Ninive

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Austen Henry Layardin 1800-luvulla tekemä Niniven ennallistus.
Ninive, Assyria, nykyinen pohjois-Irak.
Ninive, Assyria, nykyinen pohjois-Irak.
 Ninive
Niniven sijainti nykyisessä Irakissa.

Ninive on Mesopotamian vanhimpia kaupunkeja ja muinaisen Assyrian pääkaupunki.

Assyrian kuningas Sanherib teki Ninivestä pääkaupunkinsa kahdeksannella vuosisadalla eaa. Hän parannutti kaupungin kastelujärjestelmää ja rakennutti ”palatsin vailla vertaa”. Se oli kooltaan 210 × 200 metriä. Palatsi koostui yli 80 huoneesta, joista suurin osa oli koristeltu veistoksin. Tuohon aikaan Ninive oli noin seitsemän neliökilometrin laajuinen, siellä oli 15 porttia ja 18 kanavaa toi vettä kaupunkiin.

Meedialaiset ja babylonialaiset hävittivät Niniven maan tasalle vuonna 612 eaa.[1] Jäljelle ei jäänyt edes raunioita. Kaupunkia on kaivettu esiin 1800-luvulta alkaen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Ninive sijaitsi Tigris- ja Khosrjokien rannalla. Sen pinta-ala oli seitsemän neliökilometriä. Kaupunkialue oli pituudeltaan oli 12-kilometrinen. Sen rauniot sijaitsevat nykyisen Mosulin laitamilla.

Ninive oli tärkeän Välimereltä Intian valtameren rannikolle johtavan maantien varrella, ja sen kautta kulki rikkauksia ja kauppatavaraa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisen Niniven yksinkertaistettu kartta kaupunginmuureineen ja portteineen.

Niniven varhaishistoria alkoi 6000-luvulla eaa., jolloin alueen ensimmäiset asukkaat rakensivat paikalle neoliittisen maatalouskylän. Asuttaminen ajoittui samaan aikaan läheisten Hassunan ja Samarran kulttuurien kanssa, joiden katsotaan kuuluvan kupari-kivikauden ensivaiheisiin. Sittemmin kylällä oli yhteyksiä eteläiseen Mesopotamiaan, minkä voi päätellä alueelta löytyneiden kivisirppien ja myöhemmin myös keramiikan tyylistä. Vuoden 3000 eaa. tienoilla keramiikka sai sumerilaisia vaikutteita, ja akkadilaisella kaudella se lienee joutunut etelästä tulleiden vaikutteiden kohteeksi. Vaikka Ninive oli vanha kaupunki, se ei ollut vielä Vanhan Assurian aikana kovin merkittävä paikka, koska hallitsijat keskittyivät kehittämään muita keskuksia.[2]

1930-luvulla tehtyjen kaivausten perusteella yli 80 prosenttia kaupungin kukoistuksen ajasta oli esihistoriallisena kautena.[3] Ninive mainitaan vuodesta 1800 eaa. lähtien. Niniven perustajana pidetään Mesopotamian kuningas Nimrodia. Ninive oli Ištar-jumalattaren palvonnan keskus. Niniven kaupunki oli 14. vuosisadalla eaa. Mitannin vasalli.lähde?

Niniven talousalueeseen kuuluu Tepe Gawra, ikivanha autioitunut asutuskumpu. Sen uumenista muinaistutkijat ovat kaivaneet esiin temppelin muurin, jonka sisään on piilotettu ihmisuhreina poltettujen lasten jäännöksiä. Mesopotamialaisissa palvontamenoissa papit ja papittaret riisuivat vaatteensa ja olivat alasti uhritoimitusta suorittaessaan, kuten meidän ajallemme säilyneistä kivikaiverruksista ja taidereliefeistä näkyy. Ishtar oli "himon jumalatar" ja "koirien valtiatar", sillä hänellä oli lemmensuhteita eläimiinkin. Nuolenpääkirjoituksissa kerrotaan kaikkialle Mesopotamiaan levinneestä temppeliprostituutiosta, Ishtar itse palvottuna pääprostituoituna. Tyttöjä ja poikia myytiin silvottaviksi orjiksi temppeleihin.[4]

Kaupungin vahva laajentuminen alkoi 800-luvulla eaa. Assyrian kuningas Sanherib rakennutti kaupungista 700-luvulla eaa. todella ihmeellisen ja rakensi sinne vertaansa vailla olevan palatsinsa.[5] Niniven kaupunginmuurissa oli 15 porttia, ja 18 kanavaa ohjasi sinne vettä ympäröiviltä kukkuloilta. Sanheribin poika Assurbanipal rakensi kaupunkiin suuren kirjaston ja määräsi vanhoja kirjoituksia kerättäväksi ja kopioitavaksi sen aarteiksi. Kaupungista onkin löydetty yli 20 000 tekstin kokoelma. Vuonna 612 eaa. Assyriaan tuskastuneet naapurikansat tuhosivat Niniven yhteisvoimin, vain 14 vuotta Assarhaddonin kuoleman jälkeen. Tästä tuhosta kaupunki ei enää koskaan toipunut entiselleen. Kaupungin alueella asuttiin kuitenkin vielä pitkään. [6]

Maininnat Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinainen Lähi-itä israelilaisten näkökulmasta, Raamatussa käytetyt maiden nimet.

