä 21.2.2015.[160]
2015 Eduskuntavaaliohjelma (ohjelman virallinen nimi ei tiedossa) Eduskuntavaaliohjelma.[161] Julkistettu Mikkelin kevätkokouksessa 21.2.2015.[160]
2015 Amisohjelma Julkistettu 29.3.2015.[162][163]
2015 Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2015 Julkistettu 13.4.2015.[164][165]
2015 Korkeakoulupoliittinen vaaliohjelma 2015 Julkistettu ylioppilaskuntien edustajistovaaleja varten syksylle 2015.[166]
2015 Periaateohjelma Hyväksytty Seinäjoen syyskokouksessa 31.10.2015.[167]
2016 Normeja pois ja uusiksi. PS-Nuorten normienpurkuohjelma Julkistettu 24.10.2016.[168][169]
2016 Rikoslaki remonttiin! Oikeuspoliittinen ohjelma. Julkistettu 15.11.2016.[170][171]
2016 Pienyrittäjyysohjelma. Ideoita pienyrittäjyyden toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa Julkistettu 30.12.2016.[172][173]
2017 Perussuomalaisten Nuorten kuntavaaliohjelma Julkistettu 22.2.2017.[174]
2017 Tavoiteohjelma 2020 Julkistettu 30.5.2017.[175]
2019 Perussuomalaisten nuorten Eduskuntavaaliohjelma 2019 Julkistettu 8.3.2019.[176]

Valtakunnalliset kokoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2006 saakka Perussuomalaiset Nuoret järjesti vuosikokouksia. Yhdistyksen rekisteröitymisen myötä Perussuomalaiset Nuoret on järjestänyt sääntömääräisiä kevät- ja syyskokouksia.

Valtakunnalliset kokoukset
Vuosikokoukset Ylimääräiset kokoukset
1997 Pielavesi[177]
1998 Mikkeli[178]
1999 (ei tietoa saatavilla)
2000 (ei tietoa saatavilla)
2001 Oulu[179]
2002 (ei tietoa saatavilla)
2003 Helsinki[11]
2004 (ei tietoa saatavilla)
2005 Helsinki[180]
2005/2 Jyväskylä[181]
2006 Helsinki[16] Ikaalinen[182]
Vuosi Kevätkokous Syyskokous
2006 Oulu[183]
2007 Helsinki[184] Helsinki[21]
2008 Tampere[185] Helsinki[186]
2009 Kotka[187] Vaasa[188]
2010 Kuopio[189] Helsinki[190]
2011 Helsinki[191] Jyväskylä[192]
2012 Kajaani[193] Tampere[194] Vaasa[195]
2013 Kokkola[196] Järvenpää[197] Saarijärvi[198]
2014 Rovaniemi[199] Turku[200]
2015 Mikkeli[201] Seinäjoki[202]
2016 Joensuu[97] Vantaa[203]
2017 Lappeenranta[204] Pori[205] Lappeenranta[206]
2018 Helsinki Kuopio[138]
2019 Vaasa

Valtakunnalliset kesäpäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Paikka
2012 Vaasa, Tropiclandia[207][208]
2013 Saarijärvi, Lomakeskus Rauhala[207]
2014 Saarijärvi, Lomakeskus Rauhala[209]
2015 Saarijärvi, Lomakeskus Rauhala[210]
2016 Saarijärvi, Lomakeskus Rauhala[211]
2017 Joutsa, Pekkasten leirikeskus[212]
2018 Keuruu, Riihon Majatalo
2019 Kontiolahti, Wanha Mesta

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[213] 115 000 € 115 000 € 115 000 € 112 000 € 81 200 € 58 000 € 20 000 € 15 000 €

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiedote: Perussuomalaisten Nuorten normienpurkuohjelma julkaistu 24.10.2016. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 24.7.2017.
  2. a b c d e f g h i j Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaisten Nuorten säännöt, hyväksytty 20.5.2017 (pdf) Perussuomalaiset Nuoret ry. 20.5.2017. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 22.7.2017.
  3. Perussuomalaiset Nuoret ry: Simon Eloa esitetään Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi ps-nuoret.fi. 29.4.2013. Viitattu 14.11.2017.
  4. (s. 19) Perussuomalainen, 9/1998.
