Jaakobin paini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustave Doré: Jaakob painii enkelin kanssa

Jaakobin paini on Vanhan testamentin Ensimmäisen Mooseksen kirjan (1. Moos. 32:23–33) sekä Hoosean kirjan 12. luvussa kuvattu tapahtuma, jossa Jaakob painii koko yön ajan tuntemattoman miehen kanssa. Aamun koittaessa mies siunaa Jaakobin ja antaa hänelle nimen Israel (hepr. ‏יִשְׂרָאֵל‎, Jisrael; hepreaksi ”Jumala kamppailee” tai ”hallitsee”).

Jaakob itse luonnehti tapahtunutta: ”Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa.”

Jaakob rakensi tapahtuman johdosta alttarin ja antoi sille nimeksi ”El-Elohe-Israel” (hepr. ‏אֵל אֱלֹהֵי יִשְׂרָאֵל‎, El Elohe Jisrael; 1. Moos 33:20), ”El, Israelin Jumala”.

Jaakobista tuli Israelin 12 heimon kantaisä. Tilanne tapahtui Jaakobin matkalla takaisin Kaanaanmaahan, luvattuun maahan. Aihe on saanut suurta suosiota kuvataiteilijoiden keskuudessa, mm. Rembrandt (1659), Gustave Doré (1855), Eugène Delacroix (1861), Alexander Louis Leloir (1865), Léon Bonnat (1876), Gustave Moreau (1878), Paul Gauguin (1888).

Jaakobinpainiksi kutsutaan tilannetta, jossa henkilö joutuu ratkaisemaan suuren sisäisen ristiriidan.

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.