Mosulin taistelu (2014)
| Mosulin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
? |
|||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
400–2 000 |
noin 10 000 | ||||||
Mosulin taistelu oli ääri-islamilaisen Isis-järjestön hyökkäys Irakin toiseksi suurinta kaupunkia Mosulia vastaan 6.–10. kesäkuuta 2014. Muutamiin satoihin Isisin taistelijaan liittyi paikallisia ja kaupunkia puolustaneiden noin 10 000 vahvuisten irakilaisjoukkojen puolustus mureni joukkojen kääntyessä lopulta pakoon. Tuhansia sotilaita oli saanut surmansa tai jäänyt Isisin vangeiksi. Hieman myöhemmin Isis-järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julistautui kalifiksi Mosulin al-Nurin moskeijassa. Kaupunki oli suurin Isis-järjestön käsiin jäänyt irakilaiskaupunki ja voittonsa jälkeen järjestön taistelijat etenivät aina 150 kilometrin päähän maan pääkaupunki Bagdadista. Mosul vallattiin takaisin vuonna 2017.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki maan koillisosassa. Vuonna 2003 kaupungin asukasluku oli arviolta 1,8 miljoonaa. Sen väestö on koostunut kurdeista, sunnalaisista arabeista ja kristitystä vähemmistöstä.[1] Irakin sodan jälkeen siitä tuli sunnalaisten aseellisten järjestöjen ja al-Qaidan tukikohta. Vuonna 2008 Irakin pääministeri Nuri al-Maliki alkoi korvata kaupungin turvallisuuskoneistossa Irakin sodan jälkeen vaikuttaneita ja epäluotettavina pitämiänsä kurdeja omilla kannattajillaan. Vuonna 2011 kaupungin turvallisuusjoukkojen johtoon nostettiin šiialainen kenraali Mahdi Gharawi, jota oli syytetty poliisijoukkojen täyttämisellä šiialaisilla asejoukoilla, joita syytettiin puolestaan sunnalaisten pidätyksistä ja murhista. Gharawi on kuitenkin itse kieltänyt joukkojensa toimineen väärin.[2]
Vuonna 2013 sunnalaisten ääri-islamilainen ryhmittymä Isis valtasi useita kaupunkeja sunnalaisilla alueilla Länsi-Irakissa.[1] Irakin armeija menetti Anbarin maakunnan taisteluissa nopeasti 6 000 miestä kaatuneina ja 12 000 karanneina. Taisteluiden aiheuttama miehistön, aseiden ja ammusten puute vaikutti myös Mosulissa. Paperilla kaupunkia puolusti 25 000 sotilasta, mutta todellisuudessa heitä lienee ollut enintään 10 000. Irakin armeijan sotilailla oli tapana olla kirjoilla joukko-osastoissaan, mutta he antoivat osan palkastaan upseereilleen ja jäivät vastineeksi saapumatta riveihin. Puolustavat joukot olivat kuitenkin saaneet viitteitä tulevasta hyökkäyksestä etukäteen. Toukokuussa 2014 turvallisuusjoukot pidättivät Isis-järjestön jäseniä, joilta saatiin kuulla hyökkäystä suunnitellun kesäkuun alulle. Gharawi pyysi vahvistuksia Nuri al-Malikilta, mutta pyynnöt torjuttiin armeijan ylemmässä johdossa.[2]
Valtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aamulla 6. kesäkuuta 2014 Isis-järjestön taistelijat saapuivat autosaattueessa Mosuliin aavikosta lännestä Syyrian suunnalta. Kaikkiaan taistelujen kuluessa Syyriasta saapui vähintään sata ajoneuvoa ja 400 taistelijaa. Taistelijat pääsivät läpi vain muutamien sotilaiden miehittämistä tarkastuspisteistä ja aamulla puoli neljältä he olivat saavuttaneet itse kaupungin. Kaupungissa Isis-järjestön taistelijoihin liittyi paikallisia sunneja siten, että muutaman päivän kuluttua heidän joukkojensa määrä oli noussut yli kahteen tuhanteen. Saattueen mukana olleiden aseiden lisäksi Mosulissa taistelijoiden onnistui vallata Irakin armeijan kalustoa ja ajoneuvoja. Joidenkin tietojen mukaan järjestön taistelijat eivät aluksi odottaneet valtaavansa kaupunkia, vaan korkeintaan joitakin osia siitä rajoitetuksi ajaksi.[2] Myös Irakin johto ei aluksi uskonut järjestön tähtäävän kaupungin valloitukseen, vaan että pyrkimyksenä olisi ollut vapauttaa vankeja Mosulin Badooshin vankilasta.[3] Gharawi määräsi joukkonsa ottamaan puolustusasemat siten, että kapinallisia estettäisiin etenemästä edelleen heidän jo valtaamistaan osista Länsi-Mosulissa Tigrisjoelle.[2]
