Irakin Kurdistan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herêmî Kurdistan/ هه‌رێمی کوردستان,
إقليم كردستان العراق
Irakin Kurdistan
Flag of Kurdistan.svg Coat of Arms of Kurdistan.svg
lippu vaakuna

Iraqi Kurdistan in Iraq (de-facto and disputed hatched).svg

Valtiomuoto Irakille kuuluva itsehallinnollinen alue

presidentti Massoud Barzani

pääministeri Nechirvan Barzani

Pääkaupunki Arbil

Pinta-ala
– yhteensä 40 643 km² (sijalla )

Väkiluku (2017[1]) 5 765 043 (sijalla )

Viralliset kielet kurdi, arabia

Valuutta Irakin dinaari (IQD)

– per asukas BKTL (2012)[2]: 22 738 USD/hlö

HDI (2012) 0,750 [2] (sijalla )

Aikavyöhyke GMT+3

Itsenäisyys
Irakin itsehallintoalue

11. maaliskuuta 1970

Lyhenne

Kansainvälinen
suuntanumero
+964

Kansallislaulu Ey Reqîb

Irakin Kurdistan eli Kurdistanin autonominen alue on Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue. Irakin Kurdistanin hallinnollinen elin on Kurdistanin aluehallitus, ja Irakin perustuslaki on tunnustanut käytännössä 1990-luvulta lähtien olemassa olleen autonomisen alueen vuodesta 2005.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin Kurdistan sijaitsee maan pohjoisosassa. Se koostuu aluehallinnon päätöksen mukaisesti neljästä (Irakin aluehallinnon mukaan kolmesta)[3] kuvernoraatista Dahuk, Erbil, Halabja ja Sulaimaniyya. Näistä Halabjan maakunta on Kurdistanin itsensä julistama maakunta (2014–). Irakin Kurdistan on vuoristoista aluetta. Vuoret ovat keskimäärin 2 400 metriä korkeita, mutta korkeimmat huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin. Alueen läpi virtaavat Sirwan- ja Tigrisjoet sivujokineen. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila on yli 40, joskus jopa 50 Celsius-astetta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Irak perustettiin Osmanien valtakunnan entisistä Kirkukin, Bagdadin ja Basran vilayeteista Yhdistyneen kuningaskunnan saatua alueen haltuunsa ensimmäisen maailmansodan seurauksena.[5] Sèvresin rauhansopimukseen sisältyi suunnitelma mahdollisesti itsenäisestä Kurdistanista, mutta kolme vuotta myöhemmin Turkin kanssa solmittu Lausannen sopimus jätti lopulta kurdit osaksi alueen uusia hallitsijoita.[6] Irakista tuli Kansailiiton mandaattialue brittien valvonnasta ja Faisal I:tä tuli maan kuningas. Vastaitsenäistyneen valtion asukkaista oli kurdeja noin 20 prosenttia. Kurdit kapinoivat jatkuvasti maan syntyhetkistä alkaen. Esimerkiksi vuonna 1919 brittien kuvernööriksi asettama Mahmud Barzinji julistautui Kurdistanin kuninkaaksi vuonna 1919 ja johti useita kapinoita brittejä vastaan. Barzinjin kukistuttua lopulta vuonna 1931 kurdien poliittiseksi johtajaksi Irakissa nousi mullah Mustafa Barzani.[5]

Irakin kuningaskunta päättyi vallankaappaukseen 14. heinäkuuta 1958. Uuden väliaikaisen perustuslain artikla 23 tunnusti kurdit arabien kumppaneiksi uudessa tasavallassa, mutta valtion ja kurdien välille puhkesi silti yhteenottoja jälleen syyskuussa 1961, ja ne jatkuivat ajoittain 1960-luvun ajan. Vuoden 1958 vallankaappauksella valtaan noussut kenraali Abdulkarim Qasim kukistui uudessa vallankaappauksessa helmikuussa 1963. Baath-puolue nousi hetkellisesti valtaan hänen jälkeensä ja vakiinnutti valtansa kahdella erillisellä vallankaappauksella vuonna 1968. Baath-puolueen johtaja Saddam Hussein neuvotteli vuonna 1970 Mustafa Barzanin kanssa maaliskuun manifestin, jonka perusteella kurdeille myönnettiin huomattavan suuri autonomia. Kumpikaan puoli ei lopulta kuitenkaan luottanut toiseensa, ja yhteenotot alkoivat jälleen vuonna 1974. Irakin–Iranin sodan aikana kurdit asettuivat Iranin puolelle, ja Saddam kosti tämän kemiallisin asein kansanmurhan mittakaavan saaneen al-Anfal-kampanjan aikana[5] Ali Hasan al-Majidin johdolla.[7]

