Al-Aqsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Al-Aqsa
المسجد الأقصى
מִסְגַּד אַל-אַקְצָא
Al-Aqsan moskeija vuonna 2013.
Al-Aqsan moskeija vuonna 2013.
Sijainti Temppelivuori, Jerusalemin vanhakaupunki
Koordinaatit 31°46′35″N, 35°14′8″E
Rakennustyyppi moskeija
Kerrosala 3 500 m²[1]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Al-Aqsa (arab. المسجد الأقصى‎, Al-Masjid Al-Aqsa, hepr. ‏מִסְגַּד אַל-אַקְצָא‎) on moskeija Jerusalemin Temppelivuorella. Se on Jerusalemin suurin moskeija, ja sinne mahtuu noin viisituhatta rukoilijaa.[1] Al-Aqsa on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen.[2]

Muhammed perimätiedon mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legendan mukaan Muhammed jätti kallioon jalanjälkensä pysähtyessään moskeijassa siivekkäällä hevosellaan tekemänsä öisellä matkalla.[3] Ibn Hishamin 800-luvulla kertoman legendan mukaan Muhammedin vierailu sijoitetaan vain Jerusalemiin, sillä al-Aqsan moskeija rakennettiin vasta myöhemmin 600-luvun alun jälkeisenä ajanjaksona.[4]

Varhaisin moskeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologiset tutkimukset ovat löytäneet useita ajallisia kerrostumia al-Aqsa -moskeijasta. Varhaisin temppeli, Aqsa I, on joko kalifi Abd al-Malikin (685–705) tai hänen poikansa al-Walidin (705–714) hallitsijakaudelta.[5] Siitä ei ole jäljellä juuri mitään, sillä temppeli sortui vuoden 747 maanjäristyksessä. Uusi vuonna 780 rakennettu rakennus tuhoutui jälleen maanjäristyksessä vuonna 1033, minkä jälkeen fatimidikalifi Ali az-Zahir rakennutti nykyisen muotoisen moskeijan.lähde?

Ilmakuva Al-Aqsan moskeijasta vuodelta 2013.

Ristiretkien aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin vuonna 1099 Al-Aqsaa käytettiin ristirekeläisten palatsina. Vuodesta 1118 lähtien se oli temppeliherrain ritarikunnan päämajana ja heidän aikanaan Al-Aqsaan tehtiin muutoksia. Kun Saladin valloitti Jerusalemin takaisin vuonna 1187 hän puratutti temppelinherrain tekemät muutokset, mutta eteläsivulle jätettiin heidän julkisivuun tekemänsä kaaret.[2] Mamelukit tekivät muutoksia Al-Aqsan rakenteisiin 1300-luvun puolivälissä.[1]

Vuosina 1927 ja 1936 maanjäristykset vaurioittivat moskeijaa niin paljon, että se jouduttiin rakentamaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudestaan.lähde?

Al-Aqsan kupoli oli alun perin katettu lyijyllä mutta se katettiin uudestaan vuonna 1964 jolloin kattamiseen käytettiin alumiinia. Se kuitenkin palautettiin alkuperäiseen asuunsa vuonna 1985 jolloin se katettiin uudestaan lyijyllä.[1]

Emiiri Abdullah I:n murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1951 21-vuotias räätäli Mustafa Shukri Ashshu ampui Transjordanian emiiriä Abdullah I:tä joka kuoli välittömästi. Ashshu oli piiloutunut Al-Aqsa pääsisäänkäynnille ja ampui emiiriä lähietäisyydeltä jonka jälkeen emiirin henkivartija ampui hänet.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Al-Aqsa Mosque, Jerusalem AtlasTours.Net. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  2. a b Al Aqsa Mosque, Jerusalem Sacred Destinations. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  3. Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 77. Suomentanut Nieminen, Eetu & Hiltunen, Aatos. Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.
  4. Hisham, Ibn: Profeetta.Muhammadin elämäkerta, s. 129–. Suomentanut Hämeen-Anttila, Jaakko. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  5. Grafman, Rafi & Rosen-Ayalon, Myriam: The Two Great Syrian Umayyad Mosques: Jerusalem and Damascus. Muqarnas, 1999, 16. vsk, s. 1–15. doi:10.2307/1523262. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  6. Assassination of King Abdullah The Guardian. 21.7.1951. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.