Irakin Kurdistan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herêmî Kurdistan/ هه‌رێمی کوردستان,
إقليم كردستان العراق
Irakin Kurdistan
Flag of Kurdistan.svg Coat of Arms of Kurdistan.svg
lippu vaakuna

Iraqi Kurdistan in Iraq (de-facto and disputed hatched).svg

Valtiomuoto Irakille kuuluva itsehallinnollinen alue

presidentti Massoud Barzani

pääministeri Nechirvan Barzani

Pääkaupunki Arbil

Pinta-ala
– yhteensä 40 643 km² (sijalla )

Väkiluku (2015[1]) 5 472 436 (sijalla )

Viralliset kielet kurdi, arabia

Valuutta Irakin dinaari (IQD)

– per asukas BKTL (2012)[2]: 22 738 USD/hlö

HDI (2012) 0,750 [2] (sijalla )

Aikavyöhyke GMT+3

Itsenäisyys
Irakin itsehallintoalue

11. maaliskuuta 1970

Lyhenne

Kansainvälinen
suuntanumero
+964

Kansallislaulu Ey Reqîb

Irakin Kurdistan eli Kurdistanin autonominen alue on Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin Kurdistan sijaitsee maan pohjoisosassa. Se koostuu aluehallinnon päätöksen mukaisesti neljästä (Irakin aluehallinnon mukaan kolmesta)[3] kuvernoraatista Dahuk, Erbil, Halabja ja Sulaimaniyya. Näistä Halabjan maakunta on Kurdistanin itsensä julistama maakunta (2014–). Irakin Kurdistan vuoristoista aluetta. Vuoret ovat keskimäärin 2 400 metriä korkeita, mutta korkeimmat huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin. Alueen läpi virtaavat Sirwan- ja Tigris-joet sivujokineen. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila on yli 40, joskus jopa 50 Celsius-astetta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin Baath-puolue myönsi Kurdistanille autonomian jo vuonna 1970, mutta itsehallinto oli tuolloin vain näennäistä. Vuosikymmenen loppupuolella alueen kurdit kärsivät laajamittaisesta Irakin hallinnon terrorista. Vuosina 1978–1979 noin 600 kurdien kylää poltettiin ja yli 200 000 kurdia joutui pakenemaan alueelta. Irakin-Iranin sodan aikana Iranin kanssa liittoutuneita kurdeja Irakin armeija suoritti alueella lukuisia joukkomurhia al-Anfal-operaatiossaan Ali Hasan al-Majidin johdolla.[5] Noin 2 000 kylää tuhottiin ja 182 000 kurdia murhattiin.

Vuoden 1990 kansannousun tuloksena Kurdistan saavutti käytännössä autonomian YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman myötä ja Irakin sodan aikoihin se säilyi Irakin rauhallisimpana seutuna. Turkki on syyttänyt maiden raja-aluetta Kurdistanin työväenpuolueen sissien turva- ja piilopaikaksi ja armeija on tehnyt alueelle pienimuotoisia operaatioita.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 ruokaa öljystä -ohjelman arvion mukaan Irakin Kurdistanin väkiluku oli 3 757 058.lähde? Kurdien lisäksi alueella elää myös muita kansallisuuksia kuten assyrialaisia, turkmeeneja, armenialaisia, arabeja ja kaldealaisia.[6] Kurdistanin alueen hallinto ilmoitti vuoden 2015 väkiluvuksi 5,47 miljoonaa.[1]

Vuonna 2012 kehitystasoa kuvaava inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) oli Irakin Kurdistanille 0,750 (korkea, tasoltaan Turkin HDI:n luokkaa), mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko Irakin HDI (0,694, niukasti keskitason puolella). Keskimääräinen bruttokansantulo (BKTL) oli Irakin Kurdistanissa 22 738 USD henkeä kohden, kun se koko Irakissa oli 12 738 USD henkeä kohden. Irakin Kurdistan siis vaikutti nostavasti koko Irakin HDI-mittarilukuun että BKTL-tasoon.[2] Kurdistanin alue lukeutuu korkean tulotason alueisiin. Seudun vuoden 2012 BKTL vastasi tuolloisia Portugalin tai Slovenian keskimääräisiä tulotasoja.[7]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alussa Arbil nimitettiin Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungiksi. Erbilissä toimii oma aluehallitus, jonka muodostaa Kurdistanin demokraattinen puolue ja Kurdistanin isänmaallinen liitto liittolaistensa Irakin kommunistisen puolueen ja Kurdistanin työväenpuolueen kanssa. Alueen hallituksen pääministerinä on toiminut vuodesta 1999 lähtien Nechervan Idris Barzani.

Virallisesti Kurdistanin autonomisen alueen aluehallinto kattaa Irakin Erbilin, Dahukin ja Sulaimaniyyan sekä Halabjan maakunnat. Käytännössä Kurdistanin autonomisen alueen valta ulottuu osittain myös Kirkukin, Diyalan, Salah al-Dinin ja Ninawan maakuntiin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdialue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa Irakissa ja hallinto on toiminut tehokkaasti, minkä johdosta Kurdistanista on tullut houkutteleva alue ulkomaisille investoijille. Erityisesti turkkilaisyritykset ovat tehneet alueella laajoja investointeja. Myös uusien asuntojen rakentaminen on voimakasta ja alueen rauhallisuus houkuttelee myös etelän varakkaampaa arabiväestöä muuttamaan alueelle.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Indicators Kurdistan Regional Government, krso.net. (englanniksi)
  2. a b c Iraq Human Development Report 2014. Iraqi Youth Challenges and Opportunities (Maakuntakohtaiset ja Irakin Kurdestanin HDI-arvot taulukossa 1 (Table 1. Human Development Index (HDI) and its componets). Lähtöaineisto vuodelta 2011–2012, joten vuonna 2014 julkaistut indeksit kuvaavat vuoden 2012 tilannetta) Ministry of Planning, Iraq. Viitattu 25.9.2015. (englanniksi)
  3. Iraqi Kurdistan US Business Council in Iraq. Viitattu 20.1.2013.
  4. Kurdistan Regional Government: Kurdistan's geography and climate Viitattu 20.1.2013.
  5. 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling 25.2.2010. BBC. Viitattu 5.11.2012. (englanniksi)
  6. Kurdistan Regional Government: The people of the Kurdistan Region (englanniksi)
  7. GNI per capita, Atlas method (current US$) Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 25.9.2015. (englanniksi)
  8. YLE Silminnäkijä: Irakin ihme

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]