Saddamin hyökättyä Kuwaitiin Yhdysvaltojen johtama liittouma kukisti Irakin armeijan nopeasti Persianlahden sodan aikana vuonna 1991. Sodan loppupuolella kurdit ja Irakin šiialaiset aloittivat epäonnistuneet kapinat Saddamia vastaan. Kapinoiden verinen kukistaminen ja syntyneet pakolaisvirrat saivat Yhdysvallat julistamaan lentokieltoalueet Irakin ylle. Tämä mahdollisti tällöin yhä tunnustamattoman Irakin Kurdistanin perustamisen, joka kärsi kuitenkin vielä 1990-luvun puolivälissä sisällissodasta Kurdistanin demokraattisen puolueen eli KDP:n ja Kurdistanin isänmaallisen liiton eli PUK:n välillä. Maaliskuussa 2003 alkaneessa Irakin sodassa kurdit tukivat Yhdysvaltoja, ja Saddamin kukistuttua Irakin uusi lokakuun 2005 perustuslaki tunnusti Kurdistanin aluehallituksen Irakin liittovaltion osaksi. Sodan jälkeen Kurdistan säästyi suurimmaksi osaksi sunnien ja šiialaisten välisesltä konfliktilta, joka vaivasi maan muita osia. Muusta maasta poiketen Kurdistanissa harjoitettiin onnistuneesti demokratiaa ja alueen talous nousi.[5]

Pohjois-Irakin kiistellyt alueet ennen vuotta 2014.
  Kurdistanin aluehallituksen alainen kiistelty alue.
  Irakin keskushallinnon alainen kiistelty alue.

Maan jakautuminen kuitenkin paheni entisestään ääri-islamistisen Isis-järjestön vallattua alueita vuonna 2014. Kurdistanin asevoimat eli peshmerga valtasi kiistellyn Kirkukin alueen estääkseen sen joutumisen Isisin käsiin. Kirkuk on yksi useista alueista, jonka omistuksesta Irakin Kurdistan on kiistellyt keskushallinnon kanssa. Heinäkuussa 2014 Kurdistanin presidentti Massoud Barzani julisti Kurdistanin järjestävän kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta äänestyssuunnitelmia lykättiin sittemmin Irakin hallinnossa tapahtuneiden muutosten ja tämän seurauksena keskushallinnon ja Kurdistanin välien lieventymisen johdosta.[8]

Kansanäänestys itsenäisyydestä järjestettiin 25. syyskuuta 2017.[9] Viranomaisten mukaan äänestämässä kävi 72,6 % äänioikeutetuista, joista 92 % äänesti itsenäisyyden puolesta.[10] Äänestyksen tulos ei kuitenkaan sido Kurdistanin aluehallitusta laillisesti.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdistanin alueen hallinnon mukaan Irakin Kurdistanin väkiluku oli vuonna 2017 yhteensä 5,765 miljoonaa.[1] Kurdien lisäksi alueella asuu myös muita kansallisuuksia, kuten assyrialaisia, kaldealaisia turkmeeneja, armenialaisia ja arabeja.[12] Alueen väestön valtaosa harjoittaa sunnalaista islamia ja sen shafi'ilaista koulukuntaa. Alueella on myös kristitty vähemmistö, joka jakautuu useisiin eri kirkkoihin. Muita uskonnollisia vähemmistöjä ovat esimerkiksi jesidit ja kakait.[13] Irakin Kurdistanin virallisia kieliä ovat kurdi ja arabia. Alueella puhuttu kurdin kieli jakaantuu soranin ja kurmandžin murteisiin. Myös arabiaa käytetään ja ymmärretään laajalti.[14]

Vuonna 2012 kehitystasoa kuvaava inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) oli Irakin Kurdistanille 0,750 (korkea, tasoltaan Turkin HDI:n luokkaa), mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko Irakin HDI (0,694, niukasti keskitason puolella).[2]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peshmergan T-55 panssarivaunu.

Kurdistanin aluehallitus valitsi vuonna 2005 Kurdistanin demokraattisen puolueen johtajan Massoud Barzanin Irakin Kurdistanin ensimmäiseksi presidentiksi, ja hän voitti presidentinvaalit vuonna 2009. Kurdistanin demokraattinen puolue ja Kurdistanin isänmaallinen liitto sopivat sisällissodan rikkomat välinsä vuonna 2002, ja puolueet ovat sittemmin hallinneet aluetta yhdessä osallistuen kuitenkin vaaleihin erillisinä puolueinaan. Oppositioryhmät ovat kritisoineet kahden valtapuolueen menettelyä, jota on pidetty mahdollisena uhkana demokraattisille instituutioille.[15]