  5. Perussuomalaiset saivat oman nuorisojärjestön (Helsingin Sanomat, 20.1.1997)
  6. Perussuomalaiset Nuoret perustettu. Perussuomalainen-lehti, 1/1997, 1997. vsk, nro 1, s. 7.
  7. a b c d (s. 8) Perussuomalainen, 8/2001.
  8. (s. 16) Perussuomalainen, 7/1997.
  9. (s. 12) Perussuomalainen, 8/1997.
  10. (s. 6) Perussuomalainen, 06–07/2001.
  11. a b Saarakkala, Vesa-Matti: Perussuomalaiset Nuoret aktivoituivat (s. 6) Perussuomalainen. 8/2004. Viitattu 26.7.2017.
  12. Saarakkala, Vesa-Matti: Tervetuloa PerusS Nuorten syyskokoukseen! saarakkala.fi. 28.11.2008. Viitattu 26.7.2017.
  13. ks. esim. Perussuomalainen 1/2004, s. 2; Perussuomalainen, 5/2004, s. 9; Perussuomalainen 7/2004, s. 5
  14. (s. 6) Perussuomalainen, 8/2004.
  15. (s. 9) Perussuomalainen, 2/2005.
  16. a b Saarakkala, Vesa-Matti: PerusS Nuoret vuosikokouksessa. Perussuomalainen, 4/2006, 2006. vsk, nro 4, s. s. 9.
  17. Ilmoituksen vaihetiedot, Perussuomalaiset Nuoret ry Yhdistysnetti. Viitattu 25.7.2017.
  18. a b c Elo, Simon: Aate ja puitteet ovat kunnossa Perussuomalaisten Nuoret ry:n verkkosivut. 27.4.2013. Viitattu 24.7.2017.
  19. Saarakkala, Vesa-Matti: Haluan jatkaa PerusS Nuorten puheenjohtajana saarakkala.fi. 2.10.2009. Viitattu 26.7.2017.
  20. Itsenäisesti ajattelevat – Perussuomalaiset Nuoret Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. 2007. Viitattu 25.7.2017.
  21. a b Valpas, Antti: Perussuomalaiset Nuoret ry kokousti ja keskusteli – kannatuksen nousu tuntuu myös nuorisojärjestössä Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. Viitattu 25.7.2017.
  22. Tapahtui PerusS Nuorissa vuonna 2007. Perussuomalainen lehti, 7/2008, 2008. vsk, nro 7, s. 13.
  23. Rämö, Matti: Seuraava Soini. Helsingin Sanomat, 3.8.2008, s. Sunnuntai-osio, sivu D 6..
  24. a b Saarakkala, Vesa-Matti: Perussuomalaisten Nuorten periaateohjelma julki saarakkala.fi. 8.12.2008. Viitattu 26.7.2017.
  25. PerusS Nuoret: Suomesta tehtävä virallisesti yksikielinen 11.10.2009. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 10.11.2019.
  26. Blässar, Eva: Sannfinländare vill ha enspråkigt Finland 11.10.2009. Yle. Viitattu 18.10.2009. (ruotsiksi)
  27. Nuoret perussuomalaiset: Suomi yksikieliseksi 11.10.2009. Turun Sanomat. Viitattu 18.10.2009.
  28. Simon Elo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaksi 11.10.2010. Perussuomalaiset. Viitattu 19.11.2017.
  29. Grönroos, Simo: Rahvas 4-5/2016 Rahvas. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  30. Männistö, Mika: Simon Elo luovuttaa PS-Nuorten ruorin eteenpäin Suomen Uutiset. 17.10.2014. Viitattu 24.7.2017.
  31. a b c Elo, Simon: Menestystarina nimeltä Perussuomalaiset Nuoret Rahvas. 4-5/2016. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 23.7.2017.
  32. Kokoomuksen, PS:n ja KD:n nuoret jättivät Allianssin Kaleva. 29.11.2011. Viitattu 25.7.2017.
  33. Elo, Simon: Pääkirjoitus Rahvas. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  34. Simon Eloa esitetään Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi 29.4.2013. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 25.7.2017.
  35. Logon ohjeistus (pdf) 2013. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 23.7.2017.
  36. Perussuomalaisten Nuorten virallinen logo: Kalevan Neito ja Pohjantähti. Facebook. 9.1.2015. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 23.7.2017.
  37. Ahonen, Henri: Arvoisa perussuomalaisten nuorten jäsen! Rahvas 3/2016. 2016. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 23.7.2017.
