Kuollutmeri

Kuollutmeri
Kuollutmeri (Dead Sea) kuvassa alhaalla keskellä, pohjoispuolellaan Genesaretinjärvi (Sea of Galilee).
Koordinaatit	31°20′0″N, 35°30′0″E
Sijainti	Jordania Israel
Pinta-ala	810 km²
Pinnankorkeus	−423 m
Rantaviiva	135 km
Suurin syvyys	377 m
Keskisyvyys	118 m
Infobox OK

Korkean suolapitoisuuden aiheuttama tavallista voimakkaampi noste mahdollistaa vaikka lehden lukemisen vedessä kelluen.

Kuollutmeri aamulla Masadasta päin kuvattuna.

Maapallon matalin luonnonmuovaama paikka.

Suolan valkoiseksi värjäämää rantakivikkoa.

Kuollutmeri (arab. al-Bahr al-Mayyit tai Bahru Luta ’Lootin meri’, hepreaksi jam hammelach, ’suolameri’) on Jordanian ja Israelin rajalla sijaitseva järvi. Sen pinta on 408 metriä Välimeren pinnan alapuolella ja on maan pinnan matalin paikka. Sen pituus on noin 76 kilometriä ja leveys 14–16 kilometriä, pinta-ala 1 049 neliökilometriä ja syvyys pohjoisosassa jopa 400 metriä. Kuollutmeri saa vetensä valtaosin Jordanvirrasta. Kuolleellamerellä ei ole laskujokea, vaan vesi poistuu siitä vain haihtumalla. Alueen ilmasto on kuiva ja vähäsateinen.

Suolapitoisuus

Kuollutmeri koostuu kahdesta altaasta. Niihin valuva vesi haihtuu Jordaninlaakson voimakkaassa auringon paahteessa jättäen jälkeensä suola- ja mineraalikerrostumia. Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus on korkeimmillaan 33 prosenttia. Tämä johtuu jokien kuljettamasta eroosion irrottamasta aineksesta, jossa on myös suola-aineita. Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Sillä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä järvi on hyvin suosittu matkailukohde. Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta mitään elävää. Kuolleenmeren suola sisältää erityisen paljon mineraaleja, joista tärkeimpiä ovat magnesium (yli 30 %), kalsium, kalium, natrium ja sinkki. Rannalla on teollisuutta, joka erottaa vedestä ruokasuolaa, kaliumia, magnesiumia ja bromia.

Synty

Mioseenikaudella Arabian laatta törmäsi Euraasian laattaan, mikä aiheutti Kuolleenmeren hautavajoaman syntymisen. Sitä ennen Välimeri oli ulottunut alueelle asti. Syntynyt Kuollutimeri oli tuolloin suurin piirtein nykyisen kokoinen, mutta pleistoseenikaudella sen pinta nousi 200 metriä korkeammalle. Järvi ulottui Hulan laaksosta noin 65 kilometriä nykyistä eteläreunaa etelämmäksi.

Kuolleeseenmereen 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut runsas virtaus keräsi pohjalle paksun sedimenttikerroksen. Viimeisten 10 000 vuoden ajan haihtuminen on ollut sadantaa runsaampaa, minkä takia järvi on kutistunut nykyiseen muotoonsa. Samalla järveä ympäröivän laakson sedimenttikerros on paljastanut veden alta.

Nykytila

Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordanvirran tuoma vesimäärä on vähentynyt jatkuvasti, ja Kuollutmeri on supistunut vuosi vuodelta uhkaavasti. Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu Punaisestamerestä johdettua tunnelia, joka toisi Kuolleeseenmereen vuosittain 283 km³ vettä.

Katso myös

• Kuolleen meren kääröt
• Sodoma ja Gomorra
• Merivesi

Lähteet

• Suuri maailmantieto. Maantieteen hakuteos. Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuollutmeri Wikimedia Commonsissa

Rantaviivan muuttuminen 1960-2007.