Mika Tapani Lintilä (s. 15. huhtikuuta 1966 Toholampi) on suomalainen keskustalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999. Lintilä nimitettiin Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Hän toimi pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä Rinteen hallituksessa vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]
Lintilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986 ja valmistui ylioppilasmerkonomiksi 1992. Myöhemmin hän suoritti myös hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2000. Työurallaan Lintilä on toiminut Pouttu Oy:n talouspäällikkönä.[4] Sotilasarvoltaan Lintilä on reservin vääpeli ja hän on ollut rauhanturvaajana 1988–1990 Golanin UNDOF-operaatiossa.[5]
Keskustan sisällä Lintilä on toiminut puolueen talouspoliittisen työryhmän vetäjänä ja häntä pidetään porvarihallituksen kannattajana. Eduskuntaan Lintilä nousi ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä.[6] Lintilä uusi paikkansa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, joissa hän oli Vaasan vaalipiirin ääniharava saatuaan yli 10 000 ääntä.[7]
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lintilän äänimäärä heikkeni jonkin verran. Kuitenkin Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri toivoi hänestä ministeriä Vanhasen II hallitukseen, mutta tämä toive ei toteutunut.[8]
Lintilän johtama työryhmä esitti huhtikuussa 2009, että televisiovastaanottimen omistamiseen perustuvasta 224 euron televisiomaksusta luovuttaisiin, ja tilalle säädettäisiin kaikille pakollinen 175 euron mediamaksu.[9]
Mika Lintilä valittiin äänestyksen jälkeen Sipilän hallituksen uudeksi elinkeinoministeriksi 27. lokakuuta 2016. Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yleiskokouksen äänestyksessä hänen vastaehdokkaana oli Mauri Pekkarinen, jonka Lintilä voitti äänin 37–33. Lintilän ministerikausi alkoi 29. joulukuuta 2016 edeltäjänsä Olli Rehnin siirryttyä Suomen Pankkiin.[10] Lintilä kertoi myös luopuvansa Suomen Hippos ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävästä ministerinpestinsä vuoksi. Aiemmin keväällä hänet oli valittu viidennelle kaksivuotiskaudelle Hippoksen puheenjohtajaksi.[11]
Elinkeinoministeriksi noustuaan Lintilä arvioi, että hallitus saattaa keväällä 2017 joutua tekemään lisäleikkauksia, jotka eivät kuitenkaan hänen mukaansa olisi merkittävän suuria. Suomen talouskasvun Lintilä arvioi nousevan vuonna 2018 valtiovarainministeriön ennustetta korkeammalle.[12]
Alun perin pääministeri Juha Sipilän vastuulla olleet valtion omistajaohjausasiat siirrettiin elinkeinoministeri Lintilälle keskustan ministerinsalkkujen muutosten yhteydessä keväällä 2017.[13]
Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Lintilä keräsi Vaasan vaalipiirissä kaikkiaan 6 003 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.[14]
Lintilä toimi Rinteen hallituksessa pääministerin sijaisena kesäkuusta syyskuuhun 2019 ja valtiovarainministerinä vuoden 2019 kesäkuusta joulukuuhun.[3]
Rinteen hallituksen erottua Lintilä nimitettiin sitä seuranneeseen Marinin hallitukseen Suomen elinkeinoministeriksi 10. joulukuuta 2019.[2] Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Lintilä väitti, että hänen WhatsApp-tilinsä oli kaapattu 9. helmikuuta 2023 Lintilän ollessa illanvietossa erään pörssiyhtiön edustajan kanssa ja sieltä oli lähetetty keskustan ryhmään yksi viesti, jossa pilailtiin pääministeri Sanna Marinin (sd) ja kansanedustaja Matias Mäkysen (sd) kustannuksella. Seuraana päivänä Lintilä oli kuitenkin jo saanut tilinsä takaisin. Lintilä epäili hakkeroinnin tapahtuneen Afrikan-matkalla edellisviikolla.[15] Lintilä myöhemmin kertoi, ettei tiliä ollut kaapattu eduskunnan suorittaman tietoturvaselvityksen mukaan.[16]
Lintilän Aaro-isä toimi silloisen maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1962–1972.[6] Naimisiin Lintilä meni vuonna 1993 farmaseutti Pirjo Pikkukankaan kanssa. Lintilällä on kaksi lasta.[17][18] Lintilä oli yksi syytetyistä vuonna 2008 eduskunnassa paljastuneessa laajassa seksuaalisen häirinnän tapauksessa, jossa 30 eduskunnassa työskennellyttä naista syytti eräitä mieskansanedustajia seksuaalisesta ahdistelusta. [19]
Suomen Keskustan kansanedustajat
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(51) | |
|---|
| 1Susanna Haapoja kuoli 30. toukokuuta 2009, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Hautala.
2Matti Vanhanen luopui kansanedustajuudesta ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi 2010. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Seppo Särkiniemi.
2Markku Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä 2010 ja liittyi perussuomalaisiin. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(35) | |
|---|
| 1Mari Kiviniemi valittiin OECD:n apulaispääsihteeriksi heinäkuussa 2014, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Terhi Peltokorpi.
2Laila Koskela erosi perussuomalaisista marraskuussa 2014 ja liittyi keskustan eduskuntaryhmään. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(49) | |
|---|
| 1 Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Kärnä. Väyrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmään.
2 Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki. Lehtomäki päätti kuitenkin jatkaa valtiosihteerinä, jolloin hänen tilalleen nousi Pekka Puska.
3 Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen.
4 Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hänen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(31) | |
|---|
| 1 Antti Rantakangas kuoli 22. marraskuuta 2019, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Tuomas Kettunen. |
|
Vaasan vaalipiirin kansanedustajat
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mika Lintilä Wikimedia Commonsissa