  38. Suomi EU:ssa – tulos tai ulos! Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  39. Tynkkynen, Sebastian: PS-Nuorten kesäpäivien suosio jatkaa kasvuaan Rahvas. 3/2014. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  40. a b PS-Nuoret on hyväksytty European Young Conservativesin jäseneksi 8.9.2014. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 11.9.2014.
  41. Sebastian Tynkkynen on valittu PS-Nuorten puheenjohtajaksi 3.11.2014. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  42. a b c d Perussuomalaisten Nuorten periaateohjelma Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 11.9.2014.
  43. Tynkkynen, Sebastian: Periaateohjelman uudistustyö Rahvas. 3-4/2015. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 25.7.2017.
  44. Nykänen, Suvi-Tuulia: Täyttyykö Fixit-kansalaisaloite? Näin se etenisi eduskunnassa Ilta-Sanomat. 28.6.2016. Viitattu 25.7.2017.
  45. Savolainen, Jaana: EU-kansanäänestyksellä on jo 27 000 kannattajaa Suomessa Helsingin Sanomat. 11.7.2016. Viitattu 25.7.2017.
  46. Pantsu, Pekka: Kansalaisaloite EU-kansanäänestyksestä näyttää raukeavan – ”Sipilän signaali lamaannutti” Yle Uutiset. 20.12.2016. Viitattu 25.7.2017.
  47. Tynkkynen, Sebastian & Hernesniemi, Aleksi: Kansanäänestyksen järjestäminen Suomen EU-jäsenyydestä Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelu. 20.6.2016. Viitattu 25.7.2017.
  48. Lehtola, Johanna: PS-nuorten pakkoruotsia vastustavasta videosta somekohu – ”Jos mitattaisiin kuin joulukinkkua, olisivat yhä sikalassa” MTV Uutiset. 28.12.2016. Viitattu 24.7.2017.
  49. Taponen, Aki: PS-nuorten videolla yhdellä ruoskijoista on kasvonaamari RKP-johtajasta – Kohde: ”Mautonta” Kaleva. 28.12.2016. Viitattu 25.7.2017.
  50. Kauppinen, Ina: Perussuomalaisten nuorten ruoskintavideo nostatti kohun Ruotsissa: ”Hyökkää ruotsin kieltä vastaan” Ilta-Sanomat. 28.12.2016. Viitattu 25.7.2017.
  51. Naalisvaara, Mikko: Perussuomalaisten nuorten johtoon Samuli Voutila Yle Uutiset. 20.11.2016. Viitattu 24.7.2017.
  52. a b c d e f g h i j k Perussuomalaiset Nuoret ry: Tavoiteohjelma 2020, Perussuomalaiset Nuoret ry Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 22.7.2017.
  53. a b Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaiset Nuoret eroaa European Young Conservatives-järjestöstä - Perussuomalaiset Nuoret Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. Viitattu 25.5.2017.
  54. Katso lista: Tässä ovat perussuomalaisista irtautuneen Uusi vaihtoehto -ryhmän jäsenet Ilta-Sanomat. 13.6.2017. Viitattu 26.7.2017.
  55. Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaiset Nuoret tukee demokraattisesti valittua puoluejohtoa Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. 13.6.2017. Viitattu 24.7.2017.
  56. Perussuomalaiset Nuoret käynnistää vapaussodan muistokampanjan 2.2.2018. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 4.3.2019.
  57. Vapaussodalle muistopatsas Helsinkiin 5.5.2018. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 4.3.2018.
  58. Tampereen Keskustorin nimi muutettava Tampereen Vapaudenaukioksi 29.3.2018. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 4.3.2019.
  59. Välimaa, Mikko: PS-nuorten vaatimus vapaussodan muistomerkistä tökkii vanhaa tabua – vastustajat tyrmäävät Helsingin Uutiset. 5.2.2018. Viitattu 4.3.2019.
  60. Perussuomalaisten Nuorten Vapaussota-tapahtuma kummastuttaa: muut puoleet pitävät provokaationa Savon Sanomat. 3.2.2018. Viitattu 10.11.2019.