Irakin Kurdistanin parlamentissa on 111 edustajaa, joiden viimeisimmät vaalit pidettiin syyskuussa 2013.[16] Kurdistanin aluehallinnolla ei ole voimassaolevaa perustuslakia. Kurdistanin parlamentti äänesti perustuslakiesityksestä vuonna 2009, mutta se ei tullut voimaan, koska sitä ei vahvistettu kansanäänestyksellä.[11]

Peshmerga muodostaa Irakin Kurdistanin alueelliset asevoimat. Peshmerga on jakautunut kahden valtapuolueen joukkoihin, jotka yhdessä hallinnoivat virallisesti aluehallinnon alaisia joukkoja. Peshmergalla on kaiken kaikkiaan arviolta 100 000–150 000 jäsentä.[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdialue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa Irakissa, ja hallinto on toiminut tehokkaasti, minkä johdosta Kurdistanista on tullut houkutteleva alue ulkomaisille investoijille. Erityisesti turkkilaisyritykset ovat tehneet alueella laajoja investointeja. Myös uusien asuntojen rakentaminen on voimakasta, ja alueen rauhallisuus houkuttelee myös etelän varakkaampaa arabiväestöä muuttamaan alueelle.[18]

Kurdistanin aluehallituksen pääasiallinen tulonlähde on öljy.[19] Aluehallituksen mukaan alueen öljyvarannot ovat noin 45 miljardia barrelia.[20] Öljynhinnan maailmamarkkinahintojen laskeminen on 2010-luvulla johtanut taloudellisiin vaikeuksiin. Irakin keskushallinnon kanssa solmitun sopimuksen perusteella aluehallitus saa 17 prosenttia maan öljytuloista, mutta aluehallitus on syyttänyt Irakin keskushallintoa sopimuksen rikkomisesta ja se on myynyt öljyä suoraan esimerkiksi Turkin kautta. Keskushallinto on puolestaan keskeyttänyt budjettimaksunsa kurdeille, jotka ovat sittemmin velkaantuneet. Korruptio on yksi paikallisen talouden suurimmista ongelmista.[19]

Keskimääräinen bruttokansantulo (BKTL) oli Irakin Kurdistanissa 22 738 USD henkeä kohden, kun se koko Irakissa oli 12 738 USD henkeä kohden.[2] Kurdistanin alue kuuluu korkean tulotason alueisiin. Seudun vuoden 2012 BKTL vastasi tuolloisia Portugalin tai Slovenian keskimääräisiä tulotasoja.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Indicators Kurdistan Regional Government, krso.net. (englanniksi)
  2. a b c d Iraq Human Development Report 2014. Iraqi Youth Challenges and Opportunities (Maakuntakohtaiset ja Irakin Kurdestanin HDI-arvot taulukossa 1 (Table 1. Human Development Index (HDI) and its componets). Lähtöaineisto vuodelta 2011–2012, joten vuonna 2014 julkaistut indeksit kuvaavat vuoden 2012 tilannetta) Ministry of Planning, Iraq. Viitattu 25.9.2015. (englanniksi)
  3. Iraqi Kurdistan US Business Council in Iraq. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  4. Kurdistan's geography and climate Kurdistan Regional Government. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  5. a b c d Michael M. Gunter: Historical Dictionary of the Kurds, s. 136-139. 2. p.. The Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-6751-2. (englanniksi)
  6. Who are the Kurds? BBC News. BBC. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  7. 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling 25.2.2010. BBC. Viitattu 5.11.2012. (englanniksi)
  8. Iraqi Kurdistan profile BBC News. BBC. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  9. Iraqi Kurdistan referendum: High turnout in independence vote BBC News. BBC. Viitattu 26.9.2017. (englanniksi)
  10. Iraqi Kurds decisively back independence in referendum BBC News. BBC. Viitattu 28.9.2017. (englanniksi)
  11. a b Could the Kurdish referendum derail statehood? The Washington Post. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  12. Kurdistan Regional Government: The people of the Kurdistan Region (englanniksi)
  13. Religious freedom and tolerance Kurdistan Regional Government. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  14. The Kurdish language Kurdistan Regional Government. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  15. Iraqi Kurdistan profile - Leaders BBC News. BBC. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  16. The Kurdistan Parliament Kurdistan Regional Government. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  17. The Military Balance 2017, s. 563. IISS / Routledge, 2017. ISBN 978-1857439007. (englanniksi)
  18. Silminnäkijä: Irakin ihme Yle Elävä arkisto 1.8.2013, päivitetty 5.8.2014
  19. a b Amberin Zaman: Is the KRG heading for bankruptcy? Al-Monitor. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  20. Sam Wilkin: Why Kurdish Oil Is a Wild Card for Markets: QuickTake Q&A Bloomberg. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  21. GNI per capita, Atlas method (current US$) Worldbank. Viitattu 25.9.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]