Kiš

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia pohjoisessa Sumerissa. Kis on myös puolalainen konepistooli.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurri
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki
Kišin sijainti satelliittikuvan päälle piirrettynä.
Kiš ja muutamia muita muinaissumerilaisia kaupunkeja kartalla.

Kiš oli muinainen kaupunki nykyisen Irakin eteläosassa muinaisessa pohjoisessa Sumerissa.

Kišin paikalla nykyään sijaitseva Tell al-Uhaymir on suhteellisen lähellä muinaista Babylonia, 80 km nykyisestä Bagdadin kaupungista etelään nykyisessä Babilin kuvernöörikunnassa Irakissa. Kiš oli Eufratin lähellä ja kattaa nykyään 40 rauniokumpua soikealla suunnilleen 8x3 km alalla[1]. Kish asutettiin Jemdet Nasr-aikakauden alussa. Sumerilaiset kutsuivat Kišin aluetta nimellä Uri. Sinne saapuneiden itäseemiläisten on väitetty kukistaneen Urukun valta-aseman noin 3100 eaa. Itäseemiläisten vaikutus olisi alkanut alueella 4. vuosituhannen alkupuoliskossa. Kišin lisäksi Abu Salabikh oli protoakkadilainen keskus, muita itäseemiläisiä alueita olivat Ebla, Mari ja Nagar.

Sumerilaisen jälkikäteen laaditun kuningasluettelon mukaan suuren tulvan jälkeinen kuningas Gushur oli Kišistä, joka luultavasti pohjoisen sijaintinsa takia kärsi tulvasta vähiten. Kišiä hallitsi tulvan jälkeen Jushur[1]. Monissa varhaisissa Kišin kuninkaiden nimissä on seemiläistä akkadia ei sumerilaista kieltä. Etanaa edeltävät Kišin varhaiset kuninkaat on nimetty akkadilaisesti eläinten mukaan esim Zuqaqip "Skorpioni". Kuningasluettelon mukaan Kišin 12. kuningas Etana "nousi taivaaseen ja vakautti maat". Rouxin mukaan Etana olisi hallinnut niinkin aikaisin kuin 3000 eaa[2]. Ensimmäinen aikalaiskaudelta peräisin olevilla arkeologisilla löydöillä historialliseksi varmistettu kuningas Enmebaragesi kaappasi perimätiedon mukaan itäisen elamin aseet. Tämä tapahtui noin 2700-2500 eaa[3].

Enmabaragesin poika Aga (Agga) oli Urukin kuninkaiden "kalastaja Dumuzin" ja Gilgamešin poliittinen vastustaja[1] ja soti Gilgamešia vastaan[3]. Kuningasluettelo ei mainitse esimerkiksi hamazin lyöneeksi väitettyä Utuqia/Uhubia ja Mesilimiä. Kišiä vallitsi yhdessä vaiheessa nainen, alkujaan kapakanpitäjä Kubau[1].

Kišin kuningas rakensi jossakin vaiheessa suurvallan ja monet kuninkaat sanoivat tämän jälkeen itseään "Kišin kuninkaiksi" eli kutsuivat itseään nimellä Lugal. Akkadin, Urin ja jopa jotkut Babylonin kuninkaat tunnettiin Kišin kuninkaina[1]. Monet Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä. Kišin jumaluus oli Zababa. Alkujaan suurvallan rakentaja Akkadin Sargon Suuri oli Kišin kuninkaan Ur-Zababan juomanlaskija.

Kišistä on löydetty eräitä vanhimpia tunnettuja kuvakirjoituksia, ajalta noin 3200 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Englanninkielisen Wikipedian artikkeli Kish Sumer.
  2. Roux, Georges (1971) "Ancient Iraq" (Penguin, Harmondsworth)
  3. a b http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Sumer#1st_Dynasty_of_Kish
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kish Sumer

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kish.