  61. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/jaameren-rata-linjattava-lanteen/
  62. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005962641.html
  63. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/kevatkokouksen-2018-julkilausumat/
  64. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuorten-uusi-edustajisto-valittu-puheenjohtajaksi-jarmo-keto/
  65. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005801233.html
  66. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/varusmiehia-ei-tule-alistaa-punavihrealle-ideologialle/
  67. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/kelan-arabiankielinen-puhelinpalvelu-lakkautettava/
  68. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/kansallispuistot-kuuluvat-suomalaisille
  69. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/lasten-turvallisuus-partalasten-turvallisuuden-edelle/
  70. Samuli Voutila ei hae jatkokautta -Kenestä seuraava PS-Nuorten puheenjohtaja? Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 10.11.2019.
  71. Asseri Kinnunen hakeaa Perussuomalaisten Nuorten johtoon Yle Uutiset. Viitattu 10.11.2019.
  72. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/vuoden-2019-hallitus-valittu/
  73. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005962641.html
  74. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuorten-syyskokouksen-2018-julkilausumat/
  75. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuoret-kansalaisuuksista-1515-malli-suomen-seuraavan-hallituksen-asialistalle/
  76. Paananen, Arja: Karjala-vaatimus leviää Venäjällä – PS-nuorten tempauksesta uutisoi ensin Kremliä lähellä oleva sivusto Ilta-Sanomat. 20.11.2018. Viitattu 4.3.2019.
  77. Ahjopalo, Janne: Perussuomalaisten nuorten kannanotto Karjalan palauttamisesta ihmetytti Venäjällä – suomalaisten Karjala-kaipuu romahtanut 1990-luvulta 27.11.2018. Yle. Viitattu 4.3.2019.
  78. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/kansainvalisen-adoption-tukeminen-lopetettava/
  79. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/734814-ps-nuoret-jatkavat-kovaa-linjaa-nyt-tuli-vaatimus-kansainvalisen-adoptiotuen
  80. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/irstailijat-pois-lastemme-kimpusta/
  81. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/koko-suomea-puolustettava/
  82. https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/hoitajamitoitus-ei-ratkaise-vanhustenhoidon-ongelmia
  83. Yle Kioskin vaalikoneessa räikeää punavihreää propagandaa 21.3.2019. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 2.5.2019.
  84. Romutuspalkkio käytetyille autoille 5.4.2019. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 2.5.2019.
  85. Kohti kansallista ympäristöpolitiikkaa 23.4.2019. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 2.5.2019.
  86. PS-Nuorten kevätkokouksen 2019 julkilausumat 27.4.2019. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 2.5.2019.
  87. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  88. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  89. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  90. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  91. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  92. Twitter mobile.twitter.com. Viitattu 10.11.2019.
  93. Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaisten Nuorten periaateohjelma, hyväksytty 31.10.2015 31.10.2015. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 22.7.2017.
  94. a b c Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten syyskokouksen julkilausumat, syyskokous 2015 Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. 2015. Viitattu 22.7.2017.
  95. PS:n kansanedustajilta täyslaidallinen EU-kritiikkiä Turun Sanomat. 13.7.2016. Viitattu 22.7.2017.
  96. Pietiläinen, Jari: PS-nuoret vaativat EU-jäsenyydestä kansanäänestyksen – Uutissuomalainen: "Itsenäisyys vai liittovaltio? Tamperelainen. 3.2.2017. Viitattu 24.7.2017.
  97. a b Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten kevätkokouksen 2016 julkilausumat Perussuomalaiset Nuoret ry. 25.4.2017. Viitattu 22.7.2017.
  98. Kannanotto: Lapille laaja itsehallinto maakuntauudistuksessa 20.6.2017. Lapin Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 22.7.2017.
  99. Perussuomalaiset Nuoret ry: Minareettien kieltoa harkittava myös Suomessa Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 8.6.2010.
  100. Perussuomalaiset Nuoret haluaa eduskunnan kieltävän minareetit Yle Uutiset. 7.12.2009. Viitattu 8.6.2010.
  101. Perussuomalaisten nuorisojärjestö haluaa minareetit eduskunnan käsittelyyn Helsingin Sanomat. Viitattu 8.6.2010.
  102. Perussuomalaiset Nuoret nihkeä uusille minareeteille Turun Sanomat. Viitattu 8.6.2010.
  103. Perussuomalaiset Nuoret haluaa Suomeen minareettikiellon - YK tuomitsi jo Uusi Suomi. Viitattu 8.6.2010.
  104. ”Minareettien rakentamisesta Suomeen kansanäänestys” Verkkouutiset. Viitattu 8.6.2010. [vanhentunut linkki]
  105. Saastamoinen, Anni: Halla-aho jyrähtää persunuorille: ”Nämä ihmiset ovat väärässä puolueessa” Iltalehti. 22.5.2019. Viitattu 22.5.2019.
