Nooa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun henkilöä. Nimestä Nooa kerrotaan artikkelissa Nooa (nimi), pankista artikkelissa Nooa Säästöpankki.
Nooa vuoden 1897 kuvassa ottamassa vastaan kyyhkystä.

Nooa (tai Noak) (hepr. ‏נוֹחַ‎, lepo) on Raamatun Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvä henkilö. Raamatun sukuluettelon mukaan hän oli Lemekin poika ja Aadamin jälkeläinen kymmenennessä sukupolvessa.[1] Hänet Jumala pelasti vedenpaisumuksesta omalla suunnitelmallaan. Sen Nooa toteutti rakennuttamalla arkin sypressipuusta (1933 käännöksessä honkapuusta)[2] sen Jumalan antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan. Arkkiin Nooa otti mukaan perheensä ja johon Jumala toi kaikkia silloisia maailman eläimiä ja kahta kutakin niistä lajinsa mukaan. Raamatun mukaan tulvan jälkeen eläneet ja syntyneet ihmiset ovat polveutuneet arkissa pelastuneista ihmisistä. Nooa mainitaan Heprealaiskirjeessä yhtenä uskon esikuvista.[3] Hänet mainitaan myös peltomiehenä ja ensimmäisenä, joka perusti viinitarhan.[4]

Nooa on yleisesti kunnioitettu henkilö juutalaisuudessa, kristinuskossa, islamissa, mandealaisuudessa ja bahai-uskossa.

Nooan elämästä on tehty maalauksia, patsaita, kirjoja, tv-sarja ja Jacques Fromental Halévyn ooppera. Nooasta on tehty monta elokuvaa (muun muassa vuosina 1906, 1909, 1917, 1928, 1947, 1968, 1983, 1986, 1989, 1995, 1999, 2007 ja 2012), joista uusin Darren Aronofskyn ohjaamana elokuva Noah on tehty vuonna 2014.

Kertomus Nooasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tissotin maalaus Nooan juopumus
Dorén kuvaus kyyhkysestä ja Nooan arkista Araratin vuoristossa.

Raamatun mukaan Nooan aikana ihmiskunta oli vajonnut syvälle hengelliseen eksymykseen ja huonoihin tapoihin, ja maailma oli täynnä väkivaltaa. Jumala kertoi Nooalle tuhoavansa maan sen pahuuden tähden ja kehotti Nooa rakentamaan arkin, johon hän perheineen voisi mennä suojaan.[5]

Jumala käski Nooaa ottamaan arkkiin "kaikkia uhrikelpoisia karjaeläimiä seitsemän paria, uroksia ja naaraita, mutta kaikkia epäpuhtaita karjaeläimiä ota kaksi, uros ja naaras" sekä "taivaan lintuja ota seitsemän paria, uroksia ja naaraita". Nooa totteli Jumalaa, ja kun vedenpaisumuksen aika tuli seitsemän päivää myöhemmin, meni myös Nooa perheineen arkkiin.[6]

Maan päällä satoi rankasti neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja kaikki syvyyden lähteet puhkesivat. Veden pinta nousi kunnes kaikki korkeimmatkin vuoret peittyivät ja kaikki maan elävät tuhoutuivat. Maa oli veden vallassa sataviisikymmentä päivää.[7]

Vedenpaisumuksen laskettua arkki pysähtyi Araratin vuoristoon (riippuen käännöksestä käytetään sanaa "vuoristoon" tai "vuorille"), jossa Nooa päästi ensin ulos korpin ja myöhemmin kyyhkysen.[8] Kun kyyhkynen toi nokassaan tuoreen oliivipuun lehden Nooalle, tämä osoitti Jumalan ilmoituksen mukaisesti, että vedenpaisumus oli ohi.[9] Arkin ovi aukaistiin ja Nooa rakensi alttarin Herralle.[10] Jumala siunasi Nooan ja teki lupauksen, ettei enää hukuttaisi maata veden alle. Muistutukseksi itselleen Jumala asetti sateenkaaren pilviin.[11]

Nooalla oli kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.[12][13] Raamatun mukaan arkissa olleet olivat ainoat, jotka selvisivät elossa vedenpaisumuksesta[14] ja kaikki ihmiset sen jälkeen polveutuvat tulvasta selvinneistä.[15] ­Veden­paisumus­kertomuksen jälkeen Raamatussa seuraakin niin sanottu Kansojen taulu[16], jonka mukaisesti muinais­ajan kansat ja kielet on jaettu seemiläisiin, haamilaisiin ja jaafetilaisiin. Näistä perusryhmistä on sulautumisen ja muokkautumisen kautta syntynyt uusia kansoja. Raamatun mukaan Nooa itse eli kaikkiaan 950 vuotta[17] ja oli vedenpaisumuksen alkaessa 600-vuotias[18]. Nooa mainitaan myös Uudessa testamentissa. Luukkaan evankeliumissa Jeesus puhuu Nooasta historiallisena henkilönä ja puhuu tulevasta Ihmisen pojan toisen tulemuksen yhteydessä tapahtuvasta tuomiosta.[19] Molemmat kohtaavat valmistautumattomat ihmiset yllättäen. Heprealaiskirjeessä Nooan kerrotaan rakentaneen arkin uskon kautta Jumalan sanaan luottaen.[20]

Vedenpaisumustarinan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan sisältyvä tarina vedenpaisumuksesta pohjautuu vanhempiin babylonialaista alkuperää oleviin tarinoihin.[21] Vanhin tunnettu versio noin 1600-luvulta eaa kertoo kuningas Ziusudrasta, joka rakentaa laivan, kun jumalat päättävät tuhota elämän. Babylonialaisessa toisinnossa päähenkilön nimi on Atrahasis. Molemmat merkitsevät pitkäikäistä. Kuuluisa on myös samansisältöinen Gilgamesh-eepokseen sisältyvä tarina, jossa sankarin nimi on Utnapishtim.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pälikkö, Kimmo : Taustaa 1. Tekijänoikeudesta maailmaan,(Markku Särelän kanssa). 2.p., KP-Art Oy, Helsinki, 2001. ISBN 951-96599-2-7, myös verkkojulkaisuna[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Moos. 5:1–29
  2. 1. Moos. 6:14
  3. Hepr 11:7
  4. 1. Moos. 9:20
  5. 1. Moos. 6:1–22
  6. 1. Moos. 7:1–13
  7. 1. Moos. 7:11–24
  8. 1. Moos. 8:4–9
  9. 1. Moos. 8:10–13
  10. 1. Moos. 8:20
  11. 1. Moos. 9:12–17
  12. 1. Moos. 6:10
  13. 1. Moos. 9:18
  14. 1. Moos. 7:7–23
  15. 1. Moos. 9:18–19
  16. 1. Moos. 10:1–32
  17. 1. Moos. 9:28–29
  18. 1. Moos. 7:6
  19. Luuk. 17:27
  20. Hepr. 11:7
  21. Helge Kvanvig: Primeval History: Babylonian, Biblical, and Enochic: An Intertextual Reading. BRILL, 2011-03-21. ISBN 9004163808. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2017). en
  22. Stephanie Dalley: Myths from Mesopotamia: Creation, The Flood, Gilgamesh, and Others. OUP Oxford, 2000. ISBN 9780199538362. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2017). en
  23. Kp-art, Taustaa