Hervanta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hervanta
Yleisnäkymä Hervannasta
Yleisnäkymä Hervannasta
Kaupunki Tampere
Suuralue Kaakkoinen suuralue
Suunnittelualue Herva
Koordinaatit 61°27′N, 23°51′E
Kaupunginosa nro 065
Väkiluku 24 284 [1] (31.12.2014)
Työpaikkoja 9 888 kpl   
Osa-alueet Pohjois-Hervanta, Itä-Hervanta, Etelä-Hervanta, Länsi-Hervanta
Postinumerot 33720
Lähialueet Vuores, Hallila, Lukonmäki, Kaukajärvi, Rusko, Hervantajärvi
Professori Aarno Ruusuvuori voitti Hervanta-alueen pohjoismaisen aatekilpailun. Rakennettu Hervanta poikkeaa jonkin verran Ruusuvuoren ehdotuksesta.
Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluivat raideliikenne ja Hervannan läpäisevä moottoritie.
Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus, jossa sijaitsevat muun muassa terveyskeskus ja kirjasto.
Microsoft Mobilen tuotekehitysyksikkö.
Etelä-Hervannan kerrostaloaluetta.
VTT:n tutkimuskeskus.
Hervannan keskustan kauppakortteleita on täydennysrakennettu jo useamman vuoden ajan.

Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Hervannan maamerkkejä ovat kallioiden päällä nousevat, kauas näkyvät massiiviset kerrostalot ja vesitorni. Kaupunginosassa sijaitsee myös arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema laaja julkisten palvelujen keskusakseli. Hervannassa on lähiöksi monipuolinen palvelurakenne. Siellä on myös muun muassa teknillinen yliopisto sekä kymmeniä korkean teknologian yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi mekaniikka-, elektroniikka- tai ohjelmistoteollisuuden alalla.

Hervannan naapurikaupunginosia ovat lännessä Vuores, pohjoisessa Hallila, Lukonmäki ja Kaukajärvi, idässä Rusko ja etelässä Hervantajärvi.[2]

Tilastotietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hervannan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 22 798 (Tampere 211 507). Asukkaiden keski-ikä oli 36,7 vuotta (Tampere 39,8).[3] Eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäinen Hervannan väkimäärä kokonaisuudessaan voi nousta yli 30 000:n.[4] Hervanta onkin asukasluvultaan samansuuruinen kuin esimerkiksi Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

Työpaikkoja Hervannassa on 9 888 (Tampere 116 251) ja työttömyysaste 13,3 % (Tampere 10,9 %).[4]

Akateemisesti koulutettuja Hervannassa asuu 9,3 % (Tampere 10,4 %). Asukkaiden vuositulot alueella ovat kuitenkin koko kaupungin keskiarvoa pienemmät, keskimäärin 18 148 euroa vuodessa (Tampere 22 378 euroa)[4], mikä johtuu osittain alueella asuvien opiskelijoiden sekä opiskelija- ja vuokra-asuntojen suuresta määrästä.

Yhden hengen asuntokuntia Hervannan väestöstä on 50,0 % (Tampere 47,1 %), ulkomaan kansalaisia 10,2 % (Tampere 3,4 %) ja sekä lapsiperheitä 16,1 % (Tampere 19,0 %). Yli 75-vuotiaita Hervannassa on 4,8 % (Tampere 7,4 %).[4]

Vuokra-asuntojen osuus alueella on 57,4 % (Tampere 40,5 %) ja pientalojen 3,2 % (Tampere 14,6 %).[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Hepolammin kaatopaikka Hervannassa avattiin 1.12.1961 ja se suljettiin 31.12.1976. Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.[5]

Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti vuonna 1968 professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus.[6] Tosin myöhemmin Tampereen kaupungin virkamiehet puuttuivat suunnitelman yksityiskohtiin.[7][8][9] Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969. Asuintalorakentaminen kohdistui aluksi vain Pohjois-Hervantaan, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan heinäkuussa 1973. Ensimmäisenä valmistui kaupungin 88 asunnon vuokratalo Orivedenkadulle.[10]

Alun perin Hervantaan kaavailtiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja, myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta, mutta Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin vielä nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973.

