Assurbanipal

Assurbanipal metsästämässä.

Assurbanipalin kirjaston kokoelmiin kuulunut savitaulu. Taulussa on katkelma Gilgames-eepoksesta. British Museumin kokoelmat.

Assurbanipal (myös Aššurbanipal) oli Assyrian kuningas 669–627 eaa.. Häntä pidetään Assyrian viimeisenä suurena kuninkaana. Hän oli kuninkaana kuuluisa siitä, että hän osasi itse lukea ja kirjoittaa. Assurbanipal kokosikin suuren kirjaston.

Assurbanipalin edeltäjän Assarhaddonin jälkeen valtakunta oli jakautunut kahtia, Assyriaan ja Babyloniaan. Babyloniaa hallitsi Assurbanipalin veli Šamaš-šum-ukin. Assurbanipal hyökkäsi Babyloniaan ja tuhosi sen pääkaupungin Babylonin. Hän hallitsi rautaisella otteella ja murskasi myöhemmätkin kansannousut Babyloniassa ja Egyptissä. Assurbanipal valloitti myös Elamin, Foinikian, Armenian sekä suuren osan Arabiaa. Assurbanipalin aikana Assyrian kulttuuri ja taide saavuttivat kukoistuksensa. Niniven, Assyrian pääkaupunin, Assurbanipalin kirjastosta on säilynyt suuri kokoelma savitauluja.

Assurbanipalin henkivartijoita. Korkokuva Assurbanipalin palatsissa Ninivessä n. 645 eaa. Nykyään Louvressa.

Nuoruus

Assurbanipal oli Sanheribin pojanpoika. Sanheribin omat pojat murhasivat hänet, ja yksi pojista, Assarhaddon, valittiin kuninkaaksi. Assurbanipal valittiin erityiseen kuninkaalliseen kasvatukseen isänsä Assarhaddonin hovissa. Assurbanipal kävi temppelikoulua, jossa opetettiin muun muassa tähtitiedettä ja tähdistä ennustamista, matematiikkaa, nuolenpääkirjoitusta, uhrieläinten teurastamista ja ennustamista uhrieläimen maksasta.

Assurbanipal oli uskonnollinen, sivistynyt ja älykäs mies, joka kykeni johtamaan Assyriaa paremmin kuin isänsä Assarhaddon. Vuonna 672 eaa. kuningas Assarhaddon nimitti poikansa Assurbanipalin kruununprinssiksi.

Kuninkuus

Assurbanipalin noustessa kuninkaaksi hänen armeijansa oli sotaretkellä Egyptissä ja voitti Egyptin faaraon Taharkan vuodessa. Assyrian sotilaat tunkeutuivat Egyptin pääkaupunkiin, Thebaan, jossa ryöstelevät sotilaat kohtelivat asukkaita julmasti. Foinikiassa merilinnoitukseen saarrettu Tyyroksen kuningas antautui välttääkseen Theban kohtalon.

Šamaš-šum-ukia tukivat Elam, Egypti sekä aramealaiset ja arabian heimot. Assyrian armeija eteni pian piirittämään Babylonia ja muita maan kaupunkeja. Babyloniassa alkoi suuri nälänhätä ja sairaudet levisivät. Assurbanipalin mukaan ihmiset söivät toisiaan. Elamissa vallitsi kaaos, ja sen lähettämä arabialainen kameliosasto pakeni Babyloniin taisteluista.

Vuonna 648 eaa. assyrialaiset kostivat saarretulle Babylonin kaupungille ryöstäen, kiduttaen, tappaen ja polttaen siellä. Šamaš-šum-ukin paloi kuoliaaksi palatsiinsa, mutta temppeleitä ei tuhottu. Jo vuonna 664 eaa. Babyloniaan hyökänneessä Elamissa vahvistui assyrialaisvastainen mieliala. Assyrialaiset hyökkäsivät Teummanin johtamaan Elamiin tappaen sen kuninkaan ja hänen poikansa. Pian Elamissa nousi kapina, minkä jälkeen Persia valtasi maan. Assurbanipalin viimeisistä hallitusvuosista tiedetään hyvin vähän, koska nuolenpääkirjoituksia ei ole säilynyt.