  106. STT: Uusi Suomi: Perussuomalaiset nuoret twiittasivat – valtionavustus vaarassa Ilta-Sanomat. 22.5.2019. Viitattu 22.5.2019.
  107. Pilke, Antti: Yhdenvertaisuusvaltuutettu: PS-nuorten viesti loi halventavan ilmapiirin, tarkoitus levittää valkoisen väestön asemaa korostavaa sanomaa Yle. 11.6.2019. Viitattu 11.6.2019.
  108. Parkkinen, Sonja: Perussuomalaisten Nuorten 115 000 euron avustus peruutetaan tältä vuodelta – ensimmäinen kerta, kun järjestöltä perutaan tuet nuorisolain rikkomisen takia yle.fi. 19.6.2019. Viitattu 19.6.2019.
  109. PS Nuoret: ampuma-aselakia löysennettävä Turun Sanomat. 16.3.2014. Viitattu 22.7.2017.
  110. Perussuomalaiset Nuoret ry: Rakennetaan Suomesta oikeusvaltio Perussuomalaiset Nuoret ry:n kotisivut. Viitattu 24.7.2017.
  111. Perussuomalaiset Nuoret ry: Ei pakkoruotsille – kyllä kielivapaudelle! ps-nuoret.fi. 21.3.2017. Viitattu 14.11.2017.
  112. Tynkkynen, Sebastian & Vapaa kielivalinta ry: Pakkoruotsin viimeiset vuodet ps-nuoret.fi. Viitattu 14.11.2017.
  113. Perussuomalaiset Nuoret ry: Avioliittoon siunaaminen yhteisöille ja yhtäläiset oikeudet pareille 25.11.2014. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 17.12.2014.
  114. Perussuomalaiset Nuoret ry: Ylioppilaskunnat eivät puhu kaikkien äänellä, mutta laittavat jokaisen opiskelijan maksamaan politiikantekonsa 1.9.2015. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 22.7.2017.
  115. Raeste, Juha-Pekka: Perussuomalaiset Nuoret vaativat vapaussota-sanan käyttöä vuoden 1918 tapahtumista ja muistopatsasta Senaatintorille Hs.fi. 5.2.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.2.2018.
  116. Jäseneksi Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 14.11.2017.
  117. Piirit Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 29.7.2017.
  118. Perussuomalaiset Nuoret ry: Pöytäkirja Edustajiston kokous E1/2014, 27.7.2014, s. 4-5. Perussuomalaiset Nuoret, 2014.
  119. Perussuomalaiset Nuoret ry: Helsingin Akateemiset Perussuomalaiset hyväksyttiin PS-Nuorten järjestöjäseneksi 27.7.2014. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 29.7.2017.
  120. PS-Nuoret on hyväksytty European Young Conservativesin jäseneksi Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 24.7.2017.
  121. Perussuomalaiset Nuoret mukaan Nuorten Vapaa Pohjola ryhmään ps-nuoret.fi. 14.09.2017.
  122. Yle Uutiset / Tyynysniemi, Matti: Poliittisten nuorisojärjestöjen avustukset suututtavat Yle Uutiset. 4.4.2012. Viitattu 10.11.2017.
  123. Vanhala, Lauri: Nuorisojärjestöjen tuki puhuttaa – paljonko rahaa todella jaettiin ja kenelle? Suomen Kuvalehti. 4.4.2012. Viitattu 10.11.2107.
  124. http://www.hs.fi/politiikka/a1365472127602
  125. Pohjanpalo, Olli: Poliittisten nuorisojärjestöjen avustuksista syntyi heti riitaa Helsingin Sanomat. 9.4.2013. Viitattu 10.11.2017.
  126. Säävälä, Hilkka: Perussuomalaisten mamu-kannat ministeriön hampaissa, kokoomuslaisten syrjintäpuheisiin ei puututa Yle Uutiset. 28.10.2014. Viitattu 10.11.2017.