Huolellisesti kaavoitettuun mutta niin sanotulla gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuria määriä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle. Rakennusvaihe aiheutti kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliike sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle. 2000-luvulla Teknologiakeskus Hermiaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä etenkin Hervannan keskustan aluetta on alettu täydennysrakentaa voimakkaasti.

Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilää pyydettiin suunnittelemaan sinne niin sanottu keskusakseli. Siihen sisältyivät seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (1979), ostoskeskus (1979) ja toimintakeskus (1989). Rakennusten päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili, ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.

Kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnitelman mukaan toteutettu maareliefi Runoilijanaukio rakennettiin Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen. Maareliefin päälle on sijoitettu voimakkaasti abstrahoitu seisova naishahmo Muusa, joka ikään kuin nousee tai kasvaa maasta. Teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän kanssa. Toimintakeskuksen viereen sijoitetulla teoksella on haluttu korostaa henkisten arvojen mukanaolon tärkeyttä yhteiskunnallisessa elämässä. Teokselle myönnettiin vuoden 1991 Ympäristörakenne-palkinto.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ovat niin sanottuja yläkouluja).

Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetettiin aikoinaan noin 40 000–50 000,[11] ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (muun muassa Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on kavennettu tai yhdistetty). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnostalähde?.

2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja yksi lukuisista lähipalvelukeskuksista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloksi. Se sijaitsee Keinupuistossa, josta Hervannan rakentaminen aikanaan lähti liikkeelle. Aivan Hervannan keskustaan on myös juuri valmistunut seniorikortteli, joka käsittää 5 rakennusta, sekä ns. palvelujen talon. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.

Katujen nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Hervannan alue oli alkujaan asumatonta metsäseutua, katujen nimeämiseen on ollut käytettävissä niukasti paikallista nimiaineistoa ja ne rajoittuvat itse alueen nimeen ja muutamiin luontonimiin (Hervannan valtaväylä, Ahvenisjärventie, Hepolamminkatu, Suolijärvenkatu). Muilta osin on täytynyt turvautua ryhmänimiin.[5]

Hervannan kaduille ja raiteille on annettu nimiä Tampereen teknillisen yliopiston eri toimialojen ja nimitysten mukaan (Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu, Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Tieteenkatu, Tekniikankatu, Insinöörinkatu). Toisen nimiryhmän muodostavat maakunnalliset kadunnimet Hervannan pohjoisosassa (Orivedenkatu, Ruovedenkatu, Parkanonkatu, Tarjanteenkatu) ja kolmannen teatterin, näyttelijöiden ja ohjaajien mukaan nimetyt kadut alueen kaakkoisosassa (Näyttelijänkatu, Matti Tapion katu, Elna Hellmanin katu, Ossi Kostian katu). Vuosina 1978–1979 vahvistettuun osa-asemakaavaan sisältyi joukko rakentamiseen liittyviä kadunnimiä (Mestarinkatu, Timpurinkatu, Maalarinkatu, Muurarinkatu, Rapparinkatu).[5]

Asuntoalueen yksi pääkatu on nimetty erään Hervannan ”isän”, entisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin mukaan (Lindforsinkatu). Myös Tampereen yliopiston ensimmäinen rehtori Paavo Koli on saanut nimikkokatunsa Hervantaan. Uudempaa nimistöä edustavat muun muassa Hermiankatu (viittaa teknologiakeskus Hermiaan), Pietilänkatu (viittaa arkkitehti Reima Pietilään), Tamppiraitti (viittaa teekkarien vappujulkaisuun) sekä alueen lyhyin kadunnimi Tumppi (viittaa kujan lyhyyteen).[5][12]

Johanna Valkaman pro gradu -tutkielmaansa (2008) varten tekemässä kyselyssä hervantalaiset pitivät Tumppia kaupunginosansa huonoimpana kadunnimenä ja Insinöörinkatua parhaana.[13]

Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hervannassa on kolme peruskoulua (yksi alakoulu ja kaksi yhtenäiskoulua) sekä oma lukionsa ja ammattiopistonsa. Siellä sijaitsee myös Tampereen teknillinen yliopisto. Hervannassa ei ole varsinaista opiskelijoiden asuinaluetta, mutta siellä on lukuisia Tampereen opiskelija-asuntosäätiön sekä Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n opiskelija-asuntoja, muun muassa jättiläismäinen Mikontalo, jossa on asuntopaikkoja 767.[14]

Koska bussiyhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät suuren asukasmäärän ansiosta, alueella asuu tekniikan ylioppilaiden eli teekkareiden lisäksi paljon muitakin opiskelijoita muun muassa Tampereen yliopistolta ja muista oppilaitoksista. Opiskelijoita on yhteensä noin 4 500. Hervannassa on myös Suomen ainoa poliisioppilaitos Poliisiammattikorkeakoulu. Se vastaa alalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskou­lutuk­ses­ta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin Poliisimuseo, koulutustiloja, ajokoulutusrata, aidon oloinen kulissikaupunki harjoituskäyttöä varten sekä poliisiopiskelijoiden oma asuntoalue.

