Sodoma ja Gomorra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hakusana ”Gomorra” ohjaa tänne. Gomorra on myös elokuva Gomorra (elokuva).
John Martinin "Sodoman ja Gomorran tuhoaminen" (1852)

Sodoma ja Gomorra olivat Raamatun mukaan kaksi Kuolleenmeren alueella sijainnutta kaupunkia. Sodoma ja Gomorra olivat rajakaupunkeja: niitä käytettiin rajaamaan kanaanilaisten alue. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 19. luvun jakeet 23–30 kertovat, kuinka Jahve hävitti kaupungit. Kaupungit tuhoutuivat raamatuntekstin mukaan asukkaiden paheellisuuden takia:

»Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle. Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin.»
(1. Moos. 19:24–25. Vuoden 1992 suomennos.)

Soarin kaupunki, johon Loot perheineen pakeni, säästyi tuholta. Raamatun mukaan Sodoma ja Gomorra sijaitsivat lähellä Kuolluttamerta.

Sodomaa ja Gomorraa käytetään vertauskuvina tuhoutuville tai turmeltuneille paikoille. Luukkaan evankeliumissa Jeesus vertaa tuomiopäivää Sodoman ja Gomorran hävityksiin.[1]

Kertomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodoman ja Gomorran tarinan päähenkilö on Abrahamin veljenpoika Loot, joka lähetti Abrahamin matkalle Urista Kanaaniin. Koska hän piti Jordanian hedelmällisestä laaksosta, hän päätti jäädä Sodoman kaupunkiin.

Sodoman ja läheisen Gomorran asukkaat olivat kuitenkin vihastuttaneet Jumalan vallitsevan elämäntapansa takia. Jumala oli luvannut Abrahamille, että jos Sodomassa olisi vähintään kymmenen synnitöntä, hän ei tuhoaisi kaupunkia vaan antaisi anteeksi koko paikalle. Tämän jälkeen enkelit menivät Sodomaan ihmismuodossa selvittämään, kuinka moni kaupungin "vanhurskas" mies ei ole rikkonut Herran käskyjä. Kaupungin porttien edessä enkelit tapasivat Lootin, joka tervehti heitä kunnioittavasti ja kutsui heidät taloonsa majoittumaan. Vaikka enkelit sanoivat alun perin haluavansa jäädä yöksi ulos, he suostuivat lopulta nauttimaan Lootin vieraanvaraisuudesta.

Muukalaiset eivät olleet vielä nukahtaneet, kun Sodoman kaupungin miehet, sekä nuoret että vanhat, piirittivät Lootin taloa. He sanoivat ääneen: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat luoksesi tänä iltana? Tuo heidät ulos luoksemme, että voimme yhtyä heihin." (1 Moos. 19:5) Loot meni ulos, sulki oven perässään ja yritti rauhoittaa kaupungin kiivaita asukkaita. Hän kutsui miehiä veljikseen ja pyysi vieraita olemaan tekemättä mitään pahaa. Loot tarjosi ihmisille jopa kahta tytärtään, jotka olivat vielä neitsyitä, jos vain hänen vieraansa jätettäisiin rauhaan. Sodomiitit (Sodoman asukkaat) eivät kuitenkaan luopuneet tahdostaan. He olivat jo hyökkäämässä Lootin kimppuun ja yrittivät murtaa oven. Yhtäkkiä tapahtui outo käänne. Enkelit tarttuivat Lootiin takaapäin ja vetivät hänet taloon. Sitten he sokaisivat miehet, jotta villi väkijoukko ei löytäisi ovea.

Enkelit varoittivat nyt Lootia Sodoman ja Gomorran kaupunkien tuhosta. He neuvoivat häntä lähtemään nopeasti perheensä kanssa. Loot ilmoitti vaarasta myös vävyilleen, mutta nuoret miehet eivät halunneet kuulla mitään lähdöstä. Kun tuho oli alkamassa, enkelit ottivat epäilevän perheen ja sanoivat Lootille: "Pakene henkesi edestä, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään koko tasangolla. Pakene vuorille, ettet tuhoutuisi." (1.Moos. 19:17) Ja Jumala lähetti tulikiveä ja tulta Sodomaa ja Gomorraa vastaan. Hän tuhosi kaupungit, kaupunkilaiset, kaiken ympäristön ja kasvillisuuden. Paetessaan tuhoa Lootin vaimo ei totellut enkeleiden varoitusta. Hän vilkaisi olkapäänsä yli ja jähmettyi pelosta suolapatsaaksi. Kun Abraham myöhemmin meni katsomaan tapahtumaa, hän näki vain kasan raunioita, joista nousii paksu savu. Sodoma ja Gomorra jäivät sellaisten syntisten paikkojen symboleiksi, jotka olivat kadonneet maan päältä ikuisiksi ajoiksi.

Sodoman ja Gomorran tarina opettaa, että ne, jotka ovat hylänneet Jumalansa ja jotka eivät enää voi pelastaa sieluaan, ovat "itsessään" saaneet väistämättömän palkkion virheestään. (Room. 1:27) Lause "älä katso taaksesi" kehottaa ihmisiä siirtymään eteenpäin, muuttamaan mielensä ja hylkäämään menneisyyden. Jos ei siihen pysty, se osoittaa, että kivettyneestä mielestä, joka seisoo suolapatsaana, on tullut eloton hahmo.

Myöhemmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loot pakeni kahden tyttärensä kanssa. He asettuivat luolaan vuorille. Tyttäret uskoivat, ettei kukaan selviäisi maan päällä. Halutessaan saada jälkeläisiä he juottivat isänsä humalaan kahtena peräkkäisenä yönä ja nukkuivat sitten hänen kanssaan. Jonkin ajan kuluttua vanhempi tytär synnytti pojan, josta myöhemmin tuli moabilaisten esi-isä. Nuoremmalla tyttärellä oli myös poika, josta tuli ammonilaisten esi-isä. Näin Lootista tuli kahden kuuluisan kansan esi-isä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]