Maaseudun Sivistysliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maaseudun Sivistysliitto
Maaseudun Sivistysliiton logo.jpg
Perustettu 1952
Toiminta-alue Suomi
Jäsenet Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys, Eläkeliitto, Huoltoliitto, Keskustan Lehtimiehet, Keskustan Opiskelijaliitto, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Maaseudun Säätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen Keskustanuoret, Suomen Keskusta, Keskustanaiset, Suomen Kylät, Vesaisten Keskusliitto (2020)[1]
Aiheesta muualla
msl.fi

Maaseudun Sivistysliitto (MSL), (Landsbygdens Bildningsförbund, Association for Rural Culture and Education), on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan piirissä toimiva valtakunnallinen vapaan sivistystyön vuonna 1952 perustettu järjestö[2]. Sen tavoitteena on edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumistalähde?. Liiton toiminta perustuu alkiolaiseen ja maahenkiseen sivistyskäsitykseen, ympäristösivistyksen hengessä.[3]

Liiton jäseninä on 14 valtakunnallista järjestöä.[1] MSL on Suomen Keskustan lähiyhteisö.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseudun Sivistysliitto perustettiin 20. toukokuuta 1952. Hankkeen keskeisiä taustahenkilöitä olivat professori Kustaa Vilkuna ja Maalaisliiton järjestösihteeri Pekka Silvola.[5] Perustamissopimuksen allekirjoittivat Urho Kekkonen ja Arvo Korsimo (Maaseudun Säätiö), Olavi Lahtela ja Jouko Vuorinen (Maaseudun Huoltoliitto) sekä Johannes Virolainen (Maaseudun Nuorten Liitto). Järjestön synty liittyi osaltaan Maalaisliiton uuteen sivistyspoliittiseen ohjelmaan, jossa esitettyjen ajatusten toteuttajaa liitosta kaavailtiin. Perustavaan kokoukseen osallistuivat puolueen ohella Maalaisliiton Naiset, Maaseudun Huoltoliitto, Maaseudun Lomaliitto, Maaseudun Nuorten Liitto ja Maaseudun Säätiö.[2]

MSL:n keskeisiä vaikuttajia ovat olleet professori Kustaa Vilkuna, joka toimi MSL:n puheenjohtajana vuosina 1952–1966[2], Jaakko Numminen (1967–1982) ja Tapio Siikala (1983–1989).[2]

Vuonna 1999 Maaseudun Sivistysliitto perusti kulttuurikustantamo ja tuotantoyhtiö Maahenki Oy:n ollen sen pääomistaja. Kustantamo erikoistui luontoon, taiteeseen ja kulttuuriin.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton jäseninä on 14 valtakunnallista järjestöä. Liiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä. MSL:n toiminnanjohtaja on Paula Yliselä ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen. Liiton puheenjohtajana on toiminut 1.1.2016 alkaen yrittäjä Pekka Perttula.lähde?

Jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MSL:n jäseniä vuonna 2020 olivat[1]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Opintokeskus ylläpitää maaseudun, kylien, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämistä. Maaseudun Sivistysliitolla on useita EU-osarahoitteisia hankkeita sekä erilaisten kumppaneiden kanssa toteutettuja projekteja, tapahtumia, työpajoja, jne. MSL:n kulttuuripalvelut tuottavat näyttelyitä, monitaiteellisia kulttuuritapahtumia, seminaareja ja kirjoituskilpailuja. Taiteen alalla liitto on edistänyt erityisesti suomalaista nykykansantaidetta eli ITE-taidetta sekä ympäristö- ja yhteisötaidetta.lähde?

MSL:n strategiset pääteemoja vuonna 2020 olivat:[7]

  • Yhdistysvaikuttaminen,
  • Kuntayhteistyö ja osallisuus,
  • Elinvoimainen maaseutuyrittäjyys,
  • Hiiliviisaus ja kestävä kehitys,
  • Paikalliskulttuuri ja -identiteetti,
  • ITE-taide ja itse tehty elämä.

