Santalahti
| Santalahti | |
|---|---|
 Asuinrakentamista vuonna 2021. |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Lounainen suuralue |
| Suunnittelualue | Pispala |
| Lähialueet | Lielahti, Särkänniemi, Ala-Pispala, Ylä-Pispala |
Santalahti on Tampereen läntinen kaupunginosa. Se rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Särkänniemeen, etelässä Ylä- ja Ala-Pispalaan sekä lännessä Lielahteen. Santalahden asemakaava vahvistettiin vuonna 1945.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Santalahti pysyi 1800-luvulle asti asumattomana ja rakentamattomana, sillä sen maasto ja maaperä olivat viljelykseen kelpaamattomia. Teollisuus levittäytyi kauemmas keskustasta ja Tammerkoskesta sen jälkeen, kun höyryvoima vapautti tehtaat vesivoimasta. Samaan aikaan keskusta-alue kärsi myös tonttipulasta. Santalahden teollistumiseen vaikuttivat merkittävästi Näsijärven vesiyhteydet, vuonna 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata sekä Pohjanmaan suuntaan johtanut maantie. Santalahteen rakennettiin useita tuotantolaitoksia, kuten kattohuopatehdas, luujauhotehdas, höyrysaha ja Santalahden paperitehdas. Rinnemaastoon valmistui myös tehtailijoiden asuinhuviloita ja tehdastyöläisten asuinrakennuksia.[2] Kokonaisuudessaan Santalahden teollisuustoiminta vaikutti merkittävästi sen eteläpuolella sijaitsevan Pispalan työläiskaupunginosan syntyyn.
Laajimmillaan teollisuusympäristö oli toisen maailmansodan aikoihin. 1950-luvun lopulla Santalahden teollisuusalue alkoi kuitenkin rappeutua muun muassa siksi, ettei sillä ollut laajenemismahdollisuuksia, eikä teollisuuden kehittämistä kaupunkikeskustojen tuntumassa nähty enää tarkoituksenmukaisena. Hiljalleen suurin osa rakennuksista autioitui.[3]
2000-luvulle asti Santalahdessa säilyi paljon useita tehtaita ja niiden osia, ja osa rakennelmista toimi graffitigallerioina.[4] 2010- ja 2020-luvuilla suurin osa vanhasta rakennuskannasta kuitenkin purettiin.[5]
Asuinalueena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2018 Santalahteen alkoi rakentua uusia kerrostaloja.[6] Asuintaloja valmistuu yli 2 300 asukkaalle.[7] Kesällä 2022 Näsijärven rantaan valmistui tapahtuma-alue, jota kutsutaan sekä Santalahden rantapuistoksi että Särkänniemen tapahtumarannaksi. Alueella järjestettäviin tapahtumiin mahtuu 25 000 kävijää.[8]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Santalahden läpi kulkee vilkas Paasikiven–Kekkosentie. Alun perin rautatien ja Näsijärven välissä ei ollut tietä, ja Santalahden teollisuusalueelle kuljettiin pohjoispuolelta rautatien yli, kunnes rantaa alettiin täyttää 1950-luvun lopulla alkaen ja 1960-luvulla valmistui Rantatie.[9]
Alueella on aikoinaan sijainnut myös Santalahden seisake. Paikalla sijainnut arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut liikennepaikkarakennus purettiin paikan lakkauttamisen jälkeen 1970-luvulla.[10] Elokuussa 2023 Tampereen raitioliikenne alkoi liikennöidä keskustasta Santalahteen, ja vuoden 2025 alussa reittiä jatketaan Lentävänniemeen.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Santalahti | Selvitys rakennetusta ympäristöstä Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky. 20.2.2007. Viitattu 22.8.2022.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 93
- ↑ Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 9–15
- ↑ Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 91–92
- ↑ Harju, Jukka: Tampere rakentaa veden ja ilkivallan tuhoamasta tulitikkutehtaasta päiväkodin Helsingin Sanomat. 10.2.2019. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Roth, Raili: Tampereen Santalahden uusia asuntoja mainostetaan historialla, mutta vanhoista tehtaista näyttää säilyvän vain osia – tehdasalueen purkutyöt ovat saamassa jatkoa (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 10.9.2021. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Santalahti Pohjola Rakennus. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Nurmi, Riikka: Tehdasrötisköstä hipsterikaupunginosaksi – Tampere luottaa punatiilen vetovoimaan Yle Uutiset. 11.10.2017. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Venttola, Elina: Särkänniemen tapahtumaranta on viimein valmis suurtapahtumiin Tampereella, mutta tänä kesänä niitä tuskin tulee – pian kaksi asiaa muuttaa tilannetta Aamulehti. 6.7.2022. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 14
- ↑ Iltanen, Jussi : Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 117. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ Osa matkustajista kävelee puoli kilometriä portaita Tampereen uudelle ratikkapysäkille – liikennöinti uudella reitillä alkoi tänään Yle. 7.8.2023. Viitattu 10.8.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
