Jaakko Numminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakko Numminen
Jaakko Numminen.jpg
Numminen Turun Kirjamessuilla 2011
Suomen opetusministeri
Auran I hallitus
14.5.1970–15.7.1970
Edeltäjä Johannes Virolainen
Seuraaja Jaakko Itälä
Tiedot
Syntynyt 22. lokakuuta 1928 (ikä 89)
Vaasa
Koulutus filosofian maisteri (1957)
Ammatti kansliapäällikkö
Arvonimet ministeri (1999)

Jaakko Mauri Numminen (s. 22. lokakuuta 1928 Vaasa) toimi yli kahden vuosikymmenen ajan opetusministeriön kansliapäällikkönä. Jo ennen kansliapäällikkyyttään hän toimi pääministeri Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen opetusministerinä 14. toukokuuta 1970–15. heinäkuuta 1970.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Nummisen isä oli oikeusneuvos Vilho Numminen (1896-1960) ja äiti Aino Sofia Turja. Hänen veljensä on toimittaja ja kirjailija Juha Numminen.[1]

Tutkinnot ja arvonimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numminen toimi valtakunnansuunnittelutoimiston kulttuuripolitiikan tutkijana vuosina 1962–1966, korkeakoulutoimiston toimistopäällikkönä opetusministeriössä 1966–1970, korkeakoulu- ja tiedeosaston osastopäällikkönä 1970–1972 ja kansliapäällikkönä 1973–1994.

Sivutoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaisen Kesäakatemian Suomen osaston sihteeri 1958-1962, pääsihteeri 1961-1962. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen sihteeri 1961-1962 ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston (Seinäjoki) sihteeri 1961-1962. Kunniajäsen 2009. Historiallisen Aikakauskirjan toimitussihteeri 1959-1962.

Tärkeimpiä valtion komiteoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkeakoululaitoksen suunnittelukomitean jäsen 1963-1968.
  • Tasavallan presidentin asettaman tieteellisen työryhmän (Ketosen työryhmän) sihteeri 1965.
  • Korkeakouluneuvoston sihteeri 1966-1970.
  • Kuopion korkeakoulun valmistelutoimikunnan ja Joensuun korkeakoulun valmistelutoimikunnan jäsen 1966-1969, sihteeri 1966-1967.
  • Kieli-instituuttien valvontalautakunnan puheenjohtaja 1966-1972.
  • Oulun yliopiston, Hervannan korkeakoulualueen, Jyväskylän yliopiston ja Kuopion korkeakoulun arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntien jäsen 1967-1972.
  • Korkeakoulujen sisäisen hallinnon kehittämiskomitean puheenjohtaja 1968-1969.
  • Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja 1969-1995.
  • Teknillisen ja kaupallisen korkeakouluopetuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1971-1974.
  • Vuoden 1973 kirjastokomitean puheenjohtaja 1973-1975.
  • Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastokorvausapurahojen lautakunnan puheenjohtaja 1973-1994.
  • Kouluasiainneuvoston puheenjohtaja 1973-1980.
  • Keskiasteen koulunuudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja 1975-1978.
  • Suomen ja Unkarin sekakomitean Suomen alakomitean puheenjohtaja 1975-1990.
  • Kieliohjelmakomitean puheenjohtaja 1976-1979.
  • Koululainsäädännön valmistelutoimikunnan puheenjohtaja 1979-1981.
  • Pohjoismaisen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1973-1992.
  • Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston puheenjohtaja 1974-1995.
  • Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja 1974-1992.
  • Suomenlinnan hoitokunnan puheenjohtaja 1976-1994.
  • Suomen rakennustaiteen museon edustajiston puheenjohtaja 1980-1994.
  • J.V. Snellmanin juhlavuoden 1981 toimikunnan puheenjohtaja 1980-1982.
  • J.V. Snellmanin Koottujen teosten toimituskunnan puheenjohtaja 1981-1998.
  • Kalevalan juhlavuoden 1985 toimikunnan puheenjohtaja 1983-1986.
  • Hallintohistoriakomitean puheenjohtaja 1984-1998.
  • Arktisen Keskuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja 1988-1992.
  • Kirkko ja valtio -komitean puheenjohtaja 1981-1982.
  • Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja kielten toimikunnan puheenjohtaja 1984-1986.
  • Viestintäkulttuuritoimikunnan puheenjohtaja 1987-1991.
  • Euroopan kansalliskielten toimikunnan puheenjohtaja 1991-1992.
  • Sotavainaja-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1992-1997.
  • Merkkivuoden 2009 toimikunnan jäsen 2007-2010.

Tärkeimmät yhteiskunnalliset luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori 1951-1954, kunniajäsen 2003.
  • Vapauden Akateeminen Liitto ry:n puheenjohtaja 1953-1957.
  • Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja 1967-1982, kunniapuheenjohtaja 1998.
  • Talonpoikaiskulttuurisäätiön puheenjohtaja 1978-1985.
  • Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtaja 1983-1987.
  • Suomen Kirjasäätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1983-1995.
  • Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtaja 1992-1995, valtuuskunnan puheenjohtaja 1995-2004.
  • Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja 1998-2002, kunniapuheenjohtaja 2002.
  • Topelius-seuran hallituksen puheenjohtaja 2000-2005, kunniajäsen 2007.

Jaakko Numminen puhujana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Numminen on pitänyt kansliapäällikkövuosinaan ja myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen suuren joukon puheita erilaisissa tilaisuuksissa, koulujen ja kirjastojen vihkiäistilaisuuksissa, koululaitoksen satavuotisjuhlissa, valtakunnallisten kokousten ja kansainvälisten konferenssien avajaistilaisuuksissa, kesäyliopistoissa, taidenäyttelyiden avajaisissa, kuvapatsaiden vihkimisissä ja lukuisissa muissa tilaisuuksissa.

