Jerusalemin vanhakaupunki
| Jerusalemin vanhakaupunki | |
|---|---|
| העיר העתיקה | |
 Jerusalemin vanhakaupunki. |
|
| Sijainti | |
  Jerusalemin vanhakaupunki |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Israel |
| Paikkakunta | Jerusalem |
| Historia | |
| Tyyppi | vanhakaupunki |
| Valtakunta | Israel |
| Korkeus | 785[1] m |
| Pinta-ala | noin 1[2] km² |
| Aiheesta muualla | |
Jerusalemin vanhakaupunki (hepr. העיר העתיקה, HaIr haAtika) on noin 1 neliökilometrin kokoinen muurilla erotettu kaupunginosa[2] Jerusalemin itäosassa, joka 1860-luvulle asti oli koko Jerusalemin kaupunki. Vanhassakaupungissa on useita uskonnollisesti merkittäviä kohteita. Temppelivuori ja Itkumuuri ovat pyhiä juutalaisille, Pyhän haudan kirkko kristityille, Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija muslimeille.[1]
Vanhan kaupungin korttelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jerusalemia ympäröi muuri jossa on kuusi porttia.[3] Sen sisäpuolella on vanhakaupunki jossa uskontokuntien korttelit ja pyhät paikat ovat pysyneet miltei samoina vuosisatoja. Vanhakaupunki on jaettu eri uskontokuntien mukaisiin kortteleihin: armenialaisten kortteliin, kristittyjen kortteliin, juutalaisten kortteliin ja muslimikortteliin.[4] Ennen 1840-lukua asutus oli keskittynyt vanhankaupungin muurien sisäpuolelle koska asukkaiden piti suojautua alueella olevilta arabirosvoilta ja beduiineilta. Asukkaiden lukumäärä oli vuosina 1800–1835 vain noin 9 000–10 000.[5] Ottomaanit rakensivat vanhan kaupungin tukevat puolustusmuurit ja kaupungin portit 1500-luvun alkupuolella.[6]
Nykyisin eniten asukkaita on muslimien ja kristittyjen kortteleissa. Vuonna 2007 kokonaisasukasmäärä oli 36 965; uskonnollisten ryhmien mukaan jaoteltuna vuonna 2006 vanhassakaupungissa oli 27 500 muslimia, 5 681 kristittyä, 790 armenialaista ja 3 089 juutalaista.
Israelin itsenäistymisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1948 Israelin itsenäisyyssodan jälkeen Jordania otti vanhankaupungin haltuunsa ja juutalaiset asukkaat häädettiin.[6][7]
Kuuden päivän sodan aikana vuonna 1967 käytiin lähitaisteluita Temppelivuoren luona, ja Israel sai haltuunsa vanhankaupungin muun Itä-Jerusalemin ohessa, liitti ne Israelin alueisiin ja yhdisti uudelleen kaupungin läntiseen osaan.[6][7]
Israel hallitsee nykyisin vanhankaupungin aluetta, jonka se katsoo osaksi pääkaupunkiaan.[7]
Vanha kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1981.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahola, Sari: Matkalla jaetussa kaupungissa – Paikan merkityksen rakentuminen matkakertomuksissa Jerusalemiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Pro gradu. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.4.2020).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Gordon, Buzzy & Perowne, Stewart Henry & Prawer, Joshua & Wasserstein, Bernard & Dumper, Michael: Jerusalem Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Jerusalem: The Old City Jewish Virtual Library. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Ahola, Sari, 2018, s. 59.
- ↑ Ahola, Sari, 2018, s. 12–13.
- ↑ Ahola, Sari, 2018, s. 15.
- ↑ a b c Relster, Sebastian: Kaupunkiopas: Raamatun Jerusalem Historianet.fi. 21.2.2011. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ a b c Negus, Sanna: Itä-Jerusalem: jakamaton vai miehitetty pääkaupunki? Yle Uutiset. 25.3.2010. Viitattu 14.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Savela, Sari: Jaettu ja jakamaton Jerusalem Seurakuntalainen. 14.5.2018. Viitattu 14.4.2020.
- Helin, Antti: Jerusalem – tällainen on maailman pyhin kaupunki Kerran elämässä – Matkaopas maailmaan. Viitattu 14.4.2020.
- Lawler, Andrew: Maze of tunnels reveals remains of ancient Jerusalem National Geographic. 14.11.2019. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
- Old City of Jerusalem and its Walls Unesco World Heritage Centre. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
