Kirje heprealaisille

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Heprealaiskirje)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirje heprealaisille
Προς Ἑβραίους ἐπιστολή
Raamattu
Uusi testamentti
Heprealaiskirjeen armeniankielistä käsikirjoitusta, 400-500-luku.
Heprealaiskirjeen armeniankielistä käsikirjoitusta, 400-500-luku.
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka tuntematon[1]
Kohde juutalaiskristityt
Ajoitus n. 60–69 jaa.[1]
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne Hepr.
Lukuja 13
Jakeita 303
Edeltävä:
< Filem.
Seuraava:
Jaak. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Kirje heprealaisille eli Heprealaiskirje (m.kreik. Προς Ἑβραίους ἐπιστολή, Pros Hebraiūs epistolē) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut joku apostoleista tai heidän läheisistään juutalaisuudesta kääntyneille kristityille Jerusalemissa ja Syyriassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heprealaiskirjeen kirjoittajaa ei tunneta. Sitä pidettiin aiemmin apostoli Paavalin kirjoittamana. Kuitenkin jo varhain tiedostettiin, että kirjeen hyvin taidokas ja puhdas kreikka poikkeaa hyvin paljon Paavalin kirjeissä käytetystä kielestä. Tämän totesi Eusebiuksen mukaan muun muassa Klemens Aleksandrialainen, sekä Origenes.

Kirje itse ei osoita kirjoittajaksi ketään nimeltä mainittua henkilöä, päinvastoin kuin Paavalin kirjeissä. Samoin vaikka monet kirjeessä esitetyt ajatukset ovat hyvin ominaisia Paavalille, sen kirjoitustyyli on kuitenkin hyvin erilainen. Se ei esimerkiksi ala Paavalille tyypillisellä johdannolla. Kirje ei millään tavalla yritä itse esittää, että se olisi jotenkin tarkoitettu Paavalin kirjoittamaksi.

Kirjeen todellisesta kirjoittajasta on ollut useita erilaisia mielipiteitä. Kirjeen kirjoittajiksi on arvioitu muun muassa Barnabasta, Apollosta, Luukasta, Siilasta, Klemens Roomalaista sekä jotain tuntematonta aleksandrialaista kristittyä. Kaksi ensin mainittua ovat vahvimmat kandidaatit. Muun muassa Tertullianus antoi kirjeelle nimen Barnabae titulus ad Hebraeos. Luther puolestaan esitti ensimmäisenä Apollosta.

Arkeologia kuitenkin tukee ajatusta, että Paavali on Heprealaiskirjeen kirjoittaja. Chester Beatty -papyruksen nro 2 (P46) löytyminen vuoden 1930 tienoilla tarjosi tästä todisteen. Se on kirjoitettu noin 150 vuotta Paavalin kuoleman jälkeen ja Frederic G. Kenyon sanoi siitä: ”On merkille pantavaa, että Heprealaiskirje on sijoitettu heti Roomalaiskirjeen jälkeen (lähes ennenkuulumaton paikka), mikä osoittaa, että sinä varhaisena ajankohtana, jolloin tämä käsikirjoitus kirjoitettiin, ei ollut mitään epäilystä siitä, että Paavali oli sen kirjoittaja.”[2]

McClintockin ja Strongin teoksessa Cyclopedia sanotaan tästä samasta kysymyksestä: ”Ei ole mitään perusteltua todistetta, ulkopuolista tai sisäistä, joka osoittaisi jonkun muun kuin Paavalin kirjoittaneen tämän kirjeen."[3]

Heprealaiskirjeen ero Paavalin muihin kirjeisiin verrattuna selittänee se, että se kirjoitettiin juutalaisille. Clarken selitysteoksen (Commentary) 6. osassa sivulla 681 sanotaan Heprealaiskirjeen tästä piirteestä: ”Koko kirjeen rakenne todistaa, että se kirjoitettiin juutalaisille, luonnollisille juutalaisille. Jos se olisi kirjoitettu pakanoille, ei edes yksi kymmenestätuhannesta olisi kyennyt ymmärtämään todistelua, koska hän ei olisi ollut perillä juutalaisesta järjestelmästä, jonka tuntemusta tämän kirjeen kirjoittaja kaikkialla edellyttää.”