Teknillisen yliopiston kampuksen vieressä sijaitsee poliisikoulun lisäksi VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia, jossa toimii lukuisia teknologiayrityksiä. Hermia Oy on Tampereen seudun kehitysorganisaatio, joka edistää teknologialähtöisen uuden liiketoiminnan syntymistä ja avainklustereiden kilpailukyvyn kehittymistä.

Hervannassa on henkilöstömäärältään suuria Microsoft Mobilen (aiemmin Nokian) tuotekehitysyksiköitä, joissa on tehty paljon kehitystyötä liittyen muun muassa GSM-puhelimiin, matkapuhelinverkkoihin ja Symbian-käyttöjärjestelmään sekä radiopuhelimien oheistuotteisiin. Esimerkiksi Nokia Communicator -kommunikaattori on syntynyt Hervannassa.lähde?

Hervannassa on runsaasti palveluita, kuten kauppakeskus Duo, kirjasto, evankelis-luterilainen kirkko, helluntaiseurakunta, hotelli, Postin ja Kelan toimipisteet, aluepaloasema, työ- ja elinkeinotoimisto sekä kunnallinen sosiaali- ja terveysasema. Siellä on myös muita lääkäri- ja terveyspalveluita, ravintoloita ja baareja, lähikauppoja, päiväkoteja, puistoja ja viheralueita, lähiöteatteri, uimahalli ja jäähalli, yleisurheilukenttä sekä pienempiä urheilu- ja pallokenttiä. Oman erityispiirteensä Hervantaan luo maanalaisten ja toisiinsa kytköksissä olevien laajojen väestönsuojien olemassaolo. Nämä toimivat normaalioloissa vuokrattavina autohalleina. Kokonsa, väkilukunsa, monipuolisuutensa, palveluidensa ja omaleimaisuutensa takia Hervantaa onkin sanottu kaupungiksi kaupungin sisällä tai leikkisästi myös Tampereen tytär- tai satelliittikaupungiksi.[15]

Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hervanta-nimelle on esitetty useita selityksiä. Aikaisemmin oletettiin, että nimi saattaisi olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.[16] Tämä teoria on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Vuonna 1465 mainitaan jo rajapaikka Hærwentenpa (Hervanteenpää?). Alueen nimi lienee johdettu Hervantajärven nimestä. On oletettu, että järven nimi olisi alun perin Hervanne (gen. Hervanteen). Herva- tai Hervo-alkoisia nimiä on Hämeessä ja Satakunnassa (esim. Hervanto Tyrvännössä, Hervolammi Vanajassa ja Hervonjärvi Lammilla) sekä Pohjois-Suomessa.[17] Hervannan nimen on arveltu myös juontuvan germaaniseen miehennimeen, joka lähteissä esiintyy muodoissa Heriwan, Heriward tai Heriowanda. Hämeeseen on arveltu suuntautuneen rautakaudella germaanista muuttoliikettä, johon Tampereella on yhdistetty myös Haiharan, Hinttalan ja Pyynikin nimet.[18]

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.

Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin kymmenen prosentin nousu Lukonfenierffenojan mäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.