  127. Arhinmäki, Paavo: Nuorisojärjestön tuki kasvoi Helsingin Sanomat. 23.11.2014. Viitattu 23.11.2014.
  128. Tynkkynen, Sebastian: OKM-tuet uusiksi – Kokoomusnuoret, miksi valehtelette lukujanne? sebastiantynkkynen.com. 31.5.2016. Viitattu 24.7.2017.
  129. Seuri, Ville: KHO hylkäsi taas PS-nuorten valituksen liian pienestä avustuksesta – ”Teemme valituksia niin kauan, että saamme tuen oikeudenmukaiselle tasolle” Helsingin Sanomat. 16.1.2017. Viitattu 26.7.2017.
  130. Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa Helsingin Sanomat. 12.1.2019.
  131. https://yle.fi/uutiset/3-11037863
  132. https://www.iltalehti.fi/eurovaalit-2019/a/7a2b2c13-99ab-4124-b27b-9376f1756e16
  133. a b Perussuomalaiset Nuoret (Perussuomalaiset 2003)
  134. a b Simon Elo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaksi ps-nuoret.net. 10.10.2010. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 11.10.2010. [vanhentunut linkki]
  135. Sebastian Tynkkynen on valittu PS-Nuorten puheenjohtajaksi ps-nuoret.fi. 3.11.2014. Viitattu 10.11.2017.
  136. Tynkkynen jatkaa perussuomalaisten nuorten johdossa Turun Sanomat. 1.11.2015. Viitattu 10.11.2017.
  137. Perussuomalaisten nuorten johtoon Samuli Voutila Yle Uutiset. 20.11.2016. Viitattu 10.11.2017.
  138. a b c d e f Vuoden 2019 hallitus valittu! 18.11.2018. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 21.11.2018.
  139. a b Perussuomalaiset Nuoret – Sannfinnländsk Ungdom 12.3.2001. Perussuomalaiset. Viitattu 14.11.2017.
  140. http://peruss.fi/perussuomalainen-lehti/getfile.php?file=113 Perussuomalainen-lehti 4/2007, s. 18 (pdf), viitattu 25.7.2017
  141. a b https://web.archive.org/web/20081120023155/http://www.ps-nuoret.net//content/view/131/74/, viitattu 25.7.2017
  142. a b c d Samuli Voutila jatkaa PS-nuorten johdossa Suomen Uutiset. 5.11.2017. Perussuomalaiset. Viitattu 14.11.2017.
  143. http://peruss.fi/perussuomalainen-lehti/getfile.php?file=1994 Perussuomalainen-lehti 14/2011, s. 10 (pdf), viitattu 25.7.2017
  144. Perussuomalaiset Nuoret/Hallituksen toimihenkilöiden yhteystiedot (Perussuomalaiset 26.7.2004)
  145. https://web.archive.org/web/20060822130139/http://www.ps-nuoret.net:80/content/view/26/37/ Perussuomalaiset Nuoret ry hallitus, viitattu 26.7.2017
  146. Tietoja Hessusta Heikki Tamminen. Viitattu 15.11.2017.
  147. Esittely Sebastian Tynkkynen. Viitattu 15.11.2017.
  148. https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuorten-uusi-edustajisto-valittu-puheenjohtajaksi-toni-saarinen/ Perussuomalaiset Nuoret ry 22.5.2017
  149. Teppo Marttinen (Helsinki) on valittu PS-Nuorten edustajiston puheenjohtajaksi Facebook. 17.11.2018. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 21.11.2018.
  150. PS-Nuorten uusi edustajisto valittu – puheenjohtajaksi Jessica Vahtera 28.4.2019. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 1.5.2019.
  151. Perussuomalaiset Nuoret ry: Periaateohjelma 2008 (pdf) Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 26.7.2017.
  152. Perussuomalaiset Nuoret ry: Periaateohjelma (pdf) (Vuoden 2012 periaateohjelma) Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 2.7.2017.
  153. Perussuomalaiset Nuoret ry: Korkeakoulupoliittinen vaaliohjelma 2013 (pdf) web.archive.org. Viitattu 26.7.2017.
  154. Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaiset Nuoret (Uutinen, 2.10.2013 ”Ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenyys vapaaehtoiseksi”) web.archive.org. 2.10.2013. Viitattu 26.7.2017.
  155. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuoret vaatii EU- ja eurokansanäänestyksen vuoden 2017 loppuun mennessä (Uutinen, 5.5.2014) web.archive.org. Viitattu 26.7.2017.