Heprealaiskirje on aina hyväksytty osaksi Uuden testamentin kaanonia. Kirjeen kirjoitusajankohdaksi on arvioitu aikaa pian Paavalin kirjeiden kirjoittamisen ja kokoamisen jälkeen, eli noin vuonna 95.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolilla Rooman valtakuntaa oli hyvin paljon juutalaisuudesta kääntyneitä kristittyjä, mutta Heprealaiskirjeen kohteena olevat "heprealaiset" kristityt ovat niitä juutalais-kristittyjä, jotka asuivat Jerusalemissa ja Syyriassa. He olivat yhden "seurakunnan tukipylvään", Jaakobin, seuraajia. Kirje osoittaa heille varoituksen: Älkää sortuko takaisin Mooseksen lain alle.

Kirje koostuu kahdesta osasta, opillisesta osasta (1 - 10:18) ja käytännöllisestä osasta (10:19 - 13). Kirjoittajan tavoitteena oli osoittaa uusi tulkinta Mooseksen lain merkityksestä ja lopullisesta tarkoituksesta. Hän halusi osoittaa, että laki on tarkoitettu symboliseksi ja ikään kuin väliaikaiseksi. Hän selittää, että leeviläinen pappeus oli vain esikuva Jeesuksen tehtävälle, ja että laissa määrätyt uhrit olivat esikuvia ristiinnaulitsemiselle. Evankeliumin tehtävänä ei ollut muuttaa lakia, vaan peittää ja syrjäyttää se. Tarkoituksena oli vastustaa niitä juutalais-kristittyjä, jotka halusivat sotkea juutalaisia tapoja ja lakeja kristinuskoon, vaikka sinällään hyväksyivätkin Jeesuksen messiaaksi. Kaiken kaikkiaan kirje toistaa Paavalin moneen kertaan kirjeissään esittämän näkemyksen, jonka mukaan uusi liitto oli korvannut vanhan.

Kirjeessä on hyvin paljon viittauksia Vanhaan testamenttiin, erityisesti Septuagintassa esiintyvässä muodossa, sekä kaikkiin muihin paitsi kahteen Paavalin kirjeistä. Sitä on pidetty eräänlaisenä täydennysosana Roomalaiskirjeeseen ja Galatalaiskirjeeseen, sekä kommentaariona Kolmanteen Mooseksen kirjaan ja juutalaisen lain määräämään temppelipalvelukseen yleensä. Koska kirjeessä viitataan usein temppelipalvelukseen nykyisessä aikamuodossa, kirjettä on ajateltu myös kirjoitetuksi ennen Jerusalemin tuhoamista vuonna 70, mutta todisteet eivät riitä tällaisen johtopäätöksen tekemiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.
  2. The Story of the Bible (Raamatun kertomus), 1964, s. 91
  3. Vuoden 1981 uusintapainos, IV osa, s. 147.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armstrong, Karen: The Epistle of Paul the Apostle to The Hebrews. The Pocket Canons. Canongate Books, 1999. ISBN 0857861093.
  • Bruce, F. F.: The Epistle to the Hebrews. New international commentary on the New Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1990. ISBN 0802825141.
  • Cockerill, Gareth Lee: The Epistle to the Hebrews. The New International Commentary on the New Testament 29. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2012. ISBN 0802824927.
  • Ellingworth, Paul: The Epistle to the Hebrews: A Commentary on the Greek Text. New international Greek Testament commentary. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1993. ISBN 0853645345.
  • Vanhoye, Albert: Structure and Message of the Epistle to the Hebrews. Subsidia Biblica 12. Gregorian Biblical BookShop, 1989. ISBN 8876535713.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]