Toinen kirje korinttilaisille

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toinen kirje korinttilaisille
Πρὸς Κορινθίους ἐπιστολή Β΄
Raamattu
Uusi testamentti
2 Kor. 11:33-12:9. Sivu Papyrus 46:sta.
2 Kor. 11:33-12:9. Sivu Papyrus 46:sta.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Paavali
Kirjoituspaikka Filippoi[1]
Kohde Korintin seurakunta
Ajoitus n. 55–56 jaa.[1]
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne 2. Kor.
Lukuja 13
Jakeita 256
Edeltävä:
< 1. Kor.
Seuraava:
Gal. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Toinen kirje korinttilaisille eli 2. Korinttolaiskirje (m.kreik. Πρὸς Κορινθίους ἐπιστολή Β΄, Pros Korinthiūs epistolē 2) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Korintissa sijainneelle seurakunnalle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että kirje on koottu vähintään kahdesta erillisestä kirjeestä. Yleisesti ajatellaan lukujen 1–9 olevan alun perin itsenäinen kirje, samoin kuin lukujen 10–13. Päällimmäinen syy tähän on siinä, että jaksojen tyylit poikkeavat toisistaan jyrkästi. Siinä missä luvut 1–9 ovat luonteeltaan sovittelevia, puolustaa Paavali luvuissa 10–13 kiivaasti apostolin asemaansa. Lähes yksimielisiä tutkijoiden keskuudessa ollaan lisäksi siitä, että jakeet 6:14–7:1 eivät ole alun perin Paavalin sanelemia, vaan ne on lisätty kirjeeseen siinä vaiheessa, kun se on toimitettu yhdeksi kokonaiseksi kirjeeksi.

Erimielisyys tutkijoiden kaskuudessa liittyy lähinnä siihen, kumpi kirjeistä on varhaisempi. Teoria, jonka mukaan luvut 10–13 muodostaisivat varhaisemman kirjeen, olettaa juuri lukujen 10–13 sisältävän Paavalin jakeissa 2:3–4 mainitseman aikaisemman kirjeen, jota joskus kutsutaan "Kyynelkirjeeksi". Tämän teorian mukaan luvut 1–9 muodostaisivat myöhemmän kirjeen, jonka Paavali olisi kirjoittanut Korinttiin kriisitilanteen ratkettua. Tämäkin teoria, kuten yleensä kaikki teoriat, on kuitenkin jossain määrin kiistelty. Teoria on saanut osakseen kritiikkiä muun muassa siitä, etteivät luvut 10–13 sopisi Paavalin kuvaukseen siitä, kuinka hän kirjoitti "suuressa tuskassa, sydän raskaana ja kyynelsilmin", vaan kirjeen sävy on enemmänkin vihainen. Kuitenkin voidaan hyvin olettaa Paavalin hieman pehmittäneen aikaisemman kirjeensä sävyä sovun synnyttyä.

Toisen teorian mukaan luvut 1–9 muodostaisivat varhaisemman kirjeen, jonka sovitteleva sävy ei kuitenkaan ollut onnistunut ratkaisemaan Korintissa syntynyttä kriisiä. Tämän vuoksi olisi Paavali joutunut uudemman kerran puuttumaan tilanteeseen vielä ankarammin sanoin ja kirjoittanut kirjeen, joka sisälsi luvut 10–13. Näin ollen ns. "Kyynelkirje" olisi kadonnut. Tämän näkemyksen puolustajat vetoavat muun muassa siihen, että jakeissa 8:16–18 Paavali kertoo lähettävänsä Tituksen ja "erään toisen veljen" Korinttiin. Teorian mukaan tähän tapahtumaan Paavali viittaisi jakeessa 12:18 jo tapahtuneena asiana. Tätäkin näkemystä voidaan kuitenkin kritisoida esimerkiksi siitä, ettei voida varmasti tietää, onko kyse samasta tapahtumasta, varsinkin kun jakeessa 7:7 Paavali puhuu Tituksen aiemmasta vierailusta korinttilaisten luona ja kirjoittaa Tituksen kertoneen heidän innostaan/kiivaudestaan Paavalin hyväksi. Lisäksi jakeessa 8:22 Paavali puhuu lähettävänsä "vielä erään veljen" eli kolmannen veljen, jota ei kuitenkaan jakeessa 12:18 mainita lainkaan.

