Vehmainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vehmainen
Kaupunki Tampere
Suuralue Koillinen suuralue
Suunnittelualue Leino
Koordinaatit 61°28′32″N, 23°55′46″E
Postinumerot 33730
Lähialueet Kaukajärvi, Leinola, Vatiala (Kangasala), Nattari (Kangasala)

Vehmainen on vehreä ja rauhallinen kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Tampereella Kangasalan rajalla. Vehmainen on itäosastaan tyypillinen 1930-luvulla syntynyt esikaupunkialue ja länsiosastaan sotien jälkeen rakennettua pientalorakentamista edustava alue. Aivan Vehmaisten länsipäässä vanhan aseman tienoilta alkaa Hankkion teollisuusalue, jonka itäisimmät osat siis kuuluvat vielä Vehmaisiin. Laajemmin miellettynä Vehmaisista puhuttaessa tarkoitetaan myös Holvastin ja Leinolan eteläisiä osia, mm. Leinolassa sijaitsevan marsalkka Mannerheimin patsaan väitetään monesti varsinkin vanhahkoissa lähteissä sijaitsevan Vehmaisissa.

Messukylän pitäjään kuulunut Vehmaisten kylä mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Kylässä oli seitsemän taloa, joista kolme oli Hatanpään kartanon lampuotitiloina vuodesta 1782 lähtien. [1] Vehmaisten kautta kulkeva Tampere–Haapamäki-rata (vanha Pohjanmaan rata) otettiin käyttöön vuonna 1883 ja samana vuonna radalla avattiin Vehmaisten pysäkki. Asemarakennuksen piirustukset laati todennäköisesti arkkitehti Knut Nylander ja rakennusta laajennettiin Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Runsaan kilometrin päässä Vehmaisten asemalta itään avattiin vuonna 1930 Vatialan rautatieasema, jolta erkani sivuraide kaakkoon VR:n sorakuopalle Kangasalan puolelle. [2] Vehmaisten omakotialueen historia alkaa vuodesta 1928, jolloin Messukylän kunta osti Kröötin ja Holvastin tilat asutustarkoituksiin. Tiloista muodostettiin yhteensä 258 tonttia. 1930-luvun alun pula-aikana omakotirakentajat joutuivat kuitenkin vaikeuksiin ja esimerkiksi vuonna 1934 pakkohuutokaupattiin 58 taloa. Vuonna 1940 kaavoitettiin lisää tontteja rautatien pohjoispuolelta. Vehmaisten ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1950-luvulla. [3]

Vehmaisten palveluihin kuuluu elintarvikemyymälä (Valintatalo suljettiin marraskuussa 2011, vuonna 2012 tilalle avattiin K-Market) lahjatavarakauppa/asiamiesposti Fanti Shop, kukkakauppa, pankkiautomaatti, päiväkoti, seurakuntatalo, Vehmaisten Wembley, joka on hyvin suosittu urheilukenttä, kahviloita, ravintola, ala-asteen vuosiluokat 1-6,Vehmas-krouvi sekä Teboil-huoltoasema. Vehmaisten alueella on myös kaksi uimarantaa Kaukajärven rannalla. Vehmaisissa sijaitsee myös Bandidosin kerhotalo. Vehmaisiin pääsee Tampereen kaupunkiliikenteen linjoilla 17 ja 40.

Aiemmin Vehmaisissa oli enemmän palveluja; mm. useita elintarvikemyymälöitä (Valintataloa edeltäneiden Spar/T-Market Valtaväylän ohella ainakin K-Lähikauppa Toivon Valinta ja nykyisessä päiväkodin sivutoimipisteen tiloissa Siwa, alun perin Voima) ja kaksi rautatieliikennepaikkaa, joissa oli pitkään postitoimipaikat (Vehmainen / Tampere 73 ja Vatiala / Tampere 75). Henkilöliikenne Vehmaisten ja Vatialan liikennepaikoilla lakkautettiin toukokuussa 1988. Vehmaisten liikennepaikka lakkautettiin ja ratapiha purettiin tavaraliikenteen loputtua vuonna 1998 ja asema lähirakennuksineen purettiin säilyttämistavoitteista huolimatta 2000-luvun vaihteessa. Vatialan vuonna 1945 valmistunut vaatimaton asemarakennus purettiin jo ennen henkilöliikenteen loppumista vuonna 1987.[4]

Vehmaisten Omakotiyhdistys r.y.:n kotisivut ovat osoitteessa www.vehmainen.fi.

Vehmaisten koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaisissa toimivat aiemmin myös alakoulun (3.-6. vuosiluokat), tosin eri rakennuksessa kuin 1.-2. vuosiluokat. Ylempien luokkien käytössä olleen ns. "ison koulun" (rakennettu v. 1968) käyttö jouduttiin lopettamaan pahojen sisäilmaongelmien takia syksyllä 2013, ja oppilaat siirrettiin Vuoreksen kouluun. Rakennus purettiin keväällä 2015, mutta alempien luokkien käytössä oleva "pikkula" jäi Vehmaisten koulun piha-alueelle. Tontille rakennetaan uusi 460 oppilaalle, sekä 160 lapselle mitoitettu koulu- ja päiväkotirakennus, jonka on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2016.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 178. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  2. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 174. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  3. Louhivaara 1999, s. 178.
  4. Iltanen 2010, s. 174.