Uskonto

Babylonialainen kuun jumala Sin oli Assurbanipalille tärkeä uskonnollisista ja poliittisista syistä. Kuun palvonnan keskuspaikkoja olivat Ur ja Harran. Sumerinkielinen sana Kharran tarkoittaa tietä ja on paikkakunnalle kuvaava, koska Harran sijaitsi aasikaravaaniteiden risteyskohdassa. Assurbanipal määräsi suoritettavaksi peruskorjauksen kuun jumala Sinin temppelissä Harranissa. Temppelin nimi E-khulkhul tarkoittaa Ilojen taloa. Assurbanipal valitsi yhden veljistään temppelin kulttipapiksi. Täydenkuun aikaan valkopukuiset kulttipapit suitsuttivat jumalan kuvalle temppelissä ja suorittivat ihmisuhrin. Kasvavan kuun ja vähenevän kuun aikaan uhrattiin nautaeläimiä, sillä härän sarvien ajateltiin muistuttavan ylöspäin osottavaa kuun sirppiä. Sarvekas päähine oli kuunpalvojien tunnus. Kulttimenoissa teurastetun naudan uhriveri pirskotettiin kuun jumalan patsaan päälle ja lihat keitettiin padassa.

Loppuelämä

Nimrudin kaupunkiin Assurbanipal muun muassa loi suuren kirjaston, jonne hän keräsi yli 5000 savitaulua. Asurbanipalin elämän loppupuolella nousi monia eri oppositioryhmiä. Sotaintoilijat olivat häntä vastaan, ja Babyloniaan myönteisesti suhtautuvat syyttivät häntä Babylonin julmasta hävityksestä. Hänen pahin vastustajansa kenraali Sinshumlishirin johtama armeija kaappasi vallan ja pakotti kuninkaan lähtemään sisäiseen maanpakoon Harraniin. Harrania hän hallitsi kuolemaansa asti ennen vuotta 627 eaa.

Perheen riidat

Vuonna 671 eKr. Aasarhaddonin vielä ollessa kuninkaana tähdistäennustajat olivat laskeneet, että kaksi täydellistä kuunpimennystä sattuu varsin lähelle toisiaan ja niiden välisenä aikana kuun jumala Sin uhkaa kuninkaan henkeä. Loitsupapit ehdottivat kuninkaan sijaisen valitsemista kuunpimennysten väliseksi ajaksi. Näin tehtiin, Aasarhaddon piilotteli, kunnes uhka oli väistynyt ja sitten surmautti kuninkaan sijaisen ja tämän vaimon, ilmeisesti lepytelläkseen kuun jumalaa.

Assurbanipal Raamatussa

Koska Raamatun Vanha Testamentti kirjoitettiin hyvin samaan aikaan kuin Assyrian kuningas Assurbanipal hallitsi, on monien historioitsien mukaan hänet voitu mainita Raamatussa. Raamatussa mainitaan nimeltä Assurbanipalin isä Assarhadon sekä isoisä Sanherib, mutta Assurbanipaliin saatetaan viitata "Assyrian kuninkaana".

Muun muassa näin viitataan Sanheribiin ja Assarhadoniin Raamatun Toisessa kuninkaiden kirjassa luvussa 19, jakeessa 37:

»Kun kuningas Sanherib kerran oli jumalansa Nisrokin pyhäkössä rukoukseen kumartuneena, hänen poikansa Adrammelek ja Sareser löivät miekalla hänet hengiltä ja pakenivat sitten Araratin maahan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Assarhaddon.»
(2. kuninkaiden kirja 19:37 (KR92))

Assyrian kuningaskuntaan viitataan Raamatussa myös sen rappeutumisen yhteydessä Assurbanipalin hallintokauden jälkeen, mikä saattaa viitata siihen, että Assyrian valtakunnan viimeinen loistokausi oli Assurbanipalin aikana. Muun muassa noin 600-luvun puolivälissä eaa. kirjoitetussa Nahumin kirjassa viitataan Assyrian ja sen pääkaupungin, Niniven, tuhoutumiseen.

Lähteet

• Gwendolyn Leick ym.: The Babylonian World uodiyala.edu.iq. 4.7.2007. Viitattu 7.10.2025.

Kirjallisuutta

• Ito, Sanae: Royal Image and Political Thinking in the Letters of Assurbanipal. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015. ISBN 978-951-51-0972-9 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

Edeltäjä: Assarhaddon

Assyrian kuningas 669–627 eaa.

Seuraaja: Assur-Etil-Ilani