Juha Sipilä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen Keskustan kansanedustajaa. Kaupunkineuvos Juha Sipilästä on eri artikkeli.
Juha Sipilä
Juha Sipilä 18-4-2015.JPG
Juha Sipilä huhtikuussa 2015
Suomen 65. pääministeri
Sipilän hallitus
29.5.2015–
Pääministerin sijainen Timo Soini
Edeltäjä Alexander Stubb
Eduskunnan puhemies
28.4.2015–29.5.2015
Edeltäjä Eero Heinäluoma
Seuraaja Maria Lohela
Kansanedustaja
20.4.2011–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Oulun vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 25. huhtikuuta 1961 (ikä 55)
Veteli
Puolue Suomen Keskusta
Puoliso Minna-Maaria Sipilä
Koulutus diplomi-insinööri (1986)
Tutkinnot Oulun yliopisto

Juha Petri Sipilä (s. 25. huhtikuuta 1961 Veteli) on suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri. Sipilä toimii Suomen Keskustan nykyisenä puheenjohtajana. Hän on ollut Oulun vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 2011.[1] Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa 2012.[2] Hän on ollut myös Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 2013.

Sipilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 Puolangan lukiosta ja valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986.[1] Sipilän diplomityön aihe on 900 MHz duplex-muunnin.[3]

Yritysjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilä on ollut noin 40 yrityksen johtotehtävissä[4]. Työuransa hän aloitti Kempeleessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä, ensin diplomityöntekijänä ja myöhemmin tuotekehityspäälikkönä.[5] Lauri Kuokkaselta radiotaajuuskomponentteja valmistava Solitra Oy siirtyi 1990-luvun alussa Sipilän määräysvaltaanselvennä. Vuonna 1992 Sipilästä tuli Solitran toimitusjohtaja ja vuonna 1994 yrityksen pääomistaja. 1990-luvun IT-alan huippuvuosina yritys kasvoi 100 prosentin vuositahdissa. Sipilä ja muut avainhenkilöt myivät yhtiön amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille vuonna 1996. Yrityskaupan johdosta Sipilä oli ensimmäisiä Oulun IT-miljonäärejä.[6] Hän sai kaupassa noin 12 miljoonaa euroa.[7]

Vuonna 1995 Sipilä perusti Fortel Invest Oy:n, joka on teknologiayritysten pääomarahoitukseen keskittynyt yritys.[8] Yhtiö oli voitollinen vain neljänä vuonna vuosien 1995–2012 aikana. Vuonna 2012 yhtiö teki 2,9 miljoonan euron tappion.[9] Vuosina 2002–2005 Sipilä toimi Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana, minkä jälkeen hän palasi johtamaan Fortel Investiä, kunnes tuli valituksi eduskuntaan.[1][5]

Kempeleen ekokortteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilä kiinnostui puukaasusta pyydettyään tarjousta sähköliittymästä mökilleen. Sipilä päätti pitää mökkinsä irrallaan valtakunnallisesta sähköverkosta. Aluksi sähkö tuotettiin tuulivoimalla ja dieselkäyttöisellä aggregaatilla. Tämän jälkeen Sipilä korvasi dieselin ympäristöystävällisemmällä ja edullisemmalla puuhakkeella, mikä johti lopulta Volter Oy:n perustamiseen.[10]

Yritys kehittää ja valmistaa puukaasuvoimaloita. Volterin tekemää tuotekehitystä puukaasun alalla toteutetaan Kempeleen ekokorttelissa.[11] Se toimi vuoteen 2015 asti itsenäisenä asuintalosaarekkeena erillään valtakunnallisesta sähköverkosta. Keväällä 2015 ekokylä liittyi paikalliseen sähköverkkoon tasoittaakseen kulutuksen ja oman tuotannon epätasapainon [12][13].Sipilä tarjosi pian sähköverkkoon liittymisen jälkeen asuntoaan turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Juha Sipilä on myös esiintynyt kansainvälisessä mediassa Chevrolet El Camino "El Kamina" -puukaasuauton tiimoilta. Mekaanisesti ahdetun moottorin on kerrottu toimivan puukaasun lisäksi bensiinillä.[14][15]

Poliitikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilä nousi kansanedustajaksi ensiyrittämällään eduskuntavaaleissa 2011, joissa hän sai 5 543 ääntä.[16][17] Hänet valittiin samana keväänä keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.[18]

Huhtikuussa 2012 Sipilä ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa.[19] Puoluekokous valitsi Sipilän puheenjohtaksi 9. kesäkuuta 2012. Hän sai puheenjohtajavaalin toisella kierroksella 1 251 ääntä toiseksi tulleen Tuomo Puumalan saadessa 872 ääntä.[20] Sipilä piti ensimmäisen puheenjohtajan linjapuheensa puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2012. Hän ilmaisi vahvaksi visiokseen ja haaveekseen hajautetun yhteiskunnan, jossa on rooli kasvukeskuksilla, maaseutukeskuksilla ja maaseudulla.[21] Puoluekokous otti vahvasti kantaa nuorten ja perheiden auttamisen puolesta. Sipilän mukaan Suomeen olisi mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa biotalouteen.[22]

Sipilän noustessa keskustan johtoon puolue oli perussuomalaisten jälkeen opposition toiseksi suurin puolue 35 kansanedustajallaan. Ensimmäiset Sipilän johdolla käydyt vaalit olivat vuoden 2012 kunnallisvaalit, joissa keskustan kannatus oli 18,7 prosenttia.[23] Sipilä valittiin vaaleissa kotikuntansa Kempeleen valtuustoon 755 äänellä.[24] Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa keskusta oli 19,7 prosentin kannatuksella toiseksi suurin puolue ja säilytti kolme edustajaansa Euroopan parlamentissa.[25] Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Sipilä oli koko maan ääniharava saaden 30 758 ääntä.[26] Keskustan kannatus oli 21,1 prosenttia ja se nousi 49 kansanedustajalla Suomen suurimmaksi puolueeksi.[27] Vaalien jälkeen Sipilä valittiin eduskunnan puhemieheksi sekä hallitustunnustelijaksi. Hän pyrki samanaikaisesti luomaan myös niin sanotun yhteiskuntasopimuksen, johon hallituspuolueet ja muut osapuolet kuten työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat.[28]

Hallitustunnustelut etenivät Sipilän luomassa aikataulussa ja hän sai kiitosta hallituskumppaneiltaan.[29] Hallituksen ulkopuolelle jätetyt SDP ja Vasemmistoliitto kritisoivat hallitusneuvotteluja näytelmäksi. Sen sijaan yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.[30]

