Mosul

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mosul
(الموصل)
Al-Mawṣil
Tigris-joki ja silta Mosulissa
Tigris-joki ja silta Mosulissa

Mosul

Koordinaatit: 36°22′0″N, 43°07′0″E

Valtio Irak
Maakunta Ninawa
Väkiluku (2011) 1 475 000[1]
Aikavyöhyke UTC+4

Mosul eli Al-Mawṣil on Irakin toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 2011 kaupungissa oli noin 1,475 miljoonaa asukasta.[1] Se sijaitsee Tigris-joen varrella maan pohjoisosassa, 400 km Bagdadista luoteeseen. Asukkaiden joukossa on useiden etnisten ryhmien ja uskontojen edustajia, kuten kurdeja, aramealaisia, arabeja ja turkkilaisia.

Mosulin yliopisto on perustettu vuonna 1967. Se antaa opetusta kaikkiaan sadassa eri oppiaineessa.[2]

Mosulin museossa oli merkittävä kokoelma Assyrian aikaisia esineitä, mutta sotien aikana museon kokoelmia ryöstettiin ja vandalisoitiin.[3]

Mosulin lentokentällä on yksi kiitotie, joka on rakennettu 1920-luvulla. Sotien jälkeen lentokenttä avattiin kansainväliselle liikenteelle 2007, mutta teknisten ja turvallisuusongelmien takia ensimmänen kansainvälinen lento lähes 20 vuoden tauon jälkeen saapui vuonna 2009.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mosul sijaitsee Tigrisjoen länsirannalla ja sitä vastapäätä on Assyrian muinaisen pääkaupunki Ninivein rauniot. Kaupungin arabiankielinen nimitys Al-Mawṣil on johdettu liittymistä tarkoittavasta sanasta waşala, joka puolestaan viittaa useisiin eri Tigrisin sivujokiin, jotka liittyvät yhteen virtaan Mosulin alueella. Itse kaupunki on rakennettu jokialangosta törröttävälle laakiolle. Mosul hallitsee alankoa samaan tapaan kuin Ninive ennen Mosulin perustamista. Paikan läpi on kulkenut historian saatossa useita kauppareittejä ja tämän takia kaupunki on ollut kauapan paikallinen keskus.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

500-luvulla rakennettu pyhän Elian luostari.

Mosulin kaupungin perusti muslimikenraali Utba b. Farqad vuonna 641. Muslimit valloittivat alueen Sassanidien hallitsemalta Persialta ja heitä ennen paikalla sijaitsi kaksi linnoitusta Tigrisjoen molemmin puolin. Itärannalla olleen linnoituksen nimi oli Ninive vanhan Assyrian pääkaupungin mukaan ja länsirannan linnoitus oli todennäköisesti vanha nestoriolainen luostari. Kalifi Marwan II teki kaupungista Jaziran maakunnan pääkaupungin ja rakensi samalla teitä, sekä Tigriksen ylittäviä siltoja. Abbasidien vallan heiketessä Mosul päätyi arabiheimojen perustamien Hamdanidien ja Ukailidien dynastioiden haltuun. Arabeja seurasivat vuonna 1095 turkkilaiset Seldžukit ja heidän jälkeensä Zangidit ja lopulta Badr ad-Din Lu’lu. Zangidien ja Badr ad-Din Lu’lun valtakaudet olivat kasvun aikaa Mosulissa ja he rakennuttivat kaupunkiin useita rakennuksia ja puutarhoja, sekä korjauttivat vanhoja rakennuksia. Turkkilaisten hallitsijoiden valta päättyi Hulagun johtamien mongolien saapumiseen. Kaupunki säästyi ensin tuholta Badr ad-Dinin diplomatian avulla, mutta hänen poikansa valitsi myöhemmin väärän puolen sodassa ja Mosul tuhottiin vuonna 1261. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat muun muassa Timur Lenk ja Safavidit. Osmanit valtasivat kaupunging Safavideilta vuonna 1535.[5]

Osmanien valtakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymää Mosuliin vuodelta 1932.

