Evankeliumi Luukkaan mukaan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Evankeliumi Luukkaan mukaan
Τὸ κατὰ Λουκᾶν εὐαγγέλιον
Raamattu
Uusi testamentti
Luukkaan evankeliumin loppu, Codex Alexandrinus.
Luukkaan evankeliumin loppu, Codex Alexandrinus.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Luukas
Kirjoituspaikka Kesarea[1]
Kohde kreikkalaiset
Ajoitus n. 60–62 jaa.[1]
Teksti
Genre evankeliumi
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne Luuk.
Lukuja 24
Jakeita 1151
Edeltävä:
< Mark.
Seuraava:
Joh. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Evankeliumi Luukkaan mukaan eli Luukkaan evankeliumi (m.kreik. Τὸ κατὰ Λουκᾶν εὐαγγέλιον, To kata Lūkan euangelion) on järjestykseltään kolmas Uuden testamentin evankeliumeista. Perinteisesti sen kirjoittajana on pidetty evankelista Luukasta, joka kirjoitti myös Apostolien teot.

Luukkaan, Markuksen ja Matteuksen evankeliumeja kutsutaan yhdessä synoptisiksi evankeliumeiksi, koska niiden sisällöt muistuttavat toisiaan. Luukkaan evankeliumin lähteinä ovat toimineet Markuksen evankeliumi, Q-lähde sekä kirjoittajan oma erityisaineisto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelista Luukas. Frans Hals, n. 1625.

Luukas laati kaksiosaisen teoksen, joista Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesusta ja vastaavasti Apostolien teot kertoo evankeliumin jälkeisestä ilosanoman levittämisestä. Luukas oli tuottelias kirjoittaja, ja yli neljännes Uuden testamentin teksteistä on hänen.[2]

Luukkaan väitetään kirjoittaneen sekä Luukkaan evankeliumin että Apostolien teot. Kirjoittajan nimeä ei kuitenkaan mainita missään vaiheessa, vaan kirjat liitettiin Luukkaan nimeen toisella vuosisadalla. Yleensä kyseessä katsotaan olevan Luukas, joka mainitaan Paavalin kirjeissä.[3]

Paavalin kirjeissä mainittu Luukas oli ammatiltaan lääkäri.[4] Sen sijaan Evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittaja Luukkaasta tiedetään varmasti vain, että hän oli yleissivistynyt historioitsija ja kirjailija.[3]

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmän käsityksen mukaan Markuksen evankeliumi on vanhin, ja Matteus ja Luukas ovat käyttäneet sitä lähteenään. Tämän lisäksi Matteuksella ja Luukkaalla on tekstiä, jota ei löydy Markuksen evankeliumista. Tästä on päätelty, että heidän käytettävinään oli Markuksen evankeliumin lisäksi toinen yhteinen kirjallinen lähde, jota tutkijat kutsuvat Q-lähteeksi.[5]

Vanhan käsityksen mukaan Luukas kirjoitti suoraan Paavalin ohjeistuksessa tai jopa sanelusta. Näin evankeliumin katsotaan olevan kirjoitettu ennen Apostolien tekoja, jonka kirjoitusajankohdaksi on määritelty vuodet 63–64] Luukkaan evankeliumin ajoitusta Apostolien tekoja edeltävään aikaan tukee myös se, että Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee kirjan alussa sen olevan jatkoa aikaisemmalle kirjeelleen[6], siis Luukkaan evankeliumille. Konservatiivit ajattelevat siis, että evankeliumi olisi kirjoitettu vuosien 60–63 välillä. Tällöin Luukas olisi ollut Kesareassa, jossa Paavali oli vankeudessa. Joidenkin näkemysten mukaan se olisi kirjoitettu jo joskus vuosien 40–60 välillä.

Tekstistä itsestään voi kuitenkin päätellä, että se on kirjoitettu käyttäen useita erilaisia lähteitä, sen sijaan että se olisi kirjoitettu sanelusta. Kriittisemmät tutkijat eivät myöskään pidä varmana sitä, että kirjoittaja olisi Luukas.

Yleisemmin tutkijat uskovat, että koska Markuksen evankeliumi, jonka uskotaan olleen yksi "Luukkaan" lähteistä, olisi kirjoitettu vuonna 70 tapahtuneen Jerusalemin tuhon jälkeen, myös Luukkaan evankeliumin täytyisi olla huomattavasti nuorempi kuin vuodelta 70. Samoin koska evankeliumissa Jeesuksen paluun odotus ei ole niin korostettu ja sanoma on kuvattu yleismaailmallisemmaksi kuin muissa evankeliumeissa, se viittaisi siihen, että se olisi kirjoitettu paljon myöhemmin kuin perinteisen näkemyksen mukaisina vuosina 60–70. Tähän perustuen evankeliumille on esitetty erilaisia ajoituksia vuosien 80 ja 150 väliltä, jolloin myös Apostolien teot ajoitettaisiin samoille vuosille.