  156. Perussuomalaiset Nuoret ry: Itsenäinen Suomi kansankuntien Euroopassa (pdf) Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 26.7.2017.
  157. Perussuomalaiset Nuoret ry: Pöytäkirja Edustajiston kokous E1/2014, 27.7.2014, s. 4. Perussuomalaiset Nuoret, 2014.
  158. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuoret julkaisi tietoyhteiskuntaohjelman web.archive.org. Viitattu 26.7.2017.
  159. Perussuomalaiset Nuoret ry: Tietoyhteiskuntaohjelma (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  160. a b Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten linja muuttuu EU-kriittisestä EU-vastaiseksi: “Me jäämme liittovaltiojunasta tässä kohtaa.” Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 26.7.2017.
  161. Eduskuntavaaliohjelmamme
    1. Maanpuolustajat. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 14.11.2017.
  162. Perussuomalaiset Nuoret ry: Amisohjelma on julkaistu (Uutinen, 29.3.2015) web.archive.org. 29.3.2015. Viitattu 26.7.2017.
  163. Perussuomalaiset Nuoret ry: Amisohjelma (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  164. Perussuomalaiset Nuoret ry: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma julkaistu web.archive.org. 13.4.2015. Viitattu 26.7.2017.
  165. Perussuomalaiset Nuoret ry: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2015 (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  166. Korkeakoulupoliittinen vaaliohjelma 2015 (pdf) 2015. Perussuomalaiset Nuoret. Viitattu 14.11.2017.
  167. Perussuomalaiset Nuoret ry: Uusi periaateohjelma julkaistu (Uutinen, ”Uusi periaateohjelma julkaistu”) web.archive.org. Viitattu 26.7.2017.
  168. Perussuomalaiset Nuoret ry: Tiedote: Perussuomalaisten Nuorten normienpurkuohjelma julkaistu ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  169. Perussuomalaiset Nuoret ry: Normeja pois ja uusiksi (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  170. Perussuomalaiset Nuoret ry: Tiedote: PS-Nuorten oikeuspoliittinen ohjelma julki ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  171. Perussuomalaiset Nuoret ry: Rikoslaki remonttiin! (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  172. Perussuomalaiset Nuoret ry: Tiedote: PS-Nuorten pienyrittäjyysohjelma on julkaistu ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  173. Perussuomalaiset Nuoret ry: Pienyrittäjyysohjelma (pdf) ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  174. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten kuntavaaliohjelma julkaistu – maassa maan tavalla ja kunnassa kuntalaisten ehdoin ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  175. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuoret: EU:sta kansanäänestys vuoteen 2020 mennessä ps-nuoret.fi. 30.5.2017. Viitattu 26.7.2017.
  176. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten eduskuntavaaliohjelma 2019 – Synnyinmaa on aamus alkanut ps-nuoret.fi. Viitattu 7.4.2019.
  177. (s. 10) Perussuomalainen, 5/1997.
  178. (s. 17) Perussuomalainen, 8/1998.
  179. (s. 9) Perussuomalainen, 6–7/2001.
  180. Henkilövalinnat (s. 4) Perussuomalainen. 4/2005. Viitattu 26.7.2017.
  181. PerusS Nuorten vuosikokous (s. 11) Perussuomalainen. Viitattu 31.7.2017.
  182. Perussuomalaiset Nuoret ry: Ylimääräinen kokous, Ptk 12.8.2006. Ylimääräinen kokous koskien sääntöuudistusta ja yhdistyksen rekisteröitymistä. Perussuomalaiset Nuoret, 2006.
  183. Perussuomalaisten Nuorten syyskokous (s. 12) Perussuomalainen. 10/2006. Viitattu 26.7.2017.
  184. Perussuomalaiset Nuoret ry sääntömääräinen kevätkokous (s. 17) Perussuomalainen. 4/2007. Viitattu 26.7.2017.
  185. Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous 17.5.2008 (s. 12) Perussuomalainen 4/2008. Viitattu 26.7.2017.
  186. PERUSSUOMALAISET NUORET RY (s. 17) Perussuomalainen. 14/2008. Viitattu 26.7.2017.
  187. Nuoret kokoontuivat Kotkassa (s. 12) Perussuomalainen. 4/2009. Viitattu 26.7.2017.
  188. Perussuomalaiset Nuoret uskovat kasvuun (s. 6) Perussuomalainen. 12/2009. Viitattu 26.7.2017.
  189. Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous ja energiaseminaari Kuopiossa 20.-21.3. (s. 22) Perussuomalainen. 3/2010. Viitattu 26.7.2017.
