Kiš

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia pohjoisessa Sumerissa. Kis on myös puolalainen konepistooli.
Kišin sijainti satelliittikuvan päälle piirrettynä.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki
Kiš ja muutamia muita muinaissumerilaisia kapunkeja kartalla.

Kiš oli muinainen kaupunki nykyisen Irakin eteläosassa muinaisessa pohjoisessa Sumerissa. Kišin paikalla nykyään sijaitseva Tell al-Uhaymir onsuhteellisen lähellä muinaista Babylonia, 80 km nykyisestä Bagdadin kaupungista etelään nykyisessä Babilin kuvernöörikunnassa Irakissa.

Kish oli Eufratin lähellä ja kattaa nykyään 40 rauniokumpua soikealla suunnilleen 8x3 km alalla[1].

Kish asutettiin Jemdet Nasr-aikakauden alussa.

Sumerilaisen jälkikäteen laaditun kuningasluettelon mukaan suuren tulvan jälkeinen kuningas oli Kišistä, joka luultavasti pohjoisen sijaintinsa takia kärsi tulvasta vähiten. Kishiä hallitsi tulvan jälkeen Jushur[1]. Monissa varhaisissa Kishin kuninkaiden nimissä on seemiläistä akkadia ei sumerilaista kieltä. Etanaa edeltävät Kishin varhaiset kuninkaat on nimetty akkadilaisesti eläinten mukaan esim Zuqaqip "Skorpioni". Kuningasluettelon mukaan Kishin 12. kuningas Etana "nousi taivaaseen ja vakautti maat". Rouxin mukaan Etana olisi hallinnut niinkin aikaisn kuin 3000 eaa[2].

Ensimmäinen aikalaiskaudelta peräisin olevilla arkeologisilla löydöillä historialliseksi varmistettu kuningas Enmebaragesi kaappasi perimätiedon mukaan itäisen elamin aseet. Tämä tapahtui noin 2700-2500 eaa[3].

Enmabaragesin poika Aga (Agga) oli Urukin kuninkaiden "kalastaja Dumuzin" ja Gilgamešin poliittinen vastustaja[1] ja soti Gilgamešia vastaan[3]. Kuningasluettelo ei mainitse esimerkiksi hamazin lyöneeksi väitettyä Utuqia/Uhubia ja Mesilimiä.

Kishiä vallitsi yhdessä vaiheessa nainen, alkujaan kapakanpitäjä Kubau[1].

Kišin kuningas rakensi jossain vaiheessa suurvallan, ja monet kuninkaat sanoivat tämän jälkeen itseään "Kišin kuninkaiksi" eli kutsuivat itseään nimellä lugal. Akkadin, Urin ja jopa jotkut Babylonin kuninkaat tunnettiin kishin kuninkaina[1].

Monet Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä. Kišin jumaluus oli Zababa. Alkujaan suurvallan rakentaja Akkadin Sargon Suuri oli Kišin kuninkaan Ur-Zababan juomanlaskija.

Kišistä on löydetty eräitä vanhimpia tunnettuja kuvakirjoituksia ajalta noin 3200 eaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kish.


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e
    Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[1]]
  2. Roux, Georges (1971) "Ancient Iraq" (Penguin, Harmondsworth)
  3. a b http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Sumer#1st_Dynasty_of_Kish

Koordinaatit: 32°33′N, 44°39′E