Nuri al-Maliki lähetti Mosulin joukkojen johtoon puolustusministeriön varaesikuntapäällikkö Aboud Qanbarin ja tuolloisen maavoimien komentaja Ali Ghaidanin. Alempiarvoisesta Gharawista tuli heidän alaisensa 7. kesäkuuta. Maliki ohjeisti sotilasjohtoa Bagdadista käsin. Irakilaisjoukot Mosulissa eivät kyenneet vastahyökkäykseen joukkojen puutteen takia. Irakin Kurdistanin presidentti Massoud Barzani oli tarjonnut 7. kesäkuuta kurdien peshmergan apua, mutta tästä oli kieltäydytty Malikin käskystä. 8. kesäkuuta Isis hyökkäsi Mosulin hotellin suunnalla ja tehden pommi-iskun poliisiasemalle al-Uraybin kaupunginosassa. Tuolloin jo tyhjää Mosulin hotellia puolusti noin 30 poliisin erikoisjoukkojen jäsentä. Ghaidan ja Qanbar erottivat paikallisen divisioonan komentajan, kun tämä oli kieltäytynyt lähettämästä joukkojaan hotellin tueksi. Erotus aiheutti epäjärjestystä irakilaisten komentoketjussa.[2]
9. syyskuuta kello puoli viiden aikaan iltapäivällä Isis-järjestön taistelijat tekivät autopommi-iskun Mosulin hotellilla, joka kukistui samana päivänä. Esimerkiksi amerikkalaisten viranomaisten mukaan Mosulin koko puolustus romahti hotellin menetyksen jälkeen. Pian alkoi liikkua huhuja tukikohtiaan polttavista ja virka-asujaan hylkäävistä irakilaisista poliiseista. Myöhemmin illalla Qanbar Ghaidan ilmoittivat vetäytyvänsä ja puolustajien komentokeskus siirrettiin Mosulin itälaidalle. Kenraalit lähtivät joukkoineen suurena kolonnana, joka Gharawi n mukaan tulkittiin paoksi. Pian Itä-Mosulin puolustajat kääntyivät pakoon kuvitellen päällystönsäkin jo paenneen. Ghaidan ja Qanbar hylkäsivätkin lopulta Mosulin ja he saapuivat Irakin Kurdistaniin 10. kesäkuuta. Gharawi johti edelleen pientä joukkoa Länsi-Mosulissa. Lopulta hekin murtautuivat ulos Mosulista Tigrisjoen ylittäneen sillan läpi ja edelleen kohti pohjoista.[2]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mosulin romahtaessa 10. kesäkuuta kaikkiaan neljä irakilaista divisioonaa oli luhistunut. Tuhansia sotilaita oli surmattu tai jäänyt vangiksi. Isis-järjestön taistelijat etenivät edelleen nopeasti kohti etelää, saavuttaen pian alueita vain 150 kilometrin päässä maan pääkaupunki Bagdadista.[2] Mosul jäi kuitenkin lopulta suurimmaksi järjestön käsiin jäämistä irakilaiskaupungeista.[1] Hieman valtauksen jälkeen Isis-järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julistautui kalifiksi Mosulin al-Nurin moskeijassa.[4] Irakin armeija palasi kaupunkiin vasta vuoden 2016 lopussa ja Mosulin taistelu kesti kahdeksan kuukauden ajan.[5]
Kaupungin menetys johti lopulta pääministeri Malikin eroon. Qanbar ja Ghaidan jäivät eläkkeelle. Syyn kaupungin menetyksestä sai niskoilleen Gharawi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mosul Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Ned Parker, Isabel Coles, Raheem Salman: Special Report: How Mosul fell - An Iraqi general disputes Baghdad's story Reuters. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Judit Neurink: Isis in Iraq: The fall of Mosul to the jihadists was less of a surprise to Baghdad than many were led to believe The Independent. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
- ↑ IS destroys Mosul mosque where leader Baghdadi declared caliphate Deutsche Welle. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Khaled al-Ramahi, Maher Chmaytelli: Iraq declares end of caliphate after capture of Mosul mosque Reuters. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)