Nasaret

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nasaret
(an-Nāṣira / Natzrat)
נָצְרַת / النَّاصِرَة
Marian ilmestyksen kirkko.
Marian ilmestyksen kirkko.
Vaakuna
Vaakuna

Nasaret

Koordinaatit: 32°42′07″N, 35°18′12″E

Valtio Israel
Hallintoalue Pohjoinen
Väkiluku (2016) 75 922









Nasaret (arab. الناصرة‎, al-Nāṣirah, hepr. ‏נָצְרַת‎) on kaupunki Galileassa Pohjois-Israelissa. Se sijaitsee 31 kilometriä Galileanmereltä eli Genesaretinjärveltä ja noin yhdeksän kilometriä Taaborin vuorelta. Kaupunki on Uudessa testamentissa Jeesuksen vanhempien Marian ja Joosefiin kotkaupunki. Nasaretin väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 75 922.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neitsyen kaivo vuonna 1917.

Nasaretin varhaista historiaa tunnetaan melko huonosti. Alueella sijaitsi kanaanilaisia asutuskeskuksia, kuten Akko ja Megiddo ja ennen 1000-lukua eaa. Nasaretin lähettyvillä tiedetään olleen asutusta, mutta itse kaupungin alueelta näin varhaisia merkkejä asutuksesta ei ole löydetty. Nasaretia ei myöskään mainita Vanhassa testamentissa. Sitä vastoin Nasaret mainitaan useaan otteeseen Uudessa testamentissa. Jeesuksen ajan Nasaretin on pitkään uskottu olleen eristyksissä ollut pikkukylä, jossa oli noni 1 000 asukasta. Sittemmin on kuitenkin löydetty esimerkiksi roomalaisen kylpylän rauniot ja Nasaretilla on mahdollsiesti ollut läheiset yhteydet lähellä sijaiseesen roomalaiseen Sepforiksen kaupunkiin. Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70 jaa. kaupungin piirityksen jälkeen ja Sepforikseen saapui huomattava joukko juutalaisia pakolaisia. Nasaretin asukkaat saivat mahdollisesti elantonsa myymällä maatalous- ja käsityötuotteita noin 20 000 asukkaan Sepforikseen, mutta sitä ei mainita lainkaan tuon ajan Talmudissa, eikä sitä mainitse myöskään Josephus. Nasaretin ympäristöön rakennettiin kuitenkin juutalaisia hautoja. Juutalaisuus säilyi Nasaretin valtauskontonsa 300-luvulle saakka. Ensimmäiset kristityt kuuluivat ehkäpä Jeesuksen sukuun. Konstantinoksen käännyttyä kristinuskoon Nasaretista tuli tärkeä pyhiinvaeltajien pysähdyspaikka. Samoilta ajoilta on peräisin myös Marian ilmestyksen kirkko. Juutalaiset olivat muuttaneet pääasiassa muualle vuoden 365 jälkeen ja kristinuskosta tuli alueen valtausko.[1]

Islaminuskoiset arabit valtasivat Palestiinan vuonna 637. Jeesus on merkittävä hahmo myös Koraanissa, mutta tästä huolimatta Nasaretin merkitys varhaisella muslimikaudella oli vain vähäinen. Kaupungissa oli edelleen joitakin pyhiinvaelluskohteita, mutta se oli jäänyt selvästi Jerusalemin varjoon. Ristiretkeläiset vatlasivat alueen vuonna 1098 ja he korjauttivat rapistumaan päässeen Marian ilmestyksen kirkon. Kreikkalaisortodoksinen kirkko perusti puolestaan Pyhän Gabrielin kirkon. Saladin pakotti ristiretkeläiset hylkäämään kaupungin Hattinin taistelun aikaan 4. heinäkuuta 1187. Fredrik II sai neuvoteltua pyhiinvaeltajille kapean reitin Nasaretiin Akkosta ja vuonna 1251 siellä vieraili Ludvig IX vaimoineen. Vuonna 1263 mamelukkisulttaani Baibars ajoi ristiretkeläisetPalestiinasta ja hävitti Nasaretin kristityt rakennukset. 1300-luvulla fransiskaanien joukon sallittiin asettua Marian ilmestyksen kirkon raunioiden lähettyville, mutta heidät karkotettiin vuonna 1548. Vuonna 1620 Osmanien valtakuntaan kuulunutta aluetta hallinnut druusiemiiri Fakhr ad-Din salli fransiskaanien rakennuttaa paikalle pienen kirkon ja he alkoivat järjestää retkiä pyhiinvaeltajille lähistön pyhille paikoille. Vuonna 1730 Dhahir al-Umar salli heidän rakennuttaa suuremman kirkon, joka oli pystyssä aina vuoteen 1955, kunnes se purettiin nykyisen tieltä. Napoléon Bonaparten joukot miehittivät Nasaretia jonkin aikaa vuonna 1799 ja myöhemmin alueen valtasivat Egyptin Ibrahim paššan joukot. Ibrahim avasi alueen eurooppalaisille lähetyssaarnaajille ja kauppiaille, joiden asema säilyi vaikka osmanit kukistivatkin Ibrahimin hieman myöhemmin. 1800-luvun lopulla Nasaretin väestön valtaosan muodostivat arabikristityt ja siellä oli myös kasvava eurooppalainen yhteisö.[1]

