Jerusalemin vanhakaupunki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jerusalemin vanhakaupunki
העיר העתיקה
Jerusalemin vanhakaupunki.
Jerusalemin vanhakaupunki.
Sijainti

Jerusalemin vanhakaupunki
Koordinaatit 31°46′36″N, 35°14′03″E
Valtio Israel
Paikkakunta Jerusalem
Historia
Tyyppi vanhakaupunki
Valtakunta Israel
Korkeus 785[1] m
Pinta-ala noin 1[2] km²
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Jerusalemin vanhakaupunki Wikimedia Commonssissa

Jerusalemin vanhakaupunki (hepr. ‏העיר העתיקה‎) on noin 1 neliökilometrin kokoinen muurilla erotettu kaupunginosa[2] Jerusalemin itäosassa, joka 1860-luvulle asti oli koko Jerusalemin kaupunki. Vanhassakaupungissa on useita uskonnollisesti merkittäviä kohteita. Temppelivuori ja Itkumuuri ovat pyhiä juutalaisille, Pyhän haudan kirkko kristityille, Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija muslimeille.[1]

Vanhan kaupungin korttelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jerusalemia ympäröi muuri jossa on kuusi porttia.[3] Sen sisäpuolella on vanhakaupunki jossa uskontokuntien korttelit ja pyhät paikat ovat pysyneet miltei samoina vuosisatoja. Vanhakaupunki on jaettu eri uskontokuntien mukaisiin kortteleihin: armenialaisten kortteliin, kristittyjen kortteliin, juutalaisten kortteliin ja muslimikortteliin.[4] Ennen 1840-lukua asutus oli keskittynyt vanhankaupungin muurien sisäpuolelle koska asukkaiden piti suojautua alueella olevilta arabirosvoilta ja beduiineilta. Asukkaiden lukumäärä oli vuosina 1800–1835 vain noin 9 000–10 000.[5] Ottomaanit rakensivat vanhan kaupungin tukevat puolustusmuurit ja kaupungin portit 1500-luvun alkupuolella.[6]

Nykyisin eniten asukkaita on muslimien ja kristittyjen kortteleissa. Vuonna 2007 kokonaisasukasmäärä oli 36 965; uskonnollisten ryhmien mukaan jaoteltuna vuonna 2006 vanhassakaupungissa oli 27 500 muslimia, 5 681 kristittyä, 790 armenialaista ja 3 089 juutalaista.

Israelin itsenäistymisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1948 Israelin itsenäisyyssodan jälkeen Jordania otti vanhankaupungin haltuunsa ja juutalaiset asukkaat häädettiin.[6][7]

Kuuden päivän sodan aikana vuonna 1967 käytiin lähitaisteluita Temppelivuoren luona, ja Israel sai haltuunsa vanhankaupungin muun Itä-Jerusalemin ohessa, liitti ne Israelin alueisiin ja yhdisti uudelleen kaupungin läntiseen osaan.[6][7]

Israel hallitsee nykyisin vanhankaupungin aluetta, jonka se katsoo osaksi pääkaupunkiaan.[7]

Vanha kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1981.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahola, Sari: Matkalla jaetussa kaupungissa – Paikan merkityksen rakentuminen matkakertomuksissa Jerusalemiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Pro gradu. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.4.2020).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gordon, Buzzy & Perowne, Stewart Henry & Prawer, Joshua & Wasserstein, Bernard & Dumper, Michael: Jerusalem Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
  2. a b Jerusalem: The Old City Jewish Virtual Library. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
  3. Ahola, Sari, 2018, s. 59.
  4. Ahola, Sari, 2018, s. 12–13.
  5. Ahola, Sari, 2018, s. 15.
  6. a b c Relster, Sebastian: Kaupunkiopas: Raamatun Jerusalem Historianet.fi. 21.2.2011. Viitattu 14.4.2020.
  7. a b c Negus, Sanna: Itä-Jerusalem: jakamaton vai miehitetty pääkaupunki? Yle Uutiset. 25.3.2010. Viitattu 14.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.