Jonkin asteisen sovun on täytynyt kuitenkin syntyä, sillä Paavali on myöhemmin kirjoittanut Roomalaiskirjeen Korintista käsin. Toisaalta jotkin tutkijat pitävät Paavalin Roomalaiskirjeen jakeessa 15:23 esittämää kuvausta siitä, ettei hänellä "enää ole tehtävää näillä seuduilla", todistuksena siitä, että välit korinttilaisten kanssa olisivat menneet lopullisesti poikki. Toiset taas olettavat Paavalin tarkoittaneen sitä, että hänen evankelioimistyönsä Korintissa on saatettu päätökseen.

Mikäli kirje olisi alun perin kokonainen, olisi se todellisuudessa neljäs tai viides Paavalin Korintin seurakunnalle kirjoittamista kirjeistä, joista meille on säilynyt tieto. Mikäli kirjeitä oli neljä, olisivat ensimmäinen ja kolmas kirje tämän teorian mukaan kadonneet. Näin ollen todellisuudessa toinen kirje olisi Ensimmäinen kirje korinttilaisille, ja neljäs kirje Toinen kirje korinttilaisille. Nykytutkimuksen valossa ei kuitenkaan ole uskottavaa, että kirje olisi alun perin ollut yksi kokonainen kirje. Samoin ei voida olla täysin varmoja Paavalin Korinttiin lähettämien kirjeiden lukumäärästä.

Ei tiedetä varmasti, millainen vaikutus kirjeellä oli seurakunnalle. Paavali vieraili Korintissa pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen (Apt. 20:2–3) ja viipyi siellä kolme kuukautta. Samaan aikaan hän kirjoitti Roomalaiskirjeen ja lähetti seurakunnan merkkihenkilöiltä terveisiä Rooman seurakunnalle. Mikäli teoria, jonka mukaan luvut 10–13 muodostaisivat ns. "Kyynelkirjeen", pitää paikkansa, voidaan lukujen 1–9 perusteella olettaa sovun syntyneen.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirje antaa Paavalista hyvin inhimillisen kuvan. Se osoittaa inhimillistä haavoittuvuutta, henkistä vahvuutta, syvintä kiintymyksen tunnetta, ankaruutta, ironiaa, nuhtelua, itsensä puolustamista, oikeutettua omanarvontuntoa, heikkojen ja kärsivien puolustamista sekä intoa Kristuksen kirkon eteenpäinviemiseen ja sen jäsenten hengellisen elämän edistämiseen.

Kirjeen sisältö voidaan jakaa seuraavasti:

  1. Paavali puhuu omasta elämästään ja hengellisestä työstään, ja osoittaa lämpimän kiintymyksensä korinttilaisia kohtaan. (2 Kor. 1–7)
  2. Hän antaa ohjeet keräyksestä, joka suoritettiin Juudean seurakunnan köyhille. (2 Kor. 8–9)
  3. Hän puolustaa omaa apostolista virkaansa ja puolustautuu väärien opettajien ja hänen vastustajiensa esittämiä syytöksiä ja vihjailuja vastaan. (2 Kor. 10–13)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peltola, Olavi: ”Toinen kirje korinttilaisille”, Löytöretki Uuteen testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-362-9. Teoksen verkkoversio.
  • Thurén, Jukka & Koskenniemi, Erkki: Korinttilaiskirjeet – Tessalonikalaiskirjeet – Paimenkirjeet. Aurinko, 2008. ISBN 9789516189225.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barnett, Paul: The Second Epistle to the Corinthians. The new international commentary on the New Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1997. ISBN 0802823009.
  • Harris, Murray J.: The Second Epistle to the Corinthians: A Commentary on the Greek Text. New international Greek Testament commentary 7. Penn State Press, 2005. ISBN 0853645809.
  • Kruse, Colin G.: The Second Epistle of Paul to the Corinthians: An Introduction and Commentary. Tyndale New Testament commentaries 8. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1987. ISBN 0802803180.
  • Oden, Thomas C.: 1–2 Corinthians. Ancient Christian Commentary on Scripture. Routledge, 1999. ISBN 1579580718.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]