Nuoruusvuosinaan Jaakko Numminen piti puheita teinikunnassa, ylioppilasosakunnassa ja muissa ylioppilasjärjestöissä. Eläkevuosinaan hän on puhunut sukujuhlissa ja eri järjestöjen vuosikymmenjuhlissa. Myös muutamia hautajaisissa pidettyjä muistosanoja on puheiden joukossa.

Jaakko Numminen on puhunut yleensä kirjoitettujen tekstien pohjalta, usein kuitenkin tekstistä osittain poiketen. Puheiden konseptit ovat lähes kokonaisuudessaan säilyneet. Niiden määrä on noin 2000.

Puheet antavat kuvan koulutus- ja kulttuuripolitiikan kehityksestä sekä sisältävät lukuisia omakohtaisia ehdotuksia. Moniin puheisiin sisältyy huomattava määrä kulttuurihistoriallista tietoutta.

Jaakko Numminen on pääsääntöisesti kirjoittanut puheensa itse. Virkavuosinaan hän kylläkin sai erilaisia aineistoja, ehdotuksia, ja luonnoksia eri tahoilta, mutta pyrki kuitenkin muovailemaan lopullisen puhetekstin itse.

Varhaisin puhe on pidetty Vaasan suomalaisen lyseon Koe-seuran eli teinikunnan köydessä kunniakäynnillä Zachris Topeliuksen patsaalla Vaasassa tammikuun 14. päivänä 1946. Viimeisimmät puheet ovat vuoden 2012 loppukuukausilta.

Jaakko Nummisen Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla pitämistä tai näitä maakuntia koskevista puheista on julkaistu vuonna 2012 teos Pohjalaispuheita - Österbottniskt tal. Teoksen ovat julkaisseet kolme maakunnallista liittoa, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto. Teoksen toimituskuntaan ovat kuuluneet Vaasan hovioikeuden eläkkeellä oleva presidentti, oikeustieteen tohtori h.c. Erkki Rintala, tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Juha Alarinta ja teologian tohtori, asessori Ossi Haaramäki. Teoksen on toimittanut Erkki Rintala.

Teos, joka käsittää noin 400 sivua, jakautuu osastoihin Isänmaa ja pohjalaisuus, Eteläpohjalaisia kulttuurikuvia, Henkilökuvia, Suvut ja sukututkimus, Etelä-Pohjalainen Osakunta, Rakennussuojelu, Historian tutkimus, Kirkkopolitiikka, Koulutus- ja tiedepolitiikka ja Kirjastopolitiikka.

Pohjalaispuheissa on julkaistu viidenkymmenen puheen tekstit sekä luettelo sadastaviidestäkymmenestä muusta pohjalaispuheesta. Teokseen sisältyy myös henkilöhakemisto, jossa on lähes tuhat nimeä. Teokseen on hankittu hyvä kuvitus, jossa julkaistaan monia ennen julkaisemattomia kuvia muun muassa pohjalaisista kuvapatsaista.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I. Helsinki: Otava, 1961.
  • Valikoima Suomen paikallishistoriallista kirjallisuutta. Helsinki: Maalaiskuntien liitto, 1961.
  • Suomen kulttuurihallinnon kehittäminen. Helsinki: Aalto, 1964.
  • Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntaitsehallinto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
  • Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntapolitiikka. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
  • Paavilainen, Väinö & Niinisalo, Kauko V. & Numminen, Jaakko: Suomen matkailun nykytilasta ja kehittämistehtävistä. Helsinki: Valtakunnansuunnittelutoimisto, 1965.
  • Keskiasteen koulutuksen uudistaminen. Helsinki: Otava, 1977, 2. painos 1980. ISBN 951-1-04506-7.
  • Koululainsäädännön uudistus. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06825-3.
  • Valtioneuvoston ongelmia. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08173-X.
  • Yliopistokysymys. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09488-2.
  • Malja isänmaalle. Helsinki: J. Numminen, 1988. ISBN 952-90-0067-7.
  • Koulutuspolitiikan vaihtoehdot. J. Numminen, 1994. ISBN 952-90-6088-2.
  • Kalan torppa ja Toivolan yliopisto. Sivistysliitto kansalaisfoorumi, 2007. ISBN 978-951-9461-37-3.
  • Yhteisön voima - Nuorisoseuraliikkeen historia 1: 1881-1905. Synty ja kasvu. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6029-8.
  • Yhteisön voima - Nuorisoseuraliikkeen historia 2: 1906-1944. Järjestö. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6030-4.
  • Yhteisön voima - Nuorisoseuraliikkeen historia 3: 1906-1944. Seuratoiminta. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6031-1.
  • Yhteisön voima - Nuorisoseuraliikkeen historia 4: 1906-1944. Kansalaiskasvatus. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6032-8.
  • Yhteisön voima - Nuorisoseuraliikkeen historia 5: 1945-2006. Kansanliike elää. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6033-5.
  • Kun kansanliike syntyi : Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura 1880- ja 1890-luvuilla. Ilmajoki: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, 2012. ISBN 978-952-93-0743-2.

Lukuisia artikkeleita aikakauslehdissä, sanomalehdistössä, tietosanakirjoissa ja muissa kokoomateoksissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Höglund, Sanna: Vastakohtien veljekset. ET, 2013, nro 10, s. 32-35.
  2. http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Johannes Virolainen
Suomen opetusministeri
1970
Seuraaja:
Jaakko Itälä