Raamatussa Ninive mainitaan ensimmäisen kerran Ensimmäisen Mooseksen kirjan jakeessa 10:11: "Sieltä hän (Nimrod) siirtyi Assyriaan ja rakensi Niniven."[7]

Ninive mainitaan Raamatussa Israelin pitkäaikaisen vihollisvaltion, Assyrian, pääkaupunkina useita kertoja, etenkin Kuningasten kirjoissa ja Aikakirjoissa. Esimerkiksi jakeissa 2. Kun. 19:36 ja Jes. 37:37 se mainitaan Assyrian pääkaupunkina. Se mainitaan myös Joonan kirjan jakeissa 3:3 ja 4:1, joiden mukaan Joona itsekin asui siellä jonkin aikaa. Näiden kohtien mukaan kaupunki olisi ollut niin laaja, että kävelymatka sen ympäri olisi kestänyt kolme päivää, mikä merkitsisi, että Niniven ympärysmitta olisi ollut noin 100 kilometriä. Todennäköisesti tähän on kuitenkin luettu itse kaupungin ohella myös sen lähiseudun kylät. Siinä tapauksessa tämä suunnilleen pitäisikin paikkansa, mikäli rajana pidetään kaupungin läheisyydessä eri puolilla sijainneita Kouyunjikin, Nimrudin, Karamlesin ja Khorsabadin linnakkeita. Joonan kirjassa Niniveä pidettiin jumalattomana ja syntisenä kaupunkina, jonka Herra uhkasi tuomita, mutta sitä ennen hän oli lähettänyt Joonan sinne saarnaamaan, jotta niniveläiset katuisivat syntejään.

Nahumin kirja sisältää lähes yksinomaan Niniveä vastaan suunnattuja profeetallisia ennustuksia. Esimerkiksi jakeissa 1:14 ja 3:19 sen ennustetaan täydellisesti tuhoutuvan. Näin tapahtuikin, mitä myöhäisemmätkin profeetat, esimerkiksi Sefanja pitivät jumalallisena rangaistuksena Assyrian ylpeydestä[8].

Uudessa testamentissa Niniven katumukseen viitataan jakeissa Matt. 12:41 ja Luuk. 11:32.

Arkeologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakilaisten osittain entisöimä Adadin portti ja osa Niniveä ympäröinyttä muuria

Nykyisin Niniven sijainti yhdistetään kahteen kumpulöydökseen, Koyunnjihin ja Nabi Yunaniin, ja kaupungin muureihin. Vuonna 1847 nuori brittiläinen tutkija Austen Henry Layard löysi rauniot. Hän löysi Sanheribin palatsin, jossa on yli 80 huonetta ja valtavat reliefit. Hän löysi myös kuuluisan Assurbanipalin kirjaston.

Nykyajan Ninive[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niniven (Ninawan) maakunta sai 15. lokakuuta 2005 virallisen aseman. Alue on tärkeimmistä sunniarabiprovinsseja. Väestö koostuu pääosin sunniarabeista ja etnisistä vähemmistöistä, kuten kurdeista ja Assyrian kristityistä. Öljytuotannon keskus Mosul on Niniven (Niniwan) maakunnan pääkaupunki. Niniven maakunnalla on tulevaisuudessa suurempi rooli Irakin politiikassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Roaf: ”Nineveh”, Cultural Atlas of Mesopotamia and Ancient Near East, s. 186. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6. (englanniksi)
  2. Niniveh Britannica
  3. Nineveh, Looklex
  4. Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa. Kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella, s. 449, 485. WSOY, 1945.
  5. Paul G. Bahn: ”Ninive”, Kadonneet kaupungit, s. 108. Suomentanut Jaana Iso-Markku. Otava, 1997. ISBN 951-1-16315-9.
  6. Britannica: Niniveh
  7. Genesis 10:11
  8. "Niniven rukous" on varhaimpia Vanhan testamentin profetioita: "Ja Hän ojensi kätensä pohjoista kohti. Sefanja 2:13

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]