Golanin kukkulat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulimyllyjä Golanin kukkuloilla
Golanin sijainti

Golanin kukkulat (hepreaksi: רמת הגולן‎, Ramat HaGolan, arabiaksi: هضبة الجولان‎, Haḍbatu 'l-Jawlān tai الجولان‎, al-Jawlān) (joskus käytössä myös Golanin ylänkö tai Golan) on ylänkömaa Lähi-idässä, jonka Israel valloitti Syyrialta kuuden päivän sodassa 1967.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel valloitti Golanin kukkuloiden alueen Syyrialta kuuden päivän sodan loppupuolella vuonna 1967. Suurin osa alueella asuneista arabeista pakeni alueelta sodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin tulitaukolinja ja alue jäi Israelin haltuun. Lähes välittömästi alueelle alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia. Syyria yritti valloittaa alueen takaisin Jom kippur -sodassa vuonna 1973, mutta yllätyshyökkäyksestä ja israelilaisten raskaista tappioista huolimatta Syyrialaisten hyökkäys pysäytettiin. Molemmat maat sopivat tulitauosta vuonna 1974 ja tuosta vuodesta lähtien tulitaukoa valvomassa on ollut YK:n tarkkailijoita tulitaukolinjalla.[1]

Israel liitti Golanin kukkulat itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki Damaskos siaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Kukkuloilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja kukkulat muodostavat myös maantieteelisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta. Alue tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä. Syyria on asettanut Golanin kukkuloiden palauttamisen rauhansopimuksen ehdoksi. Yhdysvaltojen välittämien rauhanneuvottelujen aikana vuonna 1999 Israel oli valmis palauttamaan suurimman osan alueesta, mutta se halusi pitää rajan muutama sata metriä Genesaretinjärvestä itään turvatakseen tämän vesilähteensä. Syyria taas vaati Israelia perääntymään kokonaan vuoden 1967 rajojen taakse. Israel ja Syyria kävivät neuvotteluja turkkilaisten välittäjien kautta myös vuonna 2008, mutta ratkaisua kiistaan ei syntynyt tuolloinkaan.[1]

Syyrian sisällissodasta lähtien vuonna 2013 Syyrian armeja ja sitä vastustavat kapinalliset ovat käyneet taisteluja Golanin kukkuloiden rajanylityspaikoista. Myös Israelin armejan asemat ovat joutuneet ajoittain tulituksen kohteiksi ja armeija on vastannut tuleen.[2] Syyrian kapinalliset ovat ottaneet ajoittain YK:n tarkkailijoita panttivangeiksi.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golanin kukkuloiden alueella on yli 30 Israelin juutalaisten rakentamaa siirtokuntaa, joissa asuu yhteensä noin 20 000 siirtolaista. Alueella asuu myös noin 20 000 syyrialaista ja heistä suurin osa on druuseja.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golanin kukkuloilla on kibbutseja, Golanin kukkuloiden viinitehdas sekä vesipullottamo. Golanin kukkuloiden pohjoisosassa on laskettelukeskus Hermonvuorella.

Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Golan Heights profile - Overview BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
  2. Syria conflict: Army 'retakes Golan Heights crossing' BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
  3. Syria rebels detain UN Golan observers BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Golanin kukkulat.