Saladin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sulttaani Saladinia. Britannian Kuninkaallisen laivaston aluksesta katso HMS Saladin.
Saladin
Saladin rintakuva Kairon Sitadellissa
Saladin rintakuva Kairon Sitadellissa
Henkilötiedot
Syntynyt 1137 tai 1138
Tikrit, Mesopotamia (nykyisessä Irakissa)[1]
Kuollut 4. maaliskuuta 1193
Damaskus, (nykyisessä Syyriassa)[1]
Ammatti Sotapäällikkö

Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî , persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeilijöitä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saladin oli syntyjään kurdi. Vuonna 1152 hän astui Syyrian hallitsijan Nur al-Dinin palvelukseen ja osoitti pian pätevyytensä taisteluissa ristiretkivaltioita vastaan. Hänen sedästään Shirkuhista tuli 1169 Egyptin visiiri, mutta setä kuoli kahden kuukauden kuluttua, ja Saladin otti hänen paikkansa. Saladin teki Egyptistä aijubidien vasallivaltion Egyptin fatimidihallitsijoiden valituksista huolimatta. Hän syrjäytti Egyptin kalifaatin 1171 ja otti sulttaanin arvonimen.[3]

Saladin ei Nur al-Dinin käskyistä huolimatta halunnut aloittaa sotaa Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan, ja siksi Nur al-Din oli jo aloittamassa sodan Saladinia vastaan mutta kuoli 1174. Saladin käytti tilannetta hyväkseen ja valtasi Damaskoksen mutta hän ei kyennyt valtaamaan kahta tärkeää kaupunkia Aleppoa ja Mosulia, joita Nur al-Din oli hallinnut.

Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa.[3] Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187.[3] Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.

Jerusalemin kukistuminen sai aikaan kolmannen ristiretken, jossa läntinen kristikunta valtasi takaisin Akkon kaupungin. Englannin Rikhard I Leijonamieli löi Saladinin Arsufin taistelussa 1191. Saladin ja Rikhard sopivat 1192, että Jerusalem pysyisi muslimien käsissä mutta olisi avoin kristityille pyhiinvaeltajille.[2]

Saladinin hauta Damaskuksessa vuonna 2008.

Saladin kuoli seuraavana vuonna 4. maaliskuuta 1193 Damaskoksessa.[1]

Saladin populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saladinin hahmo on mukana Ridley Scottin vuonna 2005 ohjaamassa elokuvassa Taivas maan päällä ja Peter Flinthin vuonna 2007 ohjaamassa elokuvassa Arn – Temppeliritari, jossa hänet esitetään viisaana ja armeliaana johtajana.

Assassin’s Creed -tietokonepelissä kaduilla toimivat julistajat mainitsevat Saladinin nimen. Saladin on mukana yhtenä tärkeimmistä hahmoista peleissä Civilization IV, Stronghold: Crusader ja Medieval 2: Total War: Kingdoms. Age of Empires II ja Stronghold: Crusader -pelissä on Saladiniin liittyvä osio.

Saladin kuva dirham-kolikossa noin vuodelta 1190.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Walker, Paul E.: Saladin Encyclopædia Britannica. 24.9.2018. Viitattu 1.10.2018.
  2. a b Ismail Abaza: Saladin (Salah al-Din Yusuf Ibn Ayyub) and his Cairo Tour Egypt.
  3. a b c Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven: Maailmanhistoria. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saladin.