Hervannassa sijaitsee muutamia pienehköjä järviä. Ahvenisjärvi ja Suolijärvi mainittiin rajapisteinä käräjäpöytäkirjassa jo vuonna 1465 muodoissa Affenierffwen ja Soliierffwen. Isonjaon pöytäkirjassa vuodelta 1783 Ahvenisjärvi esiintyy muodossa Ahvehnusjärvi. Vanhojen tamperelaisten mukaan järvi on saanut nimensä sillä perusteella, että siinä oli vain ahvenia. Suolijärvi on todennäköisesti nimetty muotonsa mukaan. Pieneen mutta syvään Hepolammiin, joka esiintyy isonjaon kartassa nimellä Hepo Lam, on tarinan mukaan hukkunut Viialan talon hevonen, mistä lammen nimi on saanut alkunsa.[5]

Erityispiirteitä ja kuuluisia hervantalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijakulttuuri, erityisesti teekkarikulttuuri on ollut Hervannassa aina vahvasti esillä, ja eräitä suurimpia tapahtumia Hervannan historiassa ovat todennäköisesti olleet niin sanotut bommarit eli TTY:n väestönsuojissa monta kertaa vuodessa järjestetyt opiskelijajuhlat. Näitä ei ole kuitenkaan järjestetty enää vuoden 2004 jälkeen. Toinen suuri opiskelijatapahtuma Hervannassa on vuosittäin helmikuussa järjestettävä akateemisen kyykän MM-kilpailu.

Tunnetuimpiin teekkarien toteuttamiin wappujäyniin kuuluu suurten ”HERWOOD”-kirjaimien asettaminen Tampereen kehätien varteen Hervannan valtaväylän liittymän kohdalle keväällä 1996. Virkavalta kuitenkin poisti kirjaimet. Kun Hervanta täytti 30 vuotta (2003), Herwood nostettiin jälleen kalliolle. Sen toteuttivat yhteistyössä TTY:n ylioppilaskunta ja Hervannan EU-ohjelman HerPro-projekti, joka hankki tiehallinnolta luvan hankkeeseen. Herwood näkyi kalliolta noin kuukauden verran, jonka jälkeen se poistettiin sopimuksen mukaisesti.

Hervannassa asuu poikkeuksellisen paljon diplomi-insinöörejä, mikä on paljolti seurausta teknillisestä yliopistosta. Noin 930 hervantalaisella on diplomi-insinöörin tutkinto, mikä on selvästi eniten kaikista Suomen kaupunginosista. Suhteellinenkin määrä (asukkaista 4,3 %) on korkea ja häviää vain muutamille Espoon alueille. Joka viides Tampereen diplomi-insinööreistä asuu Hervannassa.[19][20]

Hervanta on myös vahvasti esillä Taavi Kassilan televisiosarjassa Autovaras. Sarjan päähenkilö Jesse Ovaskainen (Antti Majanlahti) asuu Hervannassa ja harrastaa siellä rikollista toimintaa.

Hervantaan on aikoinaan rakennettu myös hyppyrimäki, josta parhaimmillaan 1980-luvulla hyppäsi Suomen mäkihyppääjien terävin kärki Matti Nykäsen johdollalähde?. Hervannan Näyttämönpuistossa sijaitsee myös yksi Tampereen frisbeegolfpuistoista.[21]

  • Seppo Jokinen, dekkarikirjailija, jonka teokset sijoittuvat Tampereelle ja Hervantaan
  • Armo Murha, rap-artisti
  • Yrjö Neuvo, Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professori vuosina 1976–1992, sen jälkeen Nokia Oyj:n teknologiajohtaja
  • Mikko Närhi, Hervannan Sanomien monivuotinen päätoimittaja, joka on ollut mukana myös aluekehitysprojekteissa
  • Tapio Tamminiemi, ”kyläkauppias”, monivuotinen paikallinen vaikuttaja
  • Anneli Taina, entinen kansanedustaja, Hervannan EU-ohjelman johtaja 2000–2002
  • Pia Viitanen, kansanedustaja ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja

Tulevaisuudennäkymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua, onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan ”lähiöiden ykkönen” Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tampereen teknillistä yliopistoa, teknologiakeskus Hermiaa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.

Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, sillä uusia asuintaloja rakennetaan jatkuvasti. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille, esimerkiksi Hervantajärven rantaan on suunnitteilla uusi asuinalue, jota hankkeen osallisryhmän enemmistö vastustaa. Osallisryhmään kuuluvat muun muassa Hervanta-seura, Tampereen Hervantalaiset ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla pienempiä puistikkoja.

