Baabelin torni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee myyttistä rakennelmaa. Baabelin torni on myös Pieter Brueghel vanhemman maalaus.
Pieter Brueghel vanhemman maalaus Baabelin torni (1563).

Baabelin torni (hepr. ‏מִגְדַּל בָּבֶל‎, migdal bavel; vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Babylonin torni, heprean sanasta bavel ’sekaannus’, assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili ’Jumalan ovi’) oli muun muassa Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen (1. Moos. 11) mukaan korkea torni, jota Nooan jälkeläiset[1] ryhtyivät rakentamaan vedenpaisumuksen jälkeen Baabelin[2] kaupunkiin.

Raamatun mukaan ihmiskunta tunsi olevansa yksikielinen ja yksimielinen, ja he halusivat rakentaa tornin maamerkiksi ja tavoittaakseen taivaan. Siksi Jumala sekoitti ihmisten kielet ja ihmiset hajaantuivat ympäri maailmaa. Kertomus on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmiskunnan jakautumisesta eri kansoihin, joilla on omat kielensä.

Mesopotamian zikkuratit, Etemenanki keskellä Babylonissa.

Baabelin tornilla lienee viitattu Etemenanki-temppeliin, joka oli rakennettu Babylonian pääjumala Mardukille. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä.[3] Kaupungissa olleet juutalaiset nimittivät Etenemankia Baabelin torniksi.[4] Rakennus oli seitsemänkerroksinen ja noin 90 metriä korkea zikkurat, joka oli kaupungissa hallitsevalla paikalla.[5] Sitä käytettiin tähtitieteellisiin havaintoihin.[2]

Porrasramppi Urissa, missä on parhaiten säilynyt zikkurat.
  1. Kodin uusi tietosanakirja, s. 70.
  2. a b Tietojätti, s. 91.
  3. ”Baabelin torni”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
  4. Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 92.
  5. Matti Konttinen (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, s. 78.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]