Sargon II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Sargon II (sauva kädessä oikealla) ja korkea assyrialainen virkamies. Korkokuva noin vuodelta 313-316 eaa.

Sargon II oli Assyrian kuningas vuosina 721-705 eaa. Hän riisti vallan Salmanassar V:ltä vuonna 722 eaa. Ei ole selvinnyt, oliko hän Tiglatpileser III:n poika vai valtaistuimentavoittelija, joka ei ollut mitään sukua aiemmalle kuningasperheelle.

Sargonin aikana Assyrian valtakunta laajeni huomattavasti. Vuonna 721 eaa. elamilaiset valloittivat Babylonian, mutta Sargon ajoi heidät pois. Sargon myös päätti edeltäjänsä aloittaman Israelin valloituksen; hän piiritti pääkaupunkia Samariaa kolme vuotta, kunnes se antautui, ja vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen Mesopotamiaan.lähde? Lisäksi hän kukisti heettiläisvaltakunnan viimeiset rippeet ja teki sen pääkaupungista Karkemiista assyrialaisen maakuntahallinnon keskuksen.

Sargon kaatui vuonna 705 eaa. taistellessaan kimmerialaisia vastaan.

Sargon II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei tiedetä, oliko valtaa noussut Sargon ikivanhan Assyrian hallitsijasuvun jäsen. Joka tapauksessa hän esiintyi hyvin assyrialaisena. Ensi töikseen Sargon palautti suurkaupungeille verovapauden, ja temppeleille etuoikeudet. Näin hän saattoi luottaa suurliikemiesten ja papiston tukeen. Mutta samaan aikaan hän kiristi verotusta. Tämä aiheutti pitkällä tähtäyksellä kansan elintason laskua, joka jatkui Assyrian vallan loppuun asti. [1]

Sargon II valtasi Samarian. Filistean Asdod ja Fat vallattiin. Syyriassa ollut Hamatin, Arvadin, Damaskoksen, Simyran ja Samarien liitto kukistettiin. Pohjois-Syyrian heettiläisvaltio Karkemish kukistui vuonna 717 oltuaan liitossa Fryygian Midaksen kanssa.

Kun länsi oli pantu järjestyksen, Sargonin sotajoukot marssivat pohjoiseen, missä vallattiin Rusan johtaman Urartun pääkaupunki Tuspa eli Vanin kaupunki. Rusa tappoi itsensä, ja seuraaja Argisti II:n oli suostuttava Assurin kanssa liittoon. Urartu romahti pian vuonna 707 kimmerialaisten ja skyyttien hyökkäyksiin. Fryygoa alkoi maksaa alkoi maksaa Assyrialle veroja, koska kimmerialaiset uhkasivat sitäkin. Jotkut Kyprosen kaupungit, muun muassa Kition tekivät samoin.

Etelässä Marodak-Baladan II nousi kapinaan liitossa Elamin kuninkaan Humbangashin kanssa. Elamilaiset voittivat Assyrian joukot Deirin lähistöllä.[2]. Aramealainen Merodak-Baladan alkoi verottaa ankarasti Babylonian asukkaita, mikä ajoi heidät Assyrian puolelle. Noin kymmenen vuoden kuluttua Assyrian armeija hyökkäsi taas Babyloniaan. Elam ei auttanut Babyloniaa. Merodakbaladan pakeni Etelä-Babyloniaan Merimaahan, ja lopulta Elamiin. Aramealaisheimot antoivat alueensa takaisin Babylonialle.

Sargon II kehui vapauttaneensa Babylonian orjuudesta ja lahjoittaneensa temppeleille omaisuuksia. Sargon II ei halunnut enää olla Baylonian kuningas, vaan pelkkä käskynhaltija.lähde? Sargon alkoi rakennuttaa uutta pääkaupunkia, Dur-Sharrukinia, "Sargonin linnaa".

Sargon kaatui sotaretkellä 705 eaa.[3] Länsi-Iranin vuorilla, missä jäi henkivartijoidensa kanssa väijytykseen.lähde?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 476-
  2. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 477-
  3. Charlotte Evans, suom. Tarja Virtanen: Värikäs maailmanhistoria. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20190-1.


Edeltäjä
Salmanassar V
Assyrian kuningas
721–705 eaa.
Seuraaja
Sanherib