Kaakinmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tamperetta ilmakuvassa; Kaakinmaa sijaitsee lähes keskellä kuvaa olevan Aleksanterin kirkon eteläpuolella olevalla muutaman korttelin levyisellä kaistaleella. Kuvassa ei näy Kaakinmaan eteläisintä osaa.
Kaakinmaa ulottuu Pyhäjärven rannassa olevaan Eteläpuistoon.

Kaakinmaa on Tampereen VI kaupunginosa. Siihen kuuluu Pyynikin kirkkopuistosta etelään Hämeenpuiston ja Mariankadun välille jäävä alue. Etelässä alue ulottuu Eteläpuistoon Pyhäjärven rannassa. Naapurikaupunginosat ovat idässä Nalkala, pohjoisessa Amuri ja lännessä Pyynikki sekä Pyynikinrinne. [1]

Tärkein alueen poikki kulkeva katu on Laukontorilta Pyynikinharjun rinnettä länteenpäin nouseva Satamakatu, joka muodostaa yhdessä Mariankadun ja Hämeenpuiston kanssa vilkkaan liikenneväylän Pyynikintorilta Ratinaan. Koulukadun varrella sijaitsee Koulukadun kenttä, jolle jäädytetään talvisin jääkiekkokenttä ja luistinrata.

Joskus Kaakinmaa luetaan virheellisesti Pyynikkiin ja Pyynikinrinteeseen kuuluvaksi. Kaakinmaa on kuitenkin oma kaupunginosansa.

Kaakinmaalla sijaitsevat muun muassa Tampereen työväentalo ja Tampereen Työväen Teatteri sekä vanha Pyynikin panimo ja Klingendahlin tehdaskiinteistö. Klingendahlin naapurissa sijaitsee vuonna 1910 rakennettu entinen Tampereen kulkutautisairaala, jota käytettiin sairaalan toiminnan loputtua opiskelija-asuntolana kesään 2009 saakka. Miltei kaikki alueen asuintalot ovat kerrostaloja, jotka on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla aiempien 1800-luvun lopulla rakennettujen puutalojen tilalle. Kaakinmaalla toimivat peruskoulut ovat 1.–6.-luokkien Aleksanterin koulu ja 7.–9.-luokkien Pyynikin koulu (entinen Tampereen tyttölyseo). Satamakadun ja Koulukadun kulmassa sijaitsee peruskoulun 1.–9.-luokat ja lukion käsittävä Tampereen ruotsinkielinen koulu (Svenska samskolan i Tammerfors).

Kaakinmaalla on aikaisemmin toiminut panimo. Vuonna 1897 perustettiin Tiilitehtaan- ja Papinkadun kulmaan panimo, jonka nimeksi tuli myöhemmin Oy Pyynikki. Vuonna 1903 Tampereella toiminut toinen panimo, Oy Iso oluttehdas, ja Oy Pyynikki, yhdistyivät Näsijärven Osake-oluttehtaaksi, joka 1920 otti nimekseen Oy Pyynikki Ab. Pyynikin Panimo valmisti aina vuoteen 1992 saakka paikallisväestön suosimaa Amiraali-olutmerkkiä, jota saa yhä edelleen Japanissa amiraali Heihachiro Togon kuvalla varustetulla etiketillä Togon lippulaivan Mikasan museokaupasta Jokosukasta. Panimotoiminta Tampereella lakkautettiin pian Pyynikki Oy:n siirryttyä Sinebrychoffin alaisuuteen. Saman kohtalonhan Sinebrychoffin käsissä koki myöhemmin myös Porin Oluttehdas. Vuonna 2012 Tampereelle perustettiin Pyynikin panimoperinnettä jatkamaan Pyynikin käsityöläispanimo, joka tosin toistaiseksi sopivien tilojen puutteen vuoksi toimii Raholassa.

Kaakinmaan nimi juontuu Tampereen yhteiskoulun lukion paikalla 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka sijainneesta, pahantekijöiden rankaisemiseen käytetystä kaakinpuusta eli häpeäpaalusta, johon rangaistava sidottiin kiinni ruoskimisen ajaksi. Kaakinmaalle valmistui asemakaava vuonna 1868. Vuonna 1870 Kaakinmaan alue oli vielä asumaton, mutta parikymmentä vuotta myöhemmin siellä oli jo noin tuhat asukasta.[2] 1900-luvun alussa Kaakinmaan asukkaat olivat pääosin sekalaisten ammattien harjoittajia.[3]

Kaakinmaan länsilaidalla Mariankadun varrella toimi vuosina 1936–1973 Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen omistama joulumerkkikoti, jossa hoidettiin tuberkuloosia sairastaneiden äitien vastasyntyneitä lapsia. Hoitokodin toiminnan päätyttyä rakennus purettiin ja sen paikalla on nykyisin kerrostalo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KOSKESTA VOIMAA - KAUPUNKI - AIKAKAUSI 1918-1940 - Kaupunginosa VI, Kaakinmaa
  2. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 19. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  3. Louhivaara 1999, s. 68–69.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.