Sin (jumala)
Sin (akkadialainen nimi: Sîn, Suen, sumeri: Nanna, valaisija) oli sumerilaisessa ja mesopotamialaisessa mytologiassa esiintynyt kuun jumala. Häntä palvottiin Babyloniassa, Assyriassa, Harranissa ja Sumerissa. Sin oli Enlilin ja Ninlilin poika.
Sinin vaimo oli Ningal, ja heidän lapsiaan olivat auringon jumala Utu (Shamash) ja Venuksen jumalatar Inanna (eli Ištar). Sin muodosti lastensa kanssa jumalten taivaallisen kolminaisuuden.[1]
Nannan pääpyhättöä Urissa oli nimeltään E-giš-šir-gal ("suuren valon talo"). Sinin pyhättö sijaitsi Harranissa ja oli nimeltään E-khul-khul ("ilojen talo"). Myöhemmin alun perin erillisiset jumaluudet Nanna ja Sin alkoivat viittata samaan jumalaan, vain eri nimillä. Sin on yleensä kuvattu vanhana parrakkaana miehenä joka kantaa sirppiä ja ratsastaa siivekkäällä härällä. Kuuhun liitettynä jumaluutena häneen liitettiin myös luku 30, joka on noin sama määrä kuin kuunkierron mukaisen kuukauden kesto päivinä (tarkalleen noin 29 ja puoli päivää).