Askalon

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Askalon
(אַשְׁקְלוֹן)
Askalonin taivaanranta
Askalonin taivaanranta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Askalon

Koordinaatit: 31°40′N, 34°34′E

Valtio Israel
Hallintoalue Eteläinen
Väkiluku (2016) 134 454









Askalon tai Askelon (hepr. אַשְׁקְלוֹן, engl. Ashkelon, arab. عسقلان‎ ʿAsqalān, lat. Ascalonia, muinaiskreikaksi Ἀσκάλων) on kaupunki Israelissa Eteläisellä hallintoalueella Välimeren rannalla 19 kilometriä Gazasta pohjoiseen pohjoispuolella ja 16 kilometriä Ashdodista etelään. Kaupungin asukasluku vuoden 2016 lopussa oli 134 454.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisöity Askelonin kanaanilainen kaupunginportti.
Taistelua esittävä sarkofagi.

Nykyisen Askelonin alueelta on löydetty merkkejä ihmisestä neoliittiselta ja kalkoliittiselta kaudelta. Askalonin nimi saattaa olla johdettu länsiseemiläisestä juuresta shkl eli punnita, mikä viitannee kaupankäyntiin. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa muinaisen Eyptin 11. dynastian aikaisissa teksteissä nimellä Asqanu ja tuolloin kaupunki oli ilmeisesti kanaanilaisten hallitsema kaupunkivaltio, josta tuli sittemmin voimakkaan egyptiläisen vaikutusvallan alainen. Filistealaiset valtasivat kaupungin 1100-luvulla eaa. ja kaupunki tunnettiin sittemmin nimellä Pentapolis. Tuomarien kirjan luku 1 jae 18 maintisee Juudan joukkojen vallaneen Askelonin, Gazan ja Ekronin, mutta Septuaginta mainitsee päinvastoin, että kyseisiä alueita ei vallattu. Assyria valtasi Askelonin Tiglatpileser III:n valtakaudella vuonna 734 eaa. Askelon liittyi kuninkaansa Sidqian johdolla Hiskian kapinaan Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin Sanheribin johdolla ja myöhemmin assyrialaiset käyttivät kaupunkia tukikohtana Egyptiä vastaan. Assyrian romahdettua Askelon kuului jonkin aikaa Egyptiin, kunnes Uus-Babylonian hallitsija Nebukadressar II valtasi kaupungin ja monet sen asukkaat pakkosiirrettiin muualle.[1]

Babylonialaisia seurasivat aikanaan persialaiset, Aleksanteri Suuri ja Ptolemaiosten hallitsijasuku. Lopulta sen valtasi seleukien kuningas Antiokhos III ja kaupungista tuli tärkeä hellenistisen kulttuurin keskus. Seleukidien luhistuessa Askelonista tuli jälleen itsenäinen kaupunkivaltio ja Rooman valtakunnassa sitä pidettiin "vapaana liittolaiskaupunkina" (Colonia Ascalon liberate et foederata). Kaupungissa palvottiin Isistä, Apollonia, Heraklesta ja Atargatissta, minkä lisäksi kaupungissa oli juutalainen yhteisö. Bysantin valtakunnan alkuaikoina Askelon oli hellenistisen filosofian koulukunnan ja kristinuskon vastustuksen keskus.[1] Myöhemmin siitä tuli kuitenkin oma piispakuntansa.[2]

Muslimit valtasivat Askelonin vuonna 640 ja se oli yksi viimeisistä kukistuneista Palestiinan kaupungeista. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat fatimidit, joiden kaudella kaupungissa oli rahapaja ja laivastotukikohta. Seldžukit valtasivat sittemmin monet alueen rannikkokaupungit, mutta Askelon oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa fatimidien onnistui säilyttää valtansa. Seldžukkeja seurasivat kuitenkin ristiretkeläiset, jotka miltei valtasivat kaupungin vuonna 1099. Fatimidit säästyivät vain ristiretkeläisten keskenäisen riitelyn takia. Sittemmin Askelon toimi fatimidien etuasemana, josta he tekivät sotaretkiä ristiretkiläisiä vastaan. Kaupungin asema heikkeni merkittävästi ristiretkeläisten valalttua Tyroksen kaupungin ja Balduin III valtasi lopulta Askelonin vuonna 1153 seitsemän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Ristiretkeläisten kärsittyä suuren tappion Hattinin taistelussa Askelon antautui Saladinille vuonna 1191, mutta Rikhard I Leijonamieli valtasi sen voittonsa jälkeen Arsufin taistelussa. Saladin joputui hylkäämään kaupungin, mutta ennen vetäytymistään hän määräsi sen tuhottavaksi. Kaupungin muslimit muuttivat Syyriaan, sekä kristityt ja juutalaiset Jerusalemiin. Kaupungin linnoituksia jälleenrakennettiin ja se vaihtoi käsiä useaan otteeseen, kunnes muslimit valtasivat sen lopullisesti vuonna 1247. Mamelukkihallitsija Baibars tuhosi kaupungin tarkoituksellisesti vuonna 1270 monien muiden Palestiinan rannikon kuapunkien tapaan. Askelon ei toipunut, vaan se oli vuosisatojen ajan raunioina.[2]

Raunioiden keskellä oli pieni al-Juran kalastajakylä ja vuoden 1830 paikkeilla Egyptin kuvernööri Ibrahim pašša perusti lähistölle Majdalin kaupungin. Egyptin armeija valtasi Majdalin Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948, mutta he vetäytyivät Israelin joukkojen lähetyessä lokakuussa samana vuonna. Majdalin asukkaat pakenivat pääasiassa Gazaan. Sodan jälkeen kaupunkiin alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia ja vuonna 1955 Askelonista tehtiin hallinnollisesti kaupunki. Historiallisen Askelonin alue on muutettu kansallispuistoksi.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askelonin talouden tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluvat teollisuus palvelut, matkailu ja kaupanala. Kaupungissa on kolme teollisuusaluetta, joilla on esimerkiksi metalli-, muovi-, puu-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuutta. Vuonna 1969 kaupunkiin rakennettiin öljyputki Eilatista. Kaupungin liikekeskus sijaitsee Majdalin (Migdal) kaupunginosassa.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askelonin asukasluku vuoden 2016 lopussa oli 134 454.[3] Kaupungin juutalaiset siirtolaiset ovat saapuneet useista eri maista. Askelonin alkuaikoina useiden naapuristojen rakentamisesta vastasivat Etelä-Afrikan juutalaiset. Sittemmin asukkaita on tullut entisen Neuvostoliiton, Etiopian, Ranskan ja Latinalaisen Amerikan alueelta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az, s. 567-569. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  2. a b H.A.R. Gibb, J.H. Kramers, E. Levi-Provencal, J. Schacht: Encyclopaedia of Islam (vol I A-B), s. 710-711. E.J. Brill, 1986. ISBN 90-04-08114-3.
  3. List of localities, in Alphabetical order Population 31.12.2016 (pdf) (Ashqelon) Central Burau of Statistics. Viitattu 17.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]