Seuraavaksi Hervannassa täydennysrakennettava alue on 2 100–2 600 asukkaalle suunniteltu Tietoraitin ja Hervannan valtaväylän alue, jolta vanha 1973 valmistunut Postipankin kirjauskeskus purettiin syksyn 2010 aikana asuintalojen tieltä. Tampereen kaupunki ja Sampo Oyj järjestivät yhdessä yhteistyökaavoitukseen tähtäävän valintaprosessin. Koko alueen toteutuksen perustaksi valittiin maaliskuussa 2008 arvioinnin mukaan parhaiten paikan henkeen ja vaatimuksiin soveltuva, muun muassa kolme 16-kerroksista asuintaloa sisältävä ehdotus ”Matrix”, tekijöinään Skanska Kodit Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Arkkitehdit LSV Oy. Opiskelijakerrostalo ”Pirkka 6” valmistui vuonna 2011, ja se on Tampereen korkein asuinkerrostalo kohotessaan 55 metrin korkeuteen[22]. Matrix-talo valmistui vuonna 2013, ja sekin on 55 metriä korkea.[23]

Tulevaisuudessa Hervannan ilme muuttuu lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen reuna-alueet keskustaan yhdistävä kaupunkiraitiotie kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentoasemalle johdettava kehätiekin. Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa Vuores myös vaikuttaa Hervannan kehitykseen suuresti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Närhi, Mikko : Hervanta. Vuorenpeikkojen maa, Tampereen kaupunki, 1993, ISBN 951-9430-77-6

Yleiset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Närhi, Mikko: Hervannan vuodet 19731993 – Vuorenpeikkojen maa, 1993. (doc) (html)
  2. Tampere-seura: Korkki ja Niemelä – Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan, 1996
  3. Hervannan Sanomien artikkeleja vuosilta 19902005
  4. Hervannan lehdistöosumat suomalaisessa mediassa
  5. Salminen, Jouko: Hervannan sisäinen muuttoliike, Pro Gradu, 1985. (löytyy Hervannan kirjaston Hervanta-kokoelmasta)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen väestö 31.12.2014 Sivu 14. (PDF)
  2. Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008-2009 (pdf) (s. 197) 2010. Tampere: Tampereen kaupunki.
  3. Tampereen väestö 31.12.2009 – Tilastokeskuksen väestötiedot ikäryhmittäin ja osa-alueittain (PDF) Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja B 6/2010. Tampereen kaupunki. Viitattu 22.9.2010.
  4. a b c d e Tilastot ja katsaukset, Osa-aluetiedot kartalla
  5. a b c d e Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 160–170. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
  6. Närhi, s. 38–40
  7. Närhi, s. 41
  8. Vahter, Timo: Lagerstammsbladet 2/2003 (PDF) (Tamperelaista arkkitehtuurisanastoa, sivulla 13 Ruusuvuori) 2003. Tampere: Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtikilta. Viitattu 2.3.2009.
  9. Hervanta-Historiikki (Arkkitehtien ajatukset) Tampereen kaupungin verkkosivut. 25.09.2002. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 2.3.2009.
  10. Närhi, s. 66
  11. Närhi, s. 35, 39–40
  12. Valkama, Johanna: Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimistä (PDF) (pro gradu -tutkielma) s. 15, 24, 26, 30. Tampere: Tampereen yliopisto, 2008. Viitattu 10.8.2017.
  13. Valkama 2008, s. 42, 51.
  14. Mikontalo Mikontalon verkkosivut. Toas. Viitattu 2.11.2012.
  15. Tilastoja ja tutkimuksia 2012. Hervanta: Hervannan Tiedotusyhdistys ry. Viitattu 2.11.2012.
  16. Närhi, s. 10
  17. Suomalainen paikannimikirja: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146, s. 77-78. Karttakeskus, 2007.
  18. Vahtola, Jouko: En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning. Historisk Tidskrift för Finland, 3 / 1983.
  19. Espoo vetää diplomi-insinöörejä, Vantaa on teknisten takapajula Tekniikka ja Talous. 25.1.2008. Viitattu 12.10.2008.
  20. Hervanta imee Tampereen diplomi-insinöörit Tekniikka ja Talous. 5.9.2008. Viitattu 12.10.2008.
  21. Tampereen Frisbeegolfradat Viitattu 3.9.2013.
  22. Tässä se on: Tampereen korkein asuinkerrostalo – Katso kuvat katolta! Tamperelainen 18.12.2011
  23. Tampereen korkein asuintalo valmistui Hervantaan – katso mitkä maisemat! Aamulehti 31.1.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]