Golanin kukkulat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulivoimaloita Golanin kukkuloilla
Golanin sijainti

Golanin kukkulat (hepreaksi: רמת הגולן‎, Ramat HaGolan, arabiaksi: هضبة الجولان‎, Haḍbatu 'l-Jawlān tai الجولان‎, al-Jawlān) (joskus käytössä myös Golanin ylänkö tai Golan) on ylänkömaa Lähi-idässä, jonka Israel valloitti Syyrialta kuuden päivän sodassa 1967.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel valloitti Golanin kukkuloiden alueen Syyrialta kuuden päivän sodan loppupuolella vuonna 1967. Suurin osa alueella asuneista arabeista pakeni alueelta sodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin tulitaukolinja ja alue jäi Israelin haltuun. Lähes välittömästi alueelle alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia. Syyria yritti valloittaa alueen takaisin Jom kippur -sodassa vuonna 1973, mutta yllätyshyökkäyksestä ja israelilaisten raskaista tappioista huolimatta syyrialaisten hyökkäys pysäytettiin. Molemmat maat sopivat tulitauosta vuonna 1974 ja tuosta vuodesta lähtien tulitaukoa valvomassa on ollut YK:n tarkkailijoita tulitaukolinjalla.[1]

Israel liitti Golanin kukkulat itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki Damaskos sijaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Kukkuloilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja kukkulat muodostavat myös maantieteellisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta. Alue tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä. Syyria on asettanut Golanin kukkuloiden palauttamisen rauhansopimuksen ehdoksi. Yhdysvaltojen välittämien rauhanneuvottelujen aikana vuonna 1999 Israel oli valmis palauttamaan suurimman osan alueesta, mutta se halusi pitää rajan muutama sata metriä Genesaretinjärvestä itään turvatakseen tämän vesilähteensä. Syyria taas vaati Israelia perääntymään kokonaan vuoden 1967 rajojen taakse. Israel ja Syyria kävivät neuvotteluja turkkilaisten välittäjien kautta myös vuonna 2008, mutta ratkaisua kiistaan ei syntynyt tuolloinkaan.[1]

Syyrian sisällissodasta lähtien vuonna 2013 Syyrian armeija ja sitä vastustavat kapinalliset ovat käyneet taisteluja Golanin kukkuloiden rajanylityspaikoista. Myös Israelin armeijan asemat ovat joutuneet ajoittain tulituksen kohteiksi ja armeija on vastannut tuleen.[2] Syyrian kapinalliset ovat ottaneet ajoittain YK:n tarkkailijoita panttivangeiksi.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golanin kukkuloiden asukasluku on noin 47 000 ja alue kuuluu Israelin harvimmin asuttuihin alueisiin. Juutalaiset siirtolaiset muodostavat asukkaiden vähemmistön. Heitä on alueella Israelin tilastokeskuksen mukaan 20 500. Juutalaiset asuvat alueen ainoassa kaupungissa Katzrinissa, sekä kibbutzeissa ja moshaveissa eri puolilla Golania.[4] Juutalaisia siirtokuntia on kaikkiaan yli kolmekymmentä.[1] Golanin kukkuloiden druusit asuttavat pääasiassa Masaden, Ein Qiniyyen, Majdal Šamsin ja Buqatan kyliä Golanin koillisosassa. Suurin osa druuseista ei ole ottanut vastaan Israelin kansalaisuutta. Golaniin kuuluu myös yksi alaviittien asuttama kylä Ghajar lähellä Libanonin vastaista rajaa.[4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golanin kukkuloilla on kibbutseja, Golanin kukkuloiden viinitehdas sekä vesipullottamo. Golanin kukkuloiden pohjoisosassa on laskettelukeskus Hermonvuorella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Golan Heights profile - Overview BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
  2. Syria conflict: Army 'retakes Golan Heights crossing' BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
  3. Syria rebels detain UN Golan observers BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
  4. a b Hagai Amit: After Almost 50 Years of Israeli Rule, Jews Still a Minority on Golan Heights Haaretz. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Golanin kukkulat.