Ashdod

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ashdod
(אַשְׁדּוֹד)
Ashdodin taivaanranta
Ashdodin taivaanranta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Ashdod kartalla
Ashdod kartalla

Koordinaatit: 31°48′N, 34°39′E

Valtio Israel
Hallintoalue Eteläinen
Perustettu 1956
Hallinto
 – Pormestari Yehiel Lasri
Väkiluku (2013) 240 400
Ashdodin kaupungintalo

Ashdod (hepr. אַשְׁדּוֹד, arab. اشدود‎, إسدود Isdud) on kaupunki Israelissa Välimeren rannalla noin 53 kilometriä Jerusalemista länteen. Tel Aviv sijaitsee noin 32 km pohjoiseen ja Askalon 20 km etelään Ashdodista. Vuoden 2013 alussa sen väkiluku oli 240 400 ja se kuuluu eteläiseen hallintoalueeseen. Ashdod on Israelin suurin satamakaupunki jonka kautta kulkee n. 60 % maahantuotavista tuotteista ja se on myös tärkeä alueellinen teollisuuskeskus. Ashdod on Israelin viidenneksi suurin kaupunki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisasutus Ashdodissa alkoi jo paleoliittisella kaudella.[1]

Pronssi- ja rautakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ashdodin sijainti pronssikaudella ja rautakaudella oli tell-rauniokukkulan kohdalla joka sijaitsee nykyisen kaupungin eteläpuolella. Arkeologit kaivoivat sen esille yhdeksän vuoden aikana vuosien 1962 ja 1972 välillä. Urakkaa johti parina ensimmäisenä vuonna David Noel Freedman Pittsburghin teologisesta seminaarista sekä Moshe Dothan. Myöhempinä vuosina johtajana oli Dothan Israelin museoviraston puolesta.

Ashdodista on maininta Ugaritin kielisissä dokumenteissa. Ugaritin kieli oli muinaisten foinikialaisten kieli. 1200-luvun lopulla eaa. merikansat valloittivat ja tuhosivat Ashdodin. 1100-luvulla eaa. kaupunkia hallitsivat filistealaiset, joiden uskotaan olleen yksi merikansoista. Filistealaisten hallintokaudella kaupunki menestyi ja oli jäsen viiden kaupungin ryhmässä[2], johon kuuluivat sen lisäksi Askalon ja Gaza rannikolla sekä Ekron ja Gat sisämaassa.

Vuonna 950 eaa. Ashdod tuhottiin faarao Siamunin valloittaessa alueen. Kaupunkia ei jälleenrakennettu ainakaan ennen vuotta 815 eaa.

715 eaa. Ashdodin valloitti Assyrian kuningas Sargon II, jolloin alueen juutalaisasukkaat pakkosiirrettiin Assyriaan. Nebukadressar II valloitti kaupungin 605 eaa.

Hellenistinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenismin aikakaudella kaupunki tunnettiin nimellä Izotus. Makkabealaiset valloittivat kaupungin 147 eaa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ashdodin-Nitzanimin hiekkadyynien suojelualue kattaa 20 kilometriä hiekkadyynejä kaupungin eteläisellä rannikolla.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ashdodin sataman kautta kulkee 60 % Israelin merikuljetuksista. Sitä on laajennettu viime vuosina, jotta Panamax-luokan alukset voivat käyttää sitä. Kaupungissa on maan toinen öljynjalostamo. Muita teollisuudenaloja ovat lääkkeet, rakentaminen ja soijaöljy.[3]

Israel Aircraft Industriesin tytäryhtiö Eltan pääkonttori sijaitsee Ashdodissa, jossa valmistetaan tutkalaitteita ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä[4].

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dothan, Moshe: Ashdod – Seven levels of excavations (hepreaksi), s. 91. Israel: Society for the Protection of Nature in Israel, Ashdod branch., 1990.
  2. B. Frenkel: The Philistines (hepreaksi), s. 119. Israel: Society for the Protection of Nature in Israel, Ashdod branch., 1990.
  3. Port of Ashdod Review and History World Port Source. Viitattu 20.4.2013. (englanniksi)
  4. ELTA SYSTEMS LTD Dun & Bradstreet Israel Ltd.. Viitattu 20.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ashdod.