Sargon II
Sargon II oli Assyrian kuningas vuosina 721–705 eaa. Hän riisti vallan veljeltään Salmanassar V:ltä. Sargon laajensi Assyriaa valtakautensa aikana ja aloitti uuden pääkaupungin Dur-Šarrukinin rakennuttamisen. Sargon kuoli vuonna 705 eaa., jolloin valtaan nousi hänen poikansa Sanherib.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sargon anasti vallan itselleen vuonna 721 eaa. veljeltään Salmanassar V:ltä, jonka heidän isänsä Tiglatpileser III oli valinnut kruununperijäkseen. Sargon oli ainakin 40-vuotias noustuaan valtaistuimelle, ja hänellä oli tuolloin ainakin yksi aikuinen poika, Sanherib. Vallankaappausta hän perusteli väitteellä, että Salmanassar V "ei ollut pelännyt Assur-jumalaa". Lisäksi Sargonin sukulaisuutta edeltäjäänsä on syytä epäillä. Hän ei itse viitannut isäänsä ainoassakaan julkilausumassaan, vaan totesi olevansa 1000 vuotta vanhan hallitsijasuvun perillinen.[1] [2]
Ensimmäisinä hallitustoiminaan Sargon palautti suurkaupunkien verovapauden ja temppelien etuoikeudet. Näin hän saattoi luottaa suurliikemiesten ja papiston tukeen. Mutta samaan aikaan hän kiristi verotusta. Tämä aiheutti pitkällä aikavälillä kansan elintason laskua, joka jatkui Assyrian vallan loppuun asti.[3]
Valtakunnan laajentaminen aloitettiin vuonna 721 eaa. Assyrian hyökkäyksellä Israelin kuningaskuntaan. Samaria vallattiin ja sen asukkaat vietiin pakolla Assyriaan, Mesopotomiaan ja Meediaan. Juudea pelastui samalta kohtalolta maksamalla Assyrialle raskaat verot.[2]
Sargon joutui taistelemaan pian Assyrian keskisessä osassa syntynyttä kapinaa vastaan. Kapinoitsijoita johti Syyriasta Haman kuningas.[4] Sargon kukisti kapinan ja tuhosi Haman 720 eaa. Kapinan takia Assyrian eteläiset viholliset uskaltautuivat nousemaan Assyriaa vastaan. Marduk-apla-iddina II julisti Babylonian itsenäiseksi ja itsensä kuninkaaksi. Sargon hyökkäsi Babyloniaan, joka oli liittoutunut Assyrian vanhan vihollisen Elamin kanssa. Joukot kohtasivat 720 eaa. Derissä. Vaikka Marduk-apla-iddina ei ehtinyt joukkoineen varsinaiseen taisteluun, elamilaiset kukistivat Sargonin, minkä ansiosta Marduk-apla-iddina säilytti asemansa Babylonian kuninkaana.[1]
Sargon valtasi 717 eaa. Karkemišin ja 714 eaa. Musasirin. Molempien valtauksien motivaationa olivat taloudelliset tekijät. Karkemiš sijaitsi merkittävällä Eufratin ylityspaikalla, ja sen avulla pystyi hallitsemaan kansainvälistä kaupankäyntiä. Lisääntyneen vaurauden ansiosta Sargon pystyi aloittamaan 713 eaa. suuren rakennusprojektin: hän perusti uuden pääkaupungin Dur-Šarrukinin.[1]
Sargon pyrki koko valtakautensa ajan laajentamaan Assyrian valtakuntaa, mutta kaukana valtakunnan ydinalueilta sijaitsevien seutujen hallitseminen oli hankalaa. Zagrosvuorilla perustettiin kaksi provinssia 716 eaa., mutta niitä pystyttiin pitämään hallussa vain kahden vuoden ajan. Tabaliin perustettiin provinssi 713 eaa., mutta se kaatui veriseen kapinaan seuraavana vuonna. Sargon onnistui kuitenkin laajentamaan valtakuntaansa 711 eaa. liittämällä siihen filistealaisen Ashdodin ja uusheettiläisen Gurgumin sekä vuonna 708 eaa. Kommagenen.[1]
Sargon onnistui vuonna 710 eaa. lopultakin syrjäyttämään Babylonian kuninkaan Marduk-apla-iddina II:n. Sargon otti kruunun itselleen ja asui seuraavat kolme vuotta Babylonissa, mihin sai paljon kunnianosoituksia ja lahjoja aina Kyproksen ja Bahrainin hallitsijoilta. Sargonin poika Sanherib toimi samaan aikaan hänen sijaishallitsijanaan Nimrudissa.[1]
Sargon palasi 705 eaa. Tabaliin palauttaakseen alueen Assyrian provinssiksi. Hän kohtasi siellä voimakasta vastarantaa ja kuoli taisteluissa.[1] Hänen ruumistaan ei löytynyt, minkä hänen seuraajansa Sanherib tulkitsi huonoksi merkiksi. Hän hylkäsi tämän takia Dur-Šarrukin, jonka rakennustyöt päättyivät keskeneräisinä.[5]
Hallitusaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Sargon II:ta pidetään nykyään yhtenä tunnetuimmista Assyrian kuninkaista, hänen olemassaolonsa varmistui lopullisesti vasta vuonna 1843, kun Khorsabadista löydettiin Sargonin palatsin raunioita ja hänen kuninkaallisten aikakirjojensa muistiinmerkintöjä. Hänen virallisen hallituskautensa pituudesta on poikkeavia käsityksiä, sillä Assyrian limmu-listassa on tietoja hänen hallituskaudestaan ainoastaan 14 vuodelle. Samoin Salmanassar V:n hallituskauden tapahtumia on kahdeksalle vuodelle. Limmu-listassa on seuraava tieto Salmanassar V:n 6. hallitusvuodelle: "Sotilaskomentaja otti johdon". Näin ollen pidetään mahdollisena, että Sargon toimi hallituskautensa kolme ensimmäistä vuotta Salmanassarin sijaisena tämän ollessa jostakin syystä estynyt hoitamasta kuninkaalle kuuluvia tehtäviä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Radner, Karen: Sargon II, king of Assyria (721–705 BC) Assyrian empire builders. 2012. University College London. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 419
- ↑ Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 476–
- ↑ Sargon II, King of Assyria (721–705 BC) Trustees of the British Museum. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Caubet, Annie & Pouyssegur, Patrick: The Ancient Near East, s. 133. Paris: Terrail, 1998. ISBN 2-87939-152-0.
- ↑ Limmu List (858–699 BCE)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sargon II Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Salmanassar V |
Assyrian kuningas 722–705 eaa. |
Seuraaja: Sanherib |
| Edeltäjä: Marduk-apla-iddina II |
Babylonin kuningas 710–705 eaa. |
Seuraaja: Sin-ahhe-eriba |