Elinvoimainen maaseutuyrittäjyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyössä Ajatuspaja e2:n ja MTK:n kanssa liitto on tehnyt myös tutkimuksia suomalaisten näkemyksistä ruusta ja maataloudesta.[8]

Paikalliskulttuuri ja -identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseudun Sivistysliitto on järjestänyt Ilomantsin kunnan kanssa Karhufestivaaleja vuodesta 2014 lähtien[9]. Vuonna 2017 sen yhteydessä järjestettiin karhuaiheinen pikaveistokisa, jossa maailmanmestaruuden voitti Timo Nevalainen.[10]

Vuonna 2018 UPM ja Maaseudun Sivistysliitto tukivat koreografi Hanna Brotheruksen ohjaamaa Oodi metsälle -tanssiteosta, joka kuvasi luonnon ja ihmisen kiertokulkua. Teoksessa oli 207 esiintyjää lapsista ikäihmisiin. Teos esitettiin keskustakirjasto Oodin avajaisissa.[11]

ITE-taide ja itse tehty elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1972 Ite-taiteen äidiksi myöhemmin tituleerattu Liisa Heikkilä-Palo aloitti Maaseudun Sivistysliiton ensimmäisenä kulttuurisihteerinä. Organisaatio levittäytyi koko maahan. Liitossa ei haluttu tehdä "tuohivirsuhommia", vaan pyrittiin valtakunnalliseksi kulttuurijärjestöksi taiteilijaverkostojen avulla. Maakuntakeskuksissa alettiin järjestetää taidenäyttelyitä, elokuvatapahtumia, kirkkopäiviä ja kirjallisuustapahtumia. Taide-elämyksiä haluttiin tarjota niin maakunnissa kuin Helsingissäkin. Maaseudun Sivistysliitto järjesti erilaisia avantgarde-tapahtumia ja teki esimerkiksi performanssitaidetta tunnetuksi maakunnissa. Se toi myös kansainvälisiä esiintyjiä metsissä ja soilla järjestämilleen estetiikkaseminaareihinsa.[12]

Kaustisten Kansantaiteenkeskuksen vihkiäisiin haluttiin visuaalista taidetta ja Maaseudun Sivistysliittoa pyydettiin hankkimaan sinne "vaikka niitä karhuveistoksia". Liitto teki etsintäkuulutuksen, jolla haettiin ei-ammattitaiteilijoiden tekemiä veistoksia. Veistosten lisäksi löydettiin myös suomalainen ITE-taide, jota vietiin Kaustisten jälkeen näytille myös Meilahteen ja Kiasman taidemuseoon.[12] Lyhenne ITE tulee sanoista Itse tehty elämä. Tässä nykykansantaiteen muodossa korostuu omaperäisten tyylien ja tekniikoiden käyttö. Tyypillistä ITE-taiteilijoille on itseoppineisuus sekä se etteivät he jäljittele tyylissään muita taiteilijoita. ITE-taidetta voi olla esimerkiksi moottorisahaveisto, betoniveisto tai kierrätysmateriaalien hyödyntäminen.[13]

Liitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. Maaseudun Sivistyliiton tavoitteena on tuoda uusia ITE-taiteilijoita näyttelyihin, tapahtumiin ja julkaisuihin.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jäsenjärjestöt MSL. Viitattu 24.6.2020.
  2. a b c d Henttinen, Annastiina: 'Maaseudun Sivistysliitto 1952–2002'. Maaseudun Sivistysliitto ja Maahenki, 2002. ISBN ISBN 952-5328-22-8.
  3. Maaseudun sivistysliitto: Maaseudun sivistysliiton säännöt, 2016 msl.fi.
  4. Arto Alajoutsijärvi: Historiaa Keskustan ja maaseudun arkisto, luettu 7.9.2019
  5. Keskustan ja maaseudun arkiston Facebook-päivitys 23.3.2020, luettu 24.6.2020; "esittelyssä Maaseudun Sivistysliiton arkisto [...] Järjestön perustamisen puuhamiehinä toimivat professori Kustaa Vilkuna ja Maalaisliiton järjestösihteeri Pekka Silvola"
  6. Johanna Korhonen Maahengen kustantajaksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.
  7. Pääteemat MSL. Viitattu 25.6.2020.
  8. Ruuan alkuperä haluttaisiin näkyviin myös eineksiin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.
  9. Taustaa Karhufestivaali. Viitattu 24.6.2020.
  10. Karhunveiston MM-kulta meni Mongoliaan: Ärhäkkä voittajakarhu on kaapannut lehmän Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.
  11. Oodi metsälle -tanssiteos kuvastaa luonnon ja ihmisen kiertokulkua – teoksessa nähdään kaikkiaan 207 esiintyjää lapsista ikäihmisiin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.
  12. a b Ite-taiteen äiti Liisa Heikkilä-Palo: "Rahasta puhuminen tappaa luovuuden" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.
  13. a b Etsintäkuulutus! Ilmianna omaperäinen naapurisi Etelä-Savossa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]