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Luukas olisi käyttänyt evankeliumia kirjoittaessaan tukenaan Josephuksen laajasti levinnyttä teosta Juutalaisuuden muinaisajat, joka on kirjoitettu noin vuonna 95 [1]. Heidän mukaansa Luukas käyttää ihmisistä ja paikoista samoja kirjoitusasuja ja tekee samat virheet historiallisissa yksityiskohdissa kuin Josephus. Lisäksi hän on selvästi soveltanut joitakin Josephuksen kuvaamia tapahtumia omassa kerronnassaan. Tämä ajoittaisi evankeliumin lähemmäs vuotta 100. (Katso aiheesta myös: Apostolien teot.)

Väittely siitä, kirjoitettiinko evankeliumi ennen vai jälkeen ensimmäisen vuosisadan vaihteen, jatkuu edelleen. Ne jotka väittävät sitä myöhäisemmäksi esittävät, että se on kirjoitettu vastineeksi alkaneelle kirkon hajaannukselle ja nouseville harhaopeille. Ne jotka väittävät sitä aikaisemmaksi esittävät, että kirjoittaja ei ole tietoinen kirkon virkojen hierarkioista (piispojen ja pappien viroista), jotka kehittyivät heti toiselle vuosisadalle siirryttäessä. Perinteisen näkökulman kannattajat haluavat myös säilyttää evankeliumin yhteyden Luukkaaseen, joka oli Paavalin seuraaja.

Vähemmistössä olevien konservatiivisten tutkijoiden mielestä on olemassa hyviä todisteita sille, että Apostolien teot on kirjoitettu ennen Jerusalemin hävitystä vuonna 70, ja että Luukkaan evankeliumi on Apostolien tekojen "ykkösosa" eli tätä vanhempi. Tällöin, jos Luukas on käyttänyt Markusta lähteenään, Markuksen evankeliumin ajoitus siirtyy 50-luvun lopulle. Tämä taas sopii yhteen sen kanssa, että arvostetun papyrologin Carsten Peter Thieden esiin tuoma "Markus-papyrus" on radiohiilimenetelmän mukaan peräisin 60-luvulta.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luuk. 23:47–24:1, Codex Bezae, 500-luku, kreikaksi.

Luukas tavoittelee historiankirjoittamisen tyyliä. Hän on tuntenut ainakin Markuksen evankeliumin ja Q-lähteen. Yleisen käsityksen mukaan Luukas lainaa Q-lähdettä tarkemmin kuin Matteus. Näiden lisäksi Luukas on käyttänyt omia lähteitään lähes puolet kirjasta, joista osa on perimätietoa ja osa on kirjoittajan omasta kynästä.[7]

Farrarin laskelmien mukaan evankeliumin 1151 jakeesta 389 on yhteisiä Matteuksen ja Markuksen kanssa, 176 on yhteisiä vain Matteuksella ja Luukkaalla sekä 41 vain Markuksella ja Luukkaalla. Jäljelle jää 544 omaperäistä jaetta. Näihin sisältyy muun muassa 17 Jeesuksen vertausta, joita ei esiinny muissa evankeliumeissa, esimerkiksi kertomukset laupiaasta samarialaisesta[8] ja tuhlaajapojasta[9]. Luukas myös esittää seitsemän Jeesuksen tekemää ihmettä, joita muissa evankeliumeissa ei ole. Evankeliumi sisältää 28 viittausta Vanhaan testamenttiin.

Luukkaan tyyli on hiotumpaa kuin Matteuksella ja Markuksella. Hänen kreikan kielensä on parempaa, ja sisältää vähemmän hepreasta lainattuja sanoja ja sanontatapoja. Luukas käyttää joitakin latinan kielen sanoja, kuten 'denaari' (rahayksikkö);[10] 'legioona';[11] 'modius' (mittayksikkö);[12] 'assarium' (rahayksikkö)[13] ja 'sudario' (liina).[14] Syyrian tai hepreankielisistä sanoista esiintyy ainoastaan 'sikera', heprean 'shakar', viinintapainen juoma, jota ei kuitenkaan ollut valmistettu rypäleistä vaan todennäköisesti palmusta.

