Tämä on lupaava artikkeli.

Babylon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Babylon
Babylonin ennallistettuja raunioita.
Babylonin ennallistettuja raunioita.
Sijainti

Babylon
Koordinaatit 32°32′11″N, 44°25′15″E
Valtio Irak
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 2300 eaa. – 600 jaa.
Huippukausi 1800–600 eaa.
Sivilisaatio Mesopotamia
Valtakunta Babylonia
Merkitys pääkaupunki
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Commonsissa

Babylon eli Baabel oli suuri ja merkittävä kaupunki Mesopotamiassa. Babylon oli kukoistuskaudellaan 1800–600 eaa. Mesopotamian kaupan, hallinnon, kirjallisuuden ja uskonnon keskus sekä yksi maailman keskeisistä kaupungeista. Babylon tunnetaan erityisesti suurista kaupunginmuureistaan, zikkuratistaan sekä riippuvista puutarhoistaan.

Babylon perustettiin Eufratin varrelle, noin 94 kilometriä Bagdadista lounaaseen, mahdollisesti 2300-luvulla eaa. Kuningas Hammurabi teki Babylonista pääkaupunkinsa 1700-luvulla eaa. Hänen jälkeensä myös Nebukadressar II piti pääkaupunkiaan Babylonissa ja rakensi sen uudelleen aikansa suurimmaksi kaupungiksi. Kaupungin tuho alkoi noin vuonna 538 eaa., kun persialaiset valloittivat sen.

Babylonin rauniokaupunki valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2019.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylon Nebukadressarin aikana 500-luvulla eaa.

Babylon perustettiin Eufratin varrelle nykyisen Al Hillahin kaupungin paikalle Irakissa, noin 94 kilometriä Bagdadista lounaaseen.[2]

Varhaisimmat maininnat Babylonista on päivätyssä taulussa Sargon Akkadilaisen hallituskaudelta 2300-luvulta eaa. Joidenkin lähteiden mukaan hän itse perusti kaupungin, toisten mukaan hän vain rakensi sinne temppeleitä. Kaupungin vaatimattomista alkuvaiheista ei tiedetä mitään siksikin, koska joki on jo peittänyt vanhan kaupungin rauniot sen ensimmäisen vuosituhannen ajalta.[2] Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kaupungin perustivat vasta amorilaiset Urin kolmannen dynastian romahduksen jälkeen.[2]

Myöhemmin Babylonin asema ja väestö taantui vuosisatojen ajaksi. 1900-luvulla eaa. sen valloittivat amorilaiset, kunnes Hammurabi palautti sen kuningaskuntansa pääkaupungiksi 18. vuosisadalla eaa.[3] Babylon oli yksi maailman keskeisistä kaupungeista kukoistuskautenaan noin vuosina 1800–600 eaa.[4] Hammurabi (1795–1750 eaa.) teki Babylonista Mesopotamian tärkeimmän kaupungin. Hän laajensi ja kohotti kaupungin muureja ja rakennutti ylellisiä temppeleitä. Nostettuaan Babylonin maailman suurimmaksi kaupungiksi hän nimesi valtakuntansakin Babyloniaksi.[2]

Heettiläiset ryöstivät heikentyneen Babylonin vuonna 1595 eaa. Kassiitit valtasivat kaupungin heidän jälkeensä ja nimesivät sen Karanduniashiksi. Seuraavaksi kaupungin tuhosi Assyrian kuningas Sanherib. Hänen seuraajansa Assarhaddon rakensi kaupungin uudelleen ja palautti sille sen entisen loiston. Kaupunki kapinoi assyrialaisia vastaan uudelleen Assurbanipalin kaudella, mutta se säästettiin.[2]

Rekonstruoitu Babylonin kaupunginmuurin Ištarin portti Berliinin Pergamon-museossa

Assyrialaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat kaldealaiset. Nebukadressar II (604–561 eaa.) uudisti kaupungin jälleen. Hänen aikanaan sinne rakennettiin muun muassa Ištarin portti sekä kuuluisat riippuvat puutarhat, jotka olivat yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Senaikaiset kirjoitukset yleensä ylistävät kaupungin loistoa, esimerkiksi Herodotoksen mukaan ”kaupungin loistolle ei ole vertaista”.[2]

Babylon oli merkittävä myös juutalaisten historiassa: heidät karkotettiin sinne 500-luvulla eaa. Juudasta useiksi vuosikymmeniksi niin sanotun Babylonin vankeuden ajaksi.[2]

Persialaiset valloittivat Babylonin 539 eaa. laskemalla ensin joen vedenpintaa ja tunkeutumalla kaupunkiin sen muurien alitse. Persialaisten aikanakin Babylon kukoisti taiteen, tieteen ja oppimisen keskuksena. Kyyros Suuri teki kaupungista hallinnollisen keskuksensa.[2] Aleksanteri Suuri valloitti Babylonin 331 eaa. mutta säästi sen tuholta. Hän purki kaupungin suuren zikkuratin aikomuksenaan rakentaa se uudelleen entistä hienompana. Aleksanterin ennenaikaisen kuoleman vuoksi uuden zikkuratin rakentaminen ei koskaan edes alkanut.[2]

Aleksanterin jälkeen pääkaupunkiasema siirtyi Seleukeiaan, jonne myös osa asukkaista muutti 275 eaa.[3] Vuosisatoja kestäneiden sotien aikana Babylon hylättiin ja raunioitui. Kaupunki hautautui lopullisesti hiekkaan 600-luvulla muslimivalloitusten myötä.[2]

