Ur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee muinaista kaupunkia. Sanan muista merkityksistä, katso Ur (täsmennyssivu)
Urin suuri zikkurat
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki
Urin standaari. Sumerilaisia sotajoukkoja esittävä paneeli 26. vuosisadalta eaa.

Ur (Raamatun vanhassa käännöksessä Kaldean Uur) oli muinainen kaupunki Etelä-Mesopotamiassa eli nykyisessä Etelä-Irakissa Nasiriyahin kaupungin lähellä Eufratin eteläreunalla. Kaupungin rakensivat sumerilaiset ja se oli Uus-Sumerin pääkaupunki noin 2100 eaa. Ur oli maailman laajin kaupunki noin 2030–1980 eaa., jolloin siellä asui 65 000 asukasta. Urin mahtiasema päättyi elamilaisten ja amorilaisten hyökkäykseen noin 1950 eaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urin paikalta on löytynyt asutuksen merkkejä jo 7000 vuoden takaa Ubaid-kaudelta. Kaupunki sijaitsi kaupankäynnin kannalta edullisesti Persianlahden kärjessä joen lähellä, joten sinne syntyi asutusta. Vanhimman dynastian kaudella 2900–2330 eaa. Ur oli hallitsijasukujen asuinpaikka. Palatsien ja temppelien jäljet tuolta ajalta ovat kadonneet, mutta kuninkaallinen hautausmaa taide-esineineen on säilynyt.[1]

Lyhyen akkadilaisvallan jälkeinen uusi sumerilaisdynastia 2100–2000 eaa. nosti Urin vallan ja vaurauden historialliseen huippuunsa. Elamilaisten armeija hävitti kaupungin, mutta pian kaupunki kukoisti jälleen. Babylonian kuningas Hammurapin (1792–1750 eaa.) aikana Ur menetti itsenäisyytensä sekä poliittisen ja taloudellisen merkityksensä. Se säilyi asuttuna vielä toista tuhatta vuotta ja hylättiin noin 400 eaa.[1] Hylkäämisen syitä olivat jokien muutokset, kuivuus ja Persianlahden suiston siirtyminen.

Raamatun mukaan Abraham oli kotoisin Urista, jossa hän sai kehotuksen Jumalalta jättää sukunsa ja kotinsa ja lähteä Palestiinaan. Raamatun omien ajoitusten mukaan Abraham lähti Urista noin 2100 eaa.[2]

Kaupungin jäänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urissa on suuri Kuun jumalalle Nannalle pyhitetty Urin zikkurat eli temppelipyramidi. Urista on löydetty myös varhaisdynastisen III-kauden kuninkaanhautoja vuodelta 2600 eaa. rikkaine hautalahjoineen, joista tunnetuin on muun muassa taisteluja esittävä Urin standaari. Kuninkaanhautoja Urissa tehtiin jo Uruk-kaudella noin 3500 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Edens, Christopher: Kadonneet kaupungit, s. 80–81. (toim. Paul G. Bahn). Otava, 2001 (alkuteos 1997). ISBN 951-1-16315-9.
  2. Joshua J.Mark: Ur 28.4.2011. Ancient History Encyclopedia. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.