Codex Bezae sisältää 400- tai 500-luvulta olevan varhaisimman kokonaisen Luukkaan evankeliumin käsikirjoituksen. Se sisältää sekä kreikan- että latinankielisen tekstin peräkkäisillä sivuilla. Nykyisin tutkijat eivät pidä Codex Bezaeta merkittävänä alkuperäistekstin lähteenä. Kreikankielinen teksti vaikuttaa kuuluvan käsikirjoitusten päähaarasta syntyneeseen sivuhaaraan, jonka teksti poikkeaa totutusta lukutavasta monissa kohdissa. Vaikka teksti sisältääkin monia korjauksiksi tarkoitettuja kohtia, joiden tarkoituksena on ollut palauttaa teksti muistuttamaan enemmän yleisiä lukutapoja, se on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisia käsikirjoituksia oli liikkeellä vielä 400- ja 500-luvuilla.

Luukkaan evankeliumin jakeet 22:19b–20[15] eivät esiinny kaikkein varhaisimmissa käsikirjoituksissa, ja tämä on merkitty näkyviin useisiin uudempiin käännöksiin.

Tunnettuja osia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaus jouluevankeliumin aiheesta (Stefan Lochner)

Luukkaan evankeliumin tunnetuin osa on sen toisen luvun alku (Luuk. 2:1-20)[16] eli ns. jouluevankeliumi, jossa kerrotaan Jeesuksen syntymästä. Jouluevankeliumin historiallisuutta vastaan on argumentoitu esimerkiksi huomauttamalla, ettei siinä mainittua, keisari Augustuksenn käskystä toimeenpantua verollepanoa ole pystytty yhdistämään mihinkään tunnettuun historialliseen tapahtumaan. Maininnan tarkoituksena olisi näin ollut selittää nasaretilaisen Jeesuksen syntyneen ennustusten mukaisesti Betlehemissä. Lisäksi jää epäselväksi, miksi viimeisillään raskaana ollut Maria olisi lähtenyt matkalle, johon häntä ei olisi tarvittu.

Evankeliumi sisältää myös useita kohtia, joista on tullut varsinkin katolisen ja ortodoksisen kirkon käyttämiä rukouksia tai hymnejä:

Naisnäkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin kanonisiin evankeliumeihin verrattuna Luukas kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota naisiin. Evankeliumissa esiintyy enemmän naishahmoja sekä yksi naisprofeetta, Hanna[21]. Se myös kertoo huomattavassa määrin Elisabetin, Johannes Kastajan äidin[22][23], sekä Marian[24][25] elämistä sekä kuvaa raskausajan tapahtumia[26] Tämä on saanut jotkut tutkijat jopa ehdottamaan, että evankeliumin kirjoittaja olisi ollut nainen. Toinen vaihtoehto on, että Luukas on käyttänyt myös naisia lähteinään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuula, Kari: Paavali: Kristinuskon ensimmäinen teologi. Logos. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3455-2.
  • Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. 2. tarkistettu ja korjattu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.
  2. Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 229–231.
  3. a b Kuula 2001, s. 48–49.
  4. Kol. 4:14
  5. Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 202–203.
  6. Ap. t. 1:1–3
  7. Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 231–234.
  8. Luuk. 10:29–37
  9. Luuk. 15:11–32
  10. Luuk. 7:41
  11. Luuk. 8:30
  12. Luuk. 11:33
  13. Luuk. 12:6
  14. Luuk. 19:20
  15. Luuk. 22:19–20
  16. Luuk. 2:1–20
  17. Luuk. 1:28
  18. Luuk. 1:46–55
  19. Luuk. 1:68–79
  20. Luuk. 2:29–30
  21. Luuk. 2:36–38
  22. Luuk. 1:5–25
  23. Luuk. 1:41–66
  24. Luuk. 1:27–56
  25. Luuk. 2:1–51
  26. Luuk. 1:41–42

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Green, Joel B.: The Gospel of Luke. The New International Commentary on the New Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1997. ISBN 0802823157.
  • Green, Joel B.: The Theology of the Gospel of Luke. New Testament Theology. Cambridge University Press, 1995. ISBN 0521469325.
  • Johnson, Luke Timothy & Harrington, Daniel J.: The Gospel of Luke. Sacra Pagina 3. Liturgical Press, 1991. ISBN 0814658059.
  • Phillips, John: Exploring the Gospel of Luke: An Expository Commentary. The John Phillips Commentary Series 3. Kregel Academic, 2005. ISBN 0825433770.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]