Pinta-ala ja väkiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylon oli levittäytynyt Eufratin molemmille rannoille. Palatsi, Mardukin temppeli ja muut keskeiset rakennukset sijaitsivat kuitenkin itärannalla. Kaupungin keskusta oli nelikulmainen muureilla rajattu alue, jonka pinta-ala oli Nebukadressar II:n valtakaudella noin 4 neliökilometriä. Itärannan kaupunkia ympäröi vielä toinen, ulompi muuri, joka nosti kaupungin pinta-alan lähes 10 neliökilometriin.[5]

Babylonin väkiluvusta on esitetty vaihtelevia arvioita. Suurimmat arviot liikkuvat sadoissa tuhansissa. Muinaisen Lähi-idän tutkijat käyttävät usein oletusta, jonka mukaan suurkaupunkien väestötiheys oli 200 asukasta hehtaaria kohden. Mikäli näin oli myös Babylonissa, kaupungissa olisi ollut lähes 200 000 asukasta. Osa ulommasta kaupungista lienee kuitenkin ollut asumaton. Keskustan väkiluku olisi saattanut olla noin 80 000.[5]

Arviot Babylonin väkiluvusta ovat vain suuntaa-antavia. Joka tapauksessa kyse oli ajalleen poikkeuksellisen suuresta kaupungista. Vasta uusimmalla ajalla Babylonia suuremmat kaupungit alkoivat muuttua tavallisiksi.[5]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonin pääjumala Marduk oli koko Mesopotamian pääjumala. Babylonissa sijaitsi Mardukin temppeli ja zikkurat, joka tunnettiin nimellä Etemenanki.[6] Nebukadressar II:n valtakaudella Babylon oli koko Mesopotamian uskonnollisen elämän, oppineisuuden ja kirjallisuuden keskus.[5]

Nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Robert Koldewey suoritti vuonna 1899 Babylonin ensimmäiset arkeologiset kaivaukset.[2] 1900-luvun alun kaivauksissa löydettiin muun muassa Ištarin portin osia, jotka vietiin näytteille Berliiniin. Babylonissa on nykyisin portin jäljitelmä, jonka kautta vierailijat tulevat alueelle. Alkuperäistä kaupunginmuuria on kuitenkin vielä jäljellä.[7]

Irakin presidentin Saddam Husseinin aikana Babylonissa suoritettiin kaivauksia ja tutkimuksia, jotka arkeologien mukaan vahingoittivat aluetta. Saddam myös rakensi raunioiden päälle omia palatsejaan ensin 1980-luvun alussa ja myöhemmin 1990-luvulla. Kun Yhdysvallat valtasi Irakin vuonna 2003, sen sotilaat ottivat alueen väliaikaisesti haltuunsa.[7] Kaupunkia ovat käyttäneet tukikohtanaan yhdysvaltalaiset ja puolalaiset sotilasjoukot.[4]

Babylonista vain kaksi prosenttia on kaivettu esille. Alue on nykyisin avattu turismille, yli 13000 irakilaista vieraili vuonna 2012. [8] 5. heinäkuuta 2019 Babylonin alue merkittiin Unescon maailmanperintökohteeksi. [9] Nykyään tuhannet ihmiset elävät vanhan kaupungin ulkoseinän sisällä ja yhteisöt kehittyvät nopeasti rakentamista rajoittavista laeista huolimatta. [10] Rauniokaupunki on myös laajenevan teollisuuden uhkaama: sen itäisen osan ja muurin läpi on esimerkiksi vedetty öljyputki.[7]

Babylonin rauniot 180 asteen panoraamakuvassa.
Babylonin rauniot 180 asteen panoraamakuvassa.

Vertauskuvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylon mainitaan Raamatussa lukuisia kertoja, aina kielteisessä yhteydessä. Tunnetuin kertomus on Babylonissa sijainneesta Baabelin tornista, jonka kerrottiin aiheuttaneen maailmaan kielten sekasorron.[2]

Babylon on myös rastafariuskonnon mukaan tila, jossa tavoitellaan rahaa ja materiaa. Se on Raamatusta otettu vertauskuvallinen ilmaus, jota käytetään usein kuvaamaan länsimaisen yhteiskunnan rappiotilaa.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Babylon Unesco. Viitattu 11.12.2020.
  2. a b c d e f g h i j k l Mark, Joshua J.: Babylon 28.4.2011. Ancient History Encyclopedia. Viitattu 9.3.2014.
  3. a b Babylon Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.3.2014.
  4. a b Muinainen Babylon kärsii sotilaiden kourissa Yle.fi 15.1.2005. Viitattu 16.7.2020.
  5. a b c d Spek, Bert (R. J.) van der: Feeding Hellenistic Seleucia on the Tigris and Babylon. (Paper presented at Seventh International Conference on Urban History: European City in Comparative Perspective, Panteion University, Athens - Piraeus, Greece, 27-30 October 2004, Session: The Ancient City in a European Perspective: feeding the ancient city.) Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  6. Babylon – Capital City of Babylonia about.com. Viitattu 9.3.2014.
  7. a b c Arwa Damon: Bringing Babylon back from the dead 5.4.2013. CNN. Viitattu 9.3.2014.
  8. https://whc.unesco.org/document/168481
  9. https://whc.unesco.org/en/news/2002/
  10. https://whc.unesco.org/document/168481
  11. Rastafari – An Introduction for Beginners about.com. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Babylon.