  190. Perussuomalaisten Nuorten syyskokous 9.10. Helsingissä (s. 7) Perussuomalainen. 13/2010. Viitattu 26.7.2017.
  191. Perussuomalaisten Nuorten kokousviikonloppu Perussuomalainen. 5/2011. Viitattu 26.7.2017.
  192. Perussuomalaisten Nuorten syyskokous ja seminaariviikonloppu 8.-9.10. (s. 21) Perussuomalainen. 13/2011. Viitattu 26.7.2017.
  193. Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous- ja seminaariviikonloppu Kajaanissa 21.-22.4. (s. 18) Perussuomalainen-lehti. 5/2012. Viitattu 26.7.2017.
  194. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS Nuorten syyskokous- ja seminaariviikonloppu 3. – 4.11.2012 ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  195. Perussuomalaiset Nuoret ry: Ptk 7.7.2012. Ylimääräinen yhdistyksen kokous koskien periaateohjelman hyväksymistä ja lähetekeskustelu uuden logon suunnittelusta. Perussuomalaiset Nuoret ry, 2012.
  196. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS Nuorten kevätkokous ja Turkistarhaus 2020 -seminaari ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  197. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS Nuorten syyskokous ja Suomen kasvun eväät -talousfoorumi ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  198. Perussuomalaiset Nuoret ry: Ptk 3.8.2013, Saarijärvi, Lomakeskus Rauhala. Ylimääräinen yhdistyksen kokous koskien sääntömuutosta. Perussuomalaiset Nuoret ry, 2013.
  199. Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous ja EU-seminaari ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  200. Perussuomalaiset Nuoret ry: PS-Nuorten syyskokous ja seminaari ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  201. Perussuomalaiset Nuoret ry: Valtakunnallinen kevätkokous 21.-22.2.2015 Mikkelissä ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  202. Perussuomalaiset Nuoret ry: Valtakunnallinen syyskokous 30.10. - 1.11. Seinäjoella ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  203. Perussuomalaiset Nuoret ry: Vuoden 2017 hallitus on valittu! ps-nuoret.fi. 20.11.2016. Viitattu 26.7.2017.
  204. Perussuomalaiset Nuoret ry: Kattojärjestön kevätkokous 21.5. ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  205. Perussuomalaiset Nuoret ry: Perussuomalaiset Nuoret ry:n syyskokous ps-nuoret.fi.
  206. Perussuomalaiset Nuoret ry: Kattojärjestön ylimääräinen yhdistyksen kokous 20.5. ps-nuoret.fi. Viitattu 10.11.2017.
  207. a b Tynkkynen, Sebastian: PS-Nuorten kesäpäivien suosio jatkaa kasvuaan Rahvas. 3/2014. Viitattu 26.7.2017.
  208. Perussuomalaisten Nuorten kesäpäivät ja yleinen kokous pidetään tänä viikonloppuna Vaasassa. Facebook. 6.7.2012. Perussuomalaiset Nuoret ry. Viitattu 26.7.2017.
  209. Perussuomalaiset Nuoret ry: Kesäpäivät ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  210. Perussuomalaiset Nuoret ry: Valtakunnalliset kesäpäivät ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  211. Perussuomalaiset Nuoret ry: Rauhalan kesäpäivät 2016 ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  212. Perussuomalaiset Nuoret ry: Kesäpäivät 2017 ps-nuoret.fi. Viitattu 26.7.2017.
  213. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perussuomalaiset Nuoret ry (2015): Periaateohjelma. Saatavilla pdf-muodossa.
  • Hamilo, Marko (2015): Punavihreä kupla. Perussuomalaiset ja media. Tammerprint Oy. ISBN: 978-952-7145-06-7 (nid). Saatavilla pdf-muodossa.
  • Sharma, Leena (2014): Ne. Kohtaamisia perus-Suomessa. Otava. ISBN: 978-951-1279-46-4.
  • Turkkila, Luukkanen & Grönroos (2016): Me. Ajatuksia perussuomalaisuudesta. Suomen Perusta. ISBN: 978-952-7145-20-3 (nid). Saatavilla pdf-muodossa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]