Eduskunta valitsi Sipilän pääministeriksi 28. toukokuuta 2015 äänin 128 puolesta, 62 vastaan.[31] Sipilän hallituksessa keskustalla on kuusi paikkaa, perussuomalaisilla ja kokoomuksella kummallakin neljä.[29]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilällä on vaimonsa Minna-Maarian kanssa viisi lasta sekä kuusi lastenlasta.[5] Hänen nuorin, vuonna 1993 syntynyt poikansa Tuomo kuoli 18. helmikuuta 2015.[32] Juha ja Minna-Maaria Sipilällä on yksityinen hyväntekeväisyyssäätiö. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on Sipilän serkku.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Juha Sipilä Suomen kansanedustajat. 20.3.2012. Eduskunta. Viitattu 28.5.2012.
  2. Juha Sipilä keskustan puheenjohtajaksi yle.fi. 9.6.2012. Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2012.
  3. Oulun yliopisto
  4. Hallitus horjuu - liikemies Juha Sipilä toi yritysmaailman johtamisopit politiikkaan (Ylen uutinen 25.10.2015) Viitattu 14.11.2015.
  5. a b c Minä juhasipila.fi. Viitattu 12.6.2012.
  6. Siltanen, Pekka: Amerikkalaisomistus koitui kohtaloksi (Arkistoitu sivu) HighTech Forum. 8.1.2004. Viitattu 11.3.2015.
  7. a b Ristamäki, Juha: Sipilä loukkaantui bisneskysymyksistä Iltalehti.fi. 11.11.2013. Viitattu 27.1.2014.
  8. Hannu Säynäjäkangas Fortel Investin johtoon (Arkistoitu sivu) Kauppalehti. 25.4.2002. Viitattu 27.1.2014.
  9. Keskustan Sipilän sijoitusyhtiölle miljoonatappio Kauppalehti. 30.7.2012. Viitattu 11.3.2015.
  10. Kirsti Levander: Tavoitteena innovaatio TEK verkkolehti. 14.12.2011. Viitattu 12.3.2015.
  11. Tuotekehitys (Arkistoitu sivu) Volter Oy. Viitattu 12.3.2015.
  12. Takkunen, Jonna: Kempeleen ekokortteli on jo täynnä elämää (Arkistoitu sivu) Magneettimedia. 22.1.2011. Viitattu 27.1.2014.
  13. Ekokortteli kaasuttaa energiansa (Kainuun Sanomien uutinen 23.5.2015) Viitattu 14.11.2015.
  14. This El Camino runs on burning wood Jalopnik. Viitattu 2016-02-12. en-US
  15. Timo Nieminen: Sipilän ihmeauto El Kamina kiinnostaa maailman autolehtiä Keskisuomalainen. 14.3.2016. Viitattu 14.3.2016.
  16. Korhonen, Suvi: It-alan veteraani nousi Oulusta eduskuntaan (Arkistoitu sivu) Tietoviikko. Viitattu 11.3.2015.
  17. Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Oulun vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 12.3.2015.
  18. YLE Oulu: Juha Sipilästä varapuheenjohtaja YLE. 20.5.2011. Viitattu 12.6.2012.
  19. Rantanen, Miska: Juha Sipilä lähtee keskustan puheenjohtajakisaan Helsingin Sanomat. 10.4.2012. Viitattu 12.3.2015.
  20. Juha Sipilä Keskustan johtoon HS.fi. 9.6.2012. Viitattu 12.3.2015.
  21. Kuvaaja:Nelosen uutiset - Jani Johansén: Juha Sipilä piti linjapuheensa IS TV. 10.6.2012. Viitattu 13.6.2012.
  22. Sipilä ei antaisi Suomen tukea Espanjan pankeille Suomenmaa. 10.6.2012. Viitattu 11.6.2012.
  23. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Koko maa Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2015.
  24. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Kempele Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2015.
  25. Europarlamenttivaalit 2014: Koko maa Vaalit.fi. 30.5.2014 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2015.
  26. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
  27. Eduskuntavaalit 2015: Koko maa Vaalit.fi. 22.4.2015 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2015.
  28. Santaharju, Teija: Sipilä: Tahtotila yhteiskuntasopimuksesta on, keinoja ei vielä Yle Uutiset. 4.5.2015. Viitattu 5.5.2015.
  29. a b Tässä on Suomen hallitus: HS:n henkilökuvat uusista ministereistä 27-28.5.2015. hs.fi. Viitattu 28.5.2015.
  30. Sipilä: Yh­teis­kun­ta­so­pi­mus ei onnistunut 6.5.2015. Kaleva. Viitattu 28.5.2015.
  31. Nyt se on virallista: Eduskunta valitsi Juha Sipilän pääministeriksi Talouselämä. Viitattu 28.5.2015.
  32. Juha Sipilältä raskas suru-uutinen - nuorin lapsi menehtyi viime yönä Iltasanomat. 18.2.2015. Viitattu 18.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Alexander Stubb
Suomen pääministeri
2015–
Seuraaja:
(nykyinen)
Edeltäjä:
Eero Heinäluoma
Eduskunnan puhemies
2015
Seuraaja:
Maria Lohela
Edeltäjä:
Mari Kiviniemi
Suomen Keskustan puheenjohtaja
2012–
Seuraaja:
(nykyinen)