Utnapištim

  Utnapištim on muinaismesopotamialaisen sumerilais-babylonialaisen Gilgameš-eepoksen sankari, joka selvisi vedenpaisumuksesta. Jumalat, ankara myrskyn jumala Enlil etunenässä, päättivät hävittää ihmiset heidän pahuutensa tähden. Hyvä jumala Enki paljasti suunnitelman Utnapištimille, jonka tuli rakentaa valtava arkki ja pelastaa siihen maan eläimet, kasvit ja itsensä perheineen. Utnapištim tekikin niin ja pelastui seitsemän päivää kestävältä myrskyltä ja tulvalta. Näin Utnapištimista tuli jumala.

Utnapištim esiintyy Gilgameš-eepoksen 11. taulussa. Legendassa jumalat päättivät hävittää koko ihmiskunnan sen syntien tähden. Syntejä ei tarkemmin eritellä, mutta Atrahasis-legendan mukaan ihmiset olivat lisääntyessään käyneet niin meluisiksi, että se häiritsi Enlilin unta. Enki varoitti tulvasta ja kehotti Utnapištimia rakentamaan valtavan arkin pelastaakseen itsensä, sillä ylempien jumalten käskyä ei voinut peruuttaa. Utnapištim teettikin arkin.

Etelästä tuli pahalta näyttävän sään ja sanansaattajien jälkeen musta pilvi ja valtava myrsky, joka pyyhkäisi tulvana maan yli. Avara maa särkyi kuin saviruukku ja oli pimeää. Veli ei nähnyt veljeään, ihmisiä ei tunnettu taivaassa lainkaan. Hukkuneet ihmiset täyttivät meren kuin kalanpoikueet. Jumalat, muun muassa Ištar, kauhistuivat aikaansaamaansa vedenpaisumusta. Kun tulva oli kestänyt aikansa, vesi laski ja arkki laskeutui Nisirin vuorelle. Maa oli muuttunut saveksi. Utnapištim lähetti kaksi lintua tutkiakseen, onko vesi laskenut maan pinnalta. Korppi ei enää palannut.

Gilgameš-eepoksen Utnapištim vastaa sumerilaisen luomistarun Ziusudraa, assyrialaisen epiikan Atrahasisia ja Raamatun tulvakertomuksen Nooaa.