Palestiinan brittiläisen mandaattialueen aikana Nasaret oli paikallisen ahllinnon keskus. Työvoiman kysynnän lisääntymisen myötä kasvoi myös siirtolaisuus ja Nasaretista muodostui Galilean suurin kaupunkikeskus. Monet uusista muuttajista olivat muslimeja, jotka olivat jääjneet maattomiksi sionistien ostaessa maata Jisreelin laaksossa. Vuosien 1936–1939 arabikapinan aikana Izz ad-Din al-Qassamin seuraajat surmasivat brittejä Galileassa edustaneen Lewis Andrewsin anglikaanisen kirkon edessä Nasaretissa vuonna 1937. Samana vuonna Peelin komissio suositteli Nasaretin liittämistä ehdotettuun arabivaltioon ja kaupunki annettiin arabivaltiolle myös Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelman mukaan vuonna 1947. Israelin itsenäisyyssodan syttyessä marraskususa 1947 kaupungista tuli alueen pakolaisten määränpää. Golanin prikaati valtasi kaupungin Arabien vapautusarmeijalta 16. heinäkuuta 1948. Toisin kuin monissa muissa alueen kaupungeissa sen asukkaat eivät paenneet. Nasaret kasvoi seuraavien vuosikymmenten aikana huomattavasti ja muslimien määrä ylitti lopulta kristittyjen määrän. Poikkeustila oli voimassa Nasaretissa aina vuoteen 1966 saakka ja vuonna 1957 rakennettiin Nazaret Illitin (Ylä-Nasaret) juutalainen asutuskeskus. Nasaret on edelleen pääsääntöisesti arabien asuttama ja sitä pidetään joskus Israelin arabipääkaupunkina. Poliittisten jännitteiden takia kaupungissa on ajoittain esiintynyt levottomuuksia.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Nasaretiin.

Nasaret on yksi Galilean arabien talouden keskuksista. Teollisuus ja turismi ovat tärkeimpiä elinkeinoja. Monet paikalliset matkustavat töihin Haifanlahden alueelle tai myös Nazaret Illitiin, jossa on esimerkiksi elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta. Töitä on myös Jisreelin laakson juutalaisissa keskuksissa.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Nasaretin asukasluku oli 75 922.[3] Nasaret on Israelin suurin arabikaupunki. Arabien valtaosa on nkyisin muslimeja. Krisittyjen osuus on noin 34 %, kun se vielä vuonna 1961 oli 52 %.[4]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nasaret on melko tyypillinen Välimeren alueen vuoristokaupunki. Sen rakennukset noudattelevat Lähi-Idän eri aikakausien tyylejä. Kaupungin keskipiste on vanhankaupungin souk. Perinteiset talot ovat kaksikerroksisia, tiilikattoisia ja niihin kuuluu tvallisesti sisäpiha. Monet niistä on rakennettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Osa rakennuskista on hylätty huonosti suoritettujen uudistusten takia. Kaupungin reunamat on rakennettu ahrvempaan ja rakennukset ovat suurempia. Jeesuksen vanhempien kotikaupunkina Nasaretissa on useita Mariaan ja Joosefiin liittyviä kohteita. Monien historia on kansanperinteessä arkeologisia todisteita paljon pidempi. Kaupungin tärkein pyhä paikka on Marian ilmestyksen luola, jossa Uuden testamentin mukaan enkeli Gabrielkertoi Marialle tästä tulevan Jeesuksen äiti. Luola on osa Marian ilmestyksen kirkkoa, joka on nykymuodossaan rekennettu vuonna 1955. Pyhän Joosefin kirkko on rakennettu vuonna 1914, mutta se sijaitsee suurin piirtein keskiaikaisen kirkon paikalla. Pyhän Gabrielin kreikkalaisortodoksinen kirkko sijaitsee lähteellä, josta vesi neitsyeen kaivolla sen lähellä on peräisin. Paikka oli tärkeä pyhiinvaelluskohde Bysantin valtakunnan ja ristiretkien aikana. Soukin luona on puolestaan synagoogakirkko, jota edelsi tarinan mukaan synagooga, jolla Jeesus nuorena saarnasi. Sen lähellä on puolestaan kreikkalaiskatolilainen kirkko.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 272-275. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)
  2. Nazareth Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.11.2017. (englanniksi)
  3. List of localities, in Alphabetical order Population 31.12.2016 (pdf) Central Burau of Statistics. Viitattu 4.11.2017. (englanniksi)
  4. Nurit Yaffe ja Dorith Tal: The Arab population in Israel (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 4.11.2017. (englanniksi)