Kirje galatalaisille

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirje galatalaisille
Προς Γαλάτας ἐπιστολή
Raamattu
Uusi testamentti
Galatalaiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa. Kuvassa Paavali antaa kirjeensä galatalaiselle.
Galatalaiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa. Kuvassa Paavali antaa kirjeensä galatalaiselle.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Paavali
Kirjoituspaikka Vähä-Aasia[1]
Kohde Galatian seurakunnat
Ajoitus n. 49–55 jaa.[1]
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne Gal.
Lukuja 6
Jakeita 149
Edeltävä:
< 2. Kor.
Seuraava:
Ef. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Kirje galatalaisille eli Galatalaiskirje (m.kreik. Προς Γαλάτας ἐπιστολή, Pros Galatas epistolē) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Galatiassa sijainneille seurakunnille.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavali oli perustanut Galatian seurakunnat itse aikaisemmilla matkoillaan (Ap.t. 16:6; Gal. 1:8; 4:13, 19). Ne koostuivat lähinnä pakanuudesta kääntyneistä kristityistä, mutta niihin kuului myös jonkin verran juutalaiskristittyjä. Nämä halusivat liittää juutalaisia sääntöjä ja tapoja kristinuskoon. Suurin osa alkukristillisestä kirkosta oli tällä kannalla.

Paavali kirjoitti kirjeen hyökkäykseksi tätä näkemystä vastaan. Paavali halusi palauttaa galatalaiset evankeliumin yksinkertaiseen ja vapauttavaan sanomaan. Samalla hän joutui puolustamaan omaa toimivaltaansa apostolina.

Kirje on todennäköisesti kirjoitettu hyvin pian Paavalin toisen Galatiassa käynnin jälkeen (Ap.t. 18:23). Kirjeessä olevat viitteet tukevat tätä. Kirjeessä mainittu käynti Jerusalemissa (Gal. 2:1-10) on sama kuin Apostolien teoissa mainittu käynti (Ap.t. 15), ja Paavali puhuu siitä menneessä aikamuodossa. Näin kirje on kirjoitettu apostolisen neuvoston kokoontumisen jälkeen. Kirjeen yhtäläisyydet Roomalaiskirjeen kanssa ovat johtaneet johtopäätökseen, että ne on kirjoitettu samaan aikaan, eli talvella 57-58 Paavalin ollessa Korintissa (Ap.t. 20:2-3). Galatalaiskirje on kuitenkin selvästi kirjoitettu enemmän kiireellä ja ajankohdan vaatimusten mukaan, kun taas Roomalaiskirje on kirjoitettu systemaattisemmin. Niiden sisällössä on kuitenkin hyvin paljon yhteistä.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeen pääteemana on kysymys siitä, koskeeko juutalainen laki kristittyjä. Kirje pyrkii todistamaan juutalaisia vastaan, että ihmiset tulevat vanhurskaiksi yksin uskosta, ilman Mooseksen lain vaatimia tekoja.

Johdanto-osan (Gal. 1:1-10) jälkeen Paavali puhuu asioista, jotka ovat saaneet aikaan kirjeen kirjoittamisen.

  1. Hän puolustaa omaa apostolista toimivaltaansa (1:11-19; 2:1-14)
  2. Hän osoittaa juutalaiskristittyjen pahan vaikutuksen, jolla he ovat olleet tuhoamassa evankeliumin ydinsanomaa (3, 4).
  3. Hän kehottaa galatalaisia uskovia pysymään tiukasti uskossa Jeesukseen, ja nauttimaan hengen hedelmistä ja oikeasta kristillisen vapauden noudattamisesta (5, 6:1-10)
  4. Hän päättää kirjeen yhteenvetoon keskustelluista aiheista, ja siunaukseen.

Galatalaiskirje ja Roomalaiskirje yhdessä muodostavat todisteen sille, että vanhurskauttaminen ei tapahdu ihmisen ansioilla, ei moraalisilla teoilla eikä uskonnollisilla riiteillä tai seremonioilla, vaikka niillä olisikin jumalainen alkuperä. Sen sijaan vanhurskaus on ilmainen lahja, joka tulee ainoastaan Jumalan armosta niille jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan.

Kirjeen loppupuolella (6:11) Paavali kirjoittaa: "Katsokaa, miten suurin kirjaimin minä nyt omakätisesti kirjoitan teille!" Tästä voidaan päätellä, että tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Hänellä oli yleensä tapana kirjoittaa ainoastaan aivan viimeinen lopputervehdys ja siunaus omin käsin, ja muun osan kirjeestä oli kirjoittanut kirjuri sanelusta. Tässä kohden Paavali kuitenkin otti kynän kirjuriltaan, ja kirjoitti lopun itse. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että tuohon aikaan väärennettyjä kirjeitä oli alettu esittää Paavalin nimissä (1 Tess. 2:2, 3:17). Paavali halusi ehkä antaa pidemmän näytteen käsialastaan, toimenpiteenä väärennöksiä vastaan. Lopetuksessa Paavali esittää yhteenvedon kirjeestä suppeilla, nopeilla, toisiinsa liittymättömillä lauseilla. Hän kirjoittaa myös isoilla kirjaimilla (kreikaksi pelikois grammasin), joka mahdollisesti symboloi hänen sielunsa energisyyttä ja päättäväisyyttä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bruce, F. F.: The Epistle to the Galatians. The New International Greek Testament Commentary. Eerdmans Publishing Company, 1982. ISBN 0802823874.
  • Fung, Ronald Y. K.: The Epistle to the Galatians. The New International Commentary on the New Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1988. ISBN 0802825095.
  • Jowett, Benjamin & Campbell, Lewis: The Epistles of St. Paul to the Thessalonians, Galatians, and Romans: Translation and Commentary. Wipf and Stock Publishers, 2003. ISBN 1592442625.
  • de Witt Burton, Ernest: A Critical and Exegetical Commentary on the Epistle to the Galatians. The International critical commentary on the Holy Scriptures of the Old and New Testaments, 55. A & C Black, 2000. ISBN 0567050297.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]