Osmanihallitsjoiden asettamien paikallisten hallitsijoiden eli paššojen tavoitteena oli tavallisesti kerätä alueelta suurin mahdollinen taloudellinen hyöty ja heidän virkakautensa olivat usein lyhyitä. Vuosien 1638 ja 1700 välillä paššoja oli yhteensä 48. Hallinnollisesti Mosul oli pitkään Diyarbakırin eyaletin alainen sanjak. 1700-luvulla paššojen asemaa hallitsi al-Jalil-suku. Suvun perustaja Abd al-Jalil oli tullut tunnetuksi puolustaessaan kaupunkia Nadir Šahin joukkojen piiritystä vastaan. Saadakseen alueen kiinteämmin valtaansa Osmanit syöksivät viimeisen Jalil paššan vallasta vuonna 1834. Vuonna 1879 Mosulin sanjakista tehtiin vhallinnollisesti vilayet. Itse kaupunki oli kuitenkin taantunut ja sitä vaivasivat sisäiset kiistat muslimien ja kristittyjen välillä, sekä kiistat eri kristittyjen suuntausten kesken.[5]

Itsenäinen Irak[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaöljy muutti laskusuhdanteen Mosulin historiassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueen ottivat haltuunsa britit, jotka olivat kiinnostuneita aleesta nimenomaan öljyn takia. Sykes–Picot-sopimuksen mukaan alueen olisi pitänyt siirtyä Ranskalle, mutta maa suostui brittien valta-asemaan, kun sille taattiin osuus alueen öljyvaroista. Osmanien valtakunnan raunioista syntynyt Turkin tasavalta vaati sekin aluetta itselleen. Kansainliitto päätti lopulta vuonna 1925 antaa alueen vastamuodostetulle Irakille. Uuden valtion keskus oli Bagdadissa. Mosul menetti myös asemansa vilayetin pääkaupunkina, entisen vilayetin alueista muodostettiin erilliset Mosulin, Kirkukin, Arbilin ja al-Sulaimaniyyan maakunnat. Vuonna 1969 Mosulin maakunta jaettiin vielä kahtia Dahukin ja Ninawan maakuntiin. Saddam Husseinin valtakaudella kaupungin väestöä pyrittiin arabialaistamaan ja etnisten puhdistusten kohteeksi joutuivat kaupungin kurdit, assyrialaiset ja turkmeenit. Heidän tilalleen tuotiin arabisiirtolaisia muualta maasta.[5]

Väkivaltaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen sotilas Mosulissa kuvattuna vuonna 2004.

Irakin sodan jälkeen Mosulista tuli amerikkalaisten vastaisen liikkeen linnake. Pommi-iskujen ja ampumisten takia tuhannet kaupungin asukkaat lähtivät pakoon. Väkivaltaisuudet kiihtyivät amerikkalaisten vetäydyttyä vuonna 2011. 6. kesäkuuta 2014 Isis-järjestö ja sen kanssa liittoutuneet sunnalaiset heimosoturit hyökkäsivät kaupunnkiin ja valtasivat sen muutamassa tunnissa.[6] Irakin armeijan joukot pakenivat kaupungista noin pakoon lähteneen kaupungin 150 000 asukkaan mukana.[7]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Mosulissa oli arviolta 1 475 000 asukasta.[1] Suurin osa sen asukkaista on sunnimuslimeja ja etniseltä taustaltaan he ovat arabeja ja kurdeja. Pienemmän ryhmän muodostavat kristityt, jotka jakautuvat useisiin eri kirkkokuntiin. Niitä ovat esimerkiksi nestoriolaiset, syyrialais-ortodoksit, kaldealaiset ja syyrialais-katolilaiset. Vielä pienempiä ryhmiä ovat roomalaiskatolilaiset, protestantit ja armenialais-ortodoksit, joiden yhteisöt ovat syntyneet muuttajien ja lähetystyön kautta. Kaupunkia ympäröivillä vuorilla on lisäksi jesidejä, shabakeja ja mandealaisia.[5] Väkivaltaisuudet 2000-luvulla ovat ajaneet tuhannet kaupungin asukkaat pakolaisuuteen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Iraq: Principal Cities Citypopulation
  2. About us Mosul University 2011
  3. In the North of Iraq Archaelogy 2003
  4. Mosul Airport Prepares to Receive its First International Flight in 19 Years Mawtani
  5. a b c d e Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 259-261. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)
  6. How can militants take over Iraqi cities? BBC News. BBC. Viitattu 26.7.2015. (englanniksi)
  7. a b Militants seize Iraq's second city of Mosul BBC News. BBC. Viitattu 26.7.2015. (englanniksi)
Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.