Sanherib

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanherib sotavaunissaan Babylonian sodan aikana.

Sanherib (Akkadiksi: Sîn-ahhī-erība 𒀭𒌍𒉽𒎌𒋢 ), oli Assyrian kuningas arviolta vuosina 704 eaa. – 681 eaa.[1]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heti hallituskautensa aluksi Sanherib tiedusteli papeilta, mikä oli aiheuttanut hänen isänsä kuoleman. Pappien mukaan syynä oli tämän rakennuttama uusi palatsi ja hallituskaupunki Dur-Šarrukin. Sanherib noudatti pappien neuvoa ja siirsi hallintokeskuksensa vuonna 701 Niniveen, josta tuli nyt Assyrian pääkaupunki.[2]

Kun Sanherib oli aloittanut hallituskautensa, olivat Babylonia ja Elam nousseet kapinaan yhdessä aramealaisten heimojen kanssa. Kapina kukistettiin nopeasti ja Sanherib mainitsee piirtokirjoituksessaan, että 208 000 babylonialaista vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kansa ei hyväksynyt sitä, että hän toi babylonialaisten temppeleiden jumaltenkuvat Assyriaan, vaan piti sitä pyhäinhäväistyksenä. Elamilaisia vastaan käydyssä sodassa assyrialaiset hyökkäsivät meritse Persianlahden yli elamisten joukkoja vastaan, mutta elamilaiset hyökkäsivät maitse assyrialaisten selkään. Vain vaivoin sai Sanherib johdettua assyrialaiset voittoon.[3]

Raamatussa mainitaan Sanheribin johtama Jerusalemin piiritys. Juudean kuningas Hiskia suljettiin joukkoineen kaupunkiin. Heidät pelasti assyrialaisen keskuudessa puhjennut rutto.[4]

Assyrian ylimystössä kehkeytyi Sanheribin vastainen salaliitto. Sen johtajana oli hänen oma poikansa Assarhaddon. Salaliittolaiset saivat Sanheribin murhattua vuonna 681 eaa. Salaliiton taustavaikuttajana oli Sanheribin vaimo ja Assarhaddonin äiti, syyrialaissyntyinen Naqia, joka halusi hinnalla millä hyvänsä estää hallitsijan vanhempien poikien pääsyn hallitsijoiksi. Tavallinen kansa ajatteli, että Sanheribin kuolema oli jumalten rangaistus. Sanherib oli tuonut babylonialaisten tärkeimpien jumalten patsaat pakolla Assyriaan. Marduk-jumala oli kansan mielestä rangaissut pyhäinhäväistyksen tehnyttä kuningasta.[5]

Sanherib oli kiinnostunut rakennuttamisesta. Hänen aikanaan rakennutettiin tavallistakin kansaa hyödyntäneitä kanavia ja vesijohtoja. Oman aikansa suurhanke ja insinööritaidonnäyte oli Džervaniin rakennettu 280 metriä pitkä vesijohto, johon käytettiin arviolta 2 000 000 kappaletta kiviä. Lisäksi rakennutettiin vedennostolaiteitta ja otettiin käyttöön uusi tapa valaa pronssia. Monien muiden hallitsijoiden tapaan hän rakennutti uuden palatsin. Sen rakentamiseen käytettiin jo 30 000 kiloa painavia kivenlohkareita, joiden rakennuspaikalle kuljettamiseen piti keksiä menetelmä. Ympäri valtakuntaa perustettiin puutarhoja, joissa yritettiin viljellä uusia kasvilajikkeita. Luultavasti juuri tällöin tuotiin puuvilla ensimmäistä kertaa Intiasta Mesopotomiaan.[6] [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The British Museum (englanniksi)
  2. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 420
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 421-422
  4. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 421
  5. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 421-422
  6. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 421-422
  7. The Great City: Nineveh in the Age of Sennacherib Journal of the Canadian Society for Mesopotamian Studies (2008), 13-20.
Edeltäjä
Sargon II
Assyrian kuningas
705–681 eaa.
